tiistai 30. kesäkuuta 2009

KERRON SINULLE RAKKAUDESTA


Kerron sinulle rakkaudesta (Minerva, 2008) on parasta Sinikka Svärdiä, mitä olen lukenut. Nyt tuntuu kuin hän olisi elänyt Suuressa Murroksessa ja silloinhan syntyvät myös parhaat 'jutut'. Kirjan kansi on järisyttävän herkkä, kaunis Sinikka Hautamäen akvarelli. Koko kirjan muukin kuvitus soittaa samaa romanttisen sivelen sävelmää. Ja runot!


Ilo sinusta korvaa kaiken menneen surun.

hellyytesi herättää minut uudestaan eloon,

taikoo unelmat esiin, ostaa kalliilla hinnalla

halvimmatkin haaveet.

Ilo sinusta on todellisempaa kuin kipu,

joka alati kalvaa,

kuin tuska, joka on asettunut taloksi.



Kun ilta hämärtyy sytytän lyhdyn

ja kuljen pimeässä puutarhassa paljain jaloin

silkkisateen kastelemalla nurmella

etsien askeltesi jälkiä.

Huhuilen esiin niiden hiljaista laulua

äänettömyyden ääristä.

Samassa seisot edessäni kalpeana kuin aave,

silmät suurina säikähdyksestä,

yhtäkkiä ymmärtäneenä

kaiken tämän aran kauneuden.

Sen miten helposti tämä voidaan särkeä

ja ottaa meiltä pois

ennen kuin ehdimme edes

nähdä untamme loppuun.



Kun otat minut syliisi

tuuditat

tyynnytät

puhallat pahan pois.

Kun huulesi hapuilevat minua

kuin hädissään

ja kätesi ottavat haltuunsa

sen minkä ne jo tietävät

omakseen.

Kun koko huone keinahtelee

silmittömästä halusta,

tiedän mitä tämä on.

Rakkautta riidan jälkeen.


ALFAUROS

...BUT HE'S MINE!

RAPU 22.6.- 21.7.


Rapu on johtava merkki, joka edustaa kunnianhimoa ja johtajan otteita. Vaikka nämä ominaisuudet eivät ilmenekään sinussa itsekeskeisinä eivätkä hyökkäävinä, voit siitä huolimatta päästä tavoitteisiisi, sitkeytesi ansiota. Sinulla on monia ainutlaatuisia kykyjä, ja kun pyrit päämäärääsi varmasti ja määrätietoisesti ja pysyt suunnitelmissasi tai päätöksissäsi, voit onnistua erittäin hyvin.

Joissakin sinun merkissäsi syntyneissä on tosin piirteitä, jotka saattavat viivästyttää toiveiden toteutumista tai ehkäistä sen. Menetät usein mahdollisuutesi kokeilla jotakin uutta, koska viivyttelet liian kauan päätöksenteossasi. Saatat olla synkkä, ailahtelevainen ja liikaherkkä. Yritä voittaa herkkänahkaisuudestasi johtuvat heikkoudet, suuntaudu ulospäin. On aina hyvä tutkia omia vaikuttimiaan ja halujaan, mutta jos tarkkailet itseäsi liikaa, tukahdutat vain piilevät mahdollisuutesi. Sinun on myös vältettävä masentumista ja itsesääliä, koska niillä on tuhoisa vaikutus ja ne voivat johtaa innostuksen ja itseluottamuksen menetykseen.

Sinulla on vilkas mielikuvitus, jota sinun pitää käyttää järkevästi, ettei se naamioi todellisuutta. Sinulla on myös harvinaisen hyvä liikemiesvaisto, ja mikäli sinulla on päättäväisyyttä ja rohkeutta osallistua liikemaailman kovaan kilpailuun, sinä todennäköisesti menestyt. Et ole hyökkäävää tyyppiä, joka ryntää suoraan tavoitteeseen, vaan käytät merkkisi tunnuksen, ravun tavoin kiertoteitä – eteenpäin, taaksepäin ja sivulle -, mutta pääset kuitenkin päämäärääsi.

Sinä tunnet hyvin syvästi mutta olet samalla äärettömän herkkä, ja tunteitasi on helppo loukata. Älä suhtaudu asioihin liian henkilökohtaisesti, säilytä tyyni arvokkuutesi ja ajattele omia tavoitteitasi.

Olet myötätuntoinen ja pystyt ymmärtämään toisia. Saatat vaikuttaa pidättyvältä, mutta olet hellä ja sydämellinen niille, jotka ovat sinua lähellä ja sinulle rakkaita. Olet luultavasti kaikista eläinradan merkkien edustajista kotirakkain ja eniten toisten tuen varassa, ja sinun merkissäsi syntyneet ovat myös tunnettuja kestävistä perhesiteistään. Kiintymyksesi on yleensä syvää ja pysyvää. Sinulle on erittäin tärkeää, että tunne-elämäsi on tasapainoista ja sopusointuista, eikä mikään häiritse sinua niin paljon kuin erävarmuuden tunne.

Jokaisella merkillä on erilaisia taipumuksia ja ominaispiirteitä, sekä myönteisiä että kielteisiä, eikä sinun merkkisi ole poikkeus.

Sinä ilmennät Ravun myönteisiä ominaisuuksia silloin, kun olet asiallinen ja puolueeton ajatuksissasi ja toiveissasi, kun hyväksyt vastuun suosiollisesti ja sinulta riittää myötätuntoa ja ymmärtämystä lähimmäisillesi ja olet ystävällinen, uskollinen ja suojeleva rakastamiasi henkilöitä kohtaan. Yritä voittaa kielteiset taipumuksesi: saatat vetäytyä helposti syrjään, olla ennakkoluuloinen, synkkä, epäröivä, vaikutuksille altis ja epäluotettava.

Hallitsevan planeettasi kuun vuoksi sinussa näyttää usein olevan kameleonttimaista epävakaisuutta; olet tänä hetkenä innostunut ja onnellinen, seuraavana masentunut ja alakuloinen. Toisten on ehkä vaikea ymmärtää tätä luonteenpiirrettäsi ja tulla toimeen kanssasi. joten sinun on yritettävä hillitä mielen ailahduksiasi.

Koti ja perhe ovat sinulle yleensä hyvin tärkeitä; muista kuitenkin, että joidenkin merkkien edustajat tarvitsevat vapautta tai ainakin vapauden tunnetta, ja jos sinä olet liian omistushaluinen, voit karkottaa toiset luotasi.

Sinä olet tunneihminen ja ajattelet aina muita ihmisiä, suhtaudut usein toisten murheisiin ja huoliin kuin ne olisivat omiasi, ja myötätuntosi ja ymmärtämyksesi saavat toiset hakemaan sinulta lohdutusta.

Perheessä on tavallisesti eri merkeissä syntyneitä jäseniä, ja mikäli tunnet lähimpiesi yleisiä piirteitä, pystyt viettämään heidän kanssaan sopusointuista yhteiselämää.

REIMA'S BIRTHDAY IS 2.7.!

Mutta Reima on nyt viikon juhlakalu ja minun hoitotahtoni on nyt vain pisara meressä. Kun palaan kaupungilta julkaisen ravun horoskoopin. Annan ennakkoa sen verran, että ravut ovat melankolikkoja, hyvin koti- ja perhekeskeisiä ja uskollisia rakastetulleen. Paras puoliso heille on elämysnainen, joka pitää ravun virkkuna. Rapumiehelle sopivin puoliso kaikin tavoin on härkänainen ja siitä minulla on oikein mustaa valkoisella! Ravun vaimolla ei ole haitaksi olla pisara slaavitarta veressä, mutta kuitenkin luotettava kyyti ja kohti Seikkailua. Ellei näin ole rapu ehtii aivan liikaa pohtimaan melankolisia asioita!

BUT: I FEEL 'HIGH'


MUSTAA HUUMORIA TAI EI

Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli artikkeli, jonka musta otsikko oli: Vanhukset jopa vuosia ainoastaan sisätiloissa.

Sain jokin aika sitten ystävältäni Helsingin Sanomien artikkelin (HS 7.6.2009), jossa lääkärit julkaisivat hoitotahtojaan. Minulla välähti välittömästi! Lääkärit jos ketkä tietävät, mikä on ihmisen kärsimys loppumetreillä ja lääkärit, jos ketkä olivat osanneet pyytää juuri oikeita 'armoja' loppunsa koittaessa.

Tämä on jonkun mielestä nyt mustaa huumoria kun teen ja julkaisen hoitotahtoni mieheni syntymäpäiväviikolla, mutta minun on aina pakko tehdä asiat heti (kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini) ja toisekseen musta huumori on just mun laji.

Suosittelen, että teette oman hoitotahtonne ihan omien tuntojenne ja syvimpien halujenne mukaan. Jos jätätte sen tekemättä, on sitten myöhäistä rannalla itkeä, kun merellä on hätä!

Minä otin lääkäreiltä vain nuo letkutusjutut ja opiaatit, kaikki muu on ihan ominta minua lokkeineen päivineen. Nyt minulla on helpottunut olo, sillä tiedän että ne ystäväni, joiden haltuun viimeisen tahtoni jätän, pitävät huolen, että saan lähteä täältä viininmaku suussani, hyvästä ruoasta nauttien ja kivuttomasti.

teidän
Leena Lumi

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Ian McEwan: Lauantai


”Ei ole toista. Minun on ainoa.” Tämä omistuskirjoitus löytyy Ian McEvanin kirjasta Lauantai (Saturday, Otava, 2005). Sen on kirjoittanut tekstaten nainen, jonka käsiala on kuuluisaa ns. lääkärikäsialaa, josta ’itse pirukaan ei ota selvää’. Kirjan on saanut jouluna 2005 mies, jolle tämän arvostelun omistan. Hän on ollut Elämäni Seikkailu ensi katseesta 3.3.1984 lähtien. Hän on hulluna minuun ja koripalloon, joten viistopalloihin olen saanut tottua. Hän onnistuu myös kirjan päähenkilön lailla löytämään vaatekaapistaan aina ’mukavimmat’ vaatteet ylleen ellei hallitus ole valppaana Nyt Alfaurokseni täyttää pyöreitä ja juhlaviikko alkaa tästä hetkestä. Pidä kii Reima, Paras on vasta edessä ja mitään rauhaa ja Reino –tossuja ei ole odotettavissa!

Ian McEvanin Lauantai on selvästikin syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkimaininkeja. Eräänä ihan tavallisena lauantaina neurokirurgi Henry Berowne herää tuntia ennen auringonnousua. Hän katsoo kotinsa ikkunasta ulos ja näkee palavan lentokoneen syöksyvän kohden Heathrowin lentokenttää. Asia on hänelle kauhea järkytys ja mieleen tulee väistämättä terrorismi. Hän ei kuitenkaan herätä vaimoaan, vaan ihmettelee asiaa yksinään ja alkaa odottaa keittiössä ensimmäisiä aamu-uutisia. Seurana on blues-muusikon uraa aloitteleva poika Theo, joka rauhoittelee selvästi järkyttynyttä isäänsä kuin lasta ja saa tämän samalla miettimään:

Tästä se alkaa, pitkä prosessi, jonka kuluessa, ihminen vähitellen muuttuu oman lapsensa lapseksi. Lopulta saa sitten kuulla, että isä kuule, nyt lakkaat itkemästä tai lähdetään kotiin.

Ian McEvan käyttää tyylinään sekä ironiaa että mustaa huumoria, mutta myös alastonta keski-ikäisen miehen kokemusfaktaa osoittaessaan, kuinka helposti upeassa talossa asuvan Henryn vakaa, turvattu elämä voi nyrjähtää sijoiltaan ihan tavallisena lauantaina. Hän osoittaa, että ihan kenelle tahansa voi tapahtua ihan mitä tahansa ja tavallinen lauantai voi saada mittasuhteet, jona tapahtuu enemmän kuin jollekin koko ihmisikänä.

Henryllä on ihana vaimo Rosalind, jota hän todella rakastaa saaden vastarakkautta. Outoon aamun mahtuu heidänkin nopea, mutta lämmin kohtaamisensa ennen kuin Henry lähtee kotoaan kaikkein rähjäisimmissä eli mukavimmissa vaatteissa mitä ikinä löytää, sillä tarkoituksena on pelata squashia kollegan, nukutuslääkäri Jayn kanssa. Matkalla Henry kuitenkin ajaa kolarin ja on saada pahasti selkäänsä autosta nousevilta kolmelta kovanaamalta. Tarkka kirurginsilmä paljastaa Henrylle kuitenkin salamana, että porukan johtajalla Baxterilla ei ole kaikki kunnossa ja hän lausuu pysäyttävät sanat: ”Sinun isälläsi oli se. Nyt se on myös sinulla.” Berowne tekee nopean diagnoosin parantumattomasta Huntingtonin taudista ja pääsee tällä äkkiyllätyksellään ällistyneen joukkion käsistä.

Henry on intohimoinen pallonlyöjä, joten edes hänen ainoan ylellisyytensä, upean urheilumersun vaurio, ei estä häntä saapumasta pelipaikalle.

Pitkässä pallorallissa ihminen voi muuttua käytännöllisesti katsoen tiedostamattomaksi olennoksi, joka elää aivan kapeassa nykyhetken kaistaleessa, reagoi vain, ottaa pallon kerrallaan, on olemassa vain pysyäkseen pelissä.

Pelin jälkeen lauantai jatkuu kohti appiukon vierailua. Henry alkaa valmistaa kuuluisaa kalamuhennostaan ja miettii, miten selviää tällä kertaa Grammaticuksesta, alkoholisoituneesta runoilijasta, vaimonsa isästä, joka on kuitenkin ollut loistava isoisä ja inspiroinut hänen poikansa musiikkiin ja tyttären Daisyn runoilijaksi. Myös Daisy on saapumassa kotiin mukanaan tuore ensipainos omasta runokirjastaan.

Mikään kello ei soi Henryn päässä, vaan tyytyväisenä hän keskittyy ruoanvalmistukseen, josta pitää erityisesti siksi, että se on kuin taidetta ja irrottelua hänen pikkutarkan työnsä vastapainoksi. McEvan onnistuu tosin täysin yllättämään paitsi Henryn myös lukijat, sillä tragedia on jo osumassa täydellisesti onnistuneen perheen täydelliseen elämään. Aamun ja päivän hankaluudet ovat olleet vasta preludi tulevalle. Mille, sitä en tosiaankaan paljasta, vaan lopetan mukavaan lauseeseen, jonka joku on alleviivannut kirjassa Lauantai:

Heillä on toisinaan tapana viettää talvisina lauantai-iltapäivinä tunti tai kaksi sängyssä. Kello neljän hämärässä on jotakin aika seksikästä!

*****

Ian McEwanin kirjat Leena Lumissa

*****

Tästä kirjasta on kirjoittanut myös Sanna

THE MOST BEAUTIFUL WOMAN IN THE WOLRD?

SELA WARD!

KAKSI MAAILMANENNÄTYSTÄ?

Marko Ahonen kirjoittaa tämän päivän Keskisuomalaisessa: "Tietokilpailukysymys: Mikä oli viime vuonna maailman suosituin tv-sarja? 49. vuosittaisilla Monte Carlon tv-festivaaleilla palkinnon maailman suosituimpana tv-sarjana sai sairaala- ja lääkäridraama House. Viime vuonna Housea esitettiin 66 maassa." Itse katsoin vain yhden jakson, sillä minulla on 'tohtori Housea' kotona ihan riittävästi;-) Arvelen kuitenkin, että sarjassa esiintyvä Sela Ward on maailman kaunein nainen...Katsoin tv-sarjan Vielä kerran kahteen kertaan, enkä vähiten hänen takiaan. Sarjan nimi oli englanniksi Once and Again.

IHANAT VAALEAT PILVET LIUKUVAT...

Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt -


- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY 1966)
kuva Susanne

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

MALVA


IHMISET OVAT SUVAITSEVAISIA, JOS...

Ihmiset ovat suvaitsevaisia, jos heidän on hyvä olla. Toisten asioita tonkivilla ei ole kotona mitään miellyttävää tongittavaa.

- Axel Sandemose -

VARJELE MEITÄ HEIKOILTA...

Varjele meitä heikoilta, sillä he perivät kaiken, mitä ei ole naulattu kiinni.


(Mitchardin kirjasta Onnen mahdollisuus)

VALKOLEHDOKKI 'PLANTERA BIFOLIA'

Tämä suviyön kuningatar, huumaa yötuoksullaan, viettelee perhosmaisella viehkeydellään, viihtyy lehdoissa, määrää itse, missä viihtyy, kuuluu jännittäviin kämmekkäkasveihin. Juuri nyt on Valkolehdokin Aika.

NURMILINTU

Ma, laululintu, siivin uupuvin,
en tahdo olla vapaa, sit' en kestä.
Maan suojaan lennän taivaan syvyydestä.
Pesääni vanhaan janoon takaisin.
Sun sydämes on pesä kaikkein parhain,
sun sydämesi, jonka löysin varhain
ja josta myrskyn siipi minut vei.
Oi sano, rakkauttas vienyt ei
se myrsky, jonka turmantyöt me näimme,
se jyly pitkäisen, min alle jäimme,
mi lemmen aamutähden repi pois.
Nyt, sateen jälkeen, etkö muistaa vois,
vain etten tahdo toista laulupuuta,
en koko maailmasta pesää muuta.

Pois nurmilintuasi ethän häädä?
Suo mulle sija! Suo mun syliis jäädä!
Suo minun lentää kotiin ainoaan.
Ei ole suloisempaa päällä maan.



- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY)

SILTA KUKKII


LEHTOSINILATVA 'ALBINO'


LEHTOSINILATVA ELI 'HUNAJAKUKKA'


ONCE MORE


IN MEMORIAM JACK AND ENNIS

http://www.youtube.com/watch?v=a5IAn9Nvohw

BROKEBACK MOUNTAIN

Kiitos Sooloilijan, ymmärsin tänään katsoa unohtumattoman elokuvan Brokeback Mountainin. Tästä olisi paljon sanottavaa, mutta antaa olla nyt. Riittänee, kun kerron, että leffa meni minun kolmen kärkeen heti. Toivoisin kaikkien näkevän tämän Wyoming -leffan ja myös sisäistävän sen. Kalliovuoret...tarina perustuu Annie Proulxin novelliin ja sen on ohjannut Ang Lee. Kuvaotot aivan uskomattomat ja tarina: itse elämä.
http://www.youtube.com/watch?v=keZhYJMjp3s

lauantai 27. kesäkuuta 2009

...MUTTA RUUSUT VALVOVAT


JA KOHTA UNIKKO SULKEE MUSTANSINISEN SYLINSÄ SALAISUUDEN...


MAISEMA

On ehtoo hämäräinen,
ja saunat sauhuaa.
Ruislintu yksinäinen
vain jossain narahtaa.

On luona tuvan seinän
unikko punainen,
ja jossain tuoksu heinän
ui yli peltojen.

Soi kaukaa kosken humu
kautt' illan hiljaisen.
Suoniityn ylle sumu
jo kohoo valkoinen.

Ruislintu yksinäinen
taas jossain narahtaa..
On ehtoo hämäräinen
ja saunat sauhuaa.


- Kaarlo Sarkia -

YHÄ LEIKKII LAPSET TUOLLA...

Yhä leikkii lapset tuolla. Mut katso, lahden puolla jo purjeita riisutaan. Häly hiljeni jo crescendo. Soi äänetön diminuendo. Nyt yhtyy vilulullaan meren välke, ruskon kulta, tuoksut, multa
suviyön Finlandiaan.

- Lauri Pohjanpää -

UNIKKOPOLKU


MINUN OLI AINOA

Olen täydenkuun morsian.
Alasti vaellan puutarhassani kuun hyväiltävänä.
Yökiitäjät tarjoavat nektareitaan, lepakot sukivat hiuksiani, ruusujen tahmea makeus peittää ihoni.


Täyttymyksen odotus.

Uurnalehdossa pysähdyn: Ei ole toista. Minun oli ainoa.

Muistan.

Lohduttaen puutarhani varjot kutovat unohduksen seitin ylitseni.


- Leena Lumi -

KULTARINTA NÄYTTI HÄNELLE TIEN...

Kultarinta näytti hänelle tien. Aurinko paistoi ja korkea sininen kaarikatto säteili kirkkaana ja pehmeänä. Kaikki oli uutta ja hiljaista, mutta mikään ei olut pelottavaa eikä yksinäistä.

- F.H.Burnett - (Salainen puutarha)

VAATIMATTOMUUDEN VALTIATAR


RISTINUMMEN ASEMAN RUUSU


Huhtikuussa 2003 sain tehdä Viherpiha -lehteen jutun omasta puutarhastani. Lehti ilmestyi 29.4. ja jutun nimi oli Intohimolla puutarhasta. Lukijat äänestivät juttuni ko. lehden parhaaksi. Sain kuvaajakseni loistavan puutarhakuvaajan Arto Rantasen. Hänen kanssaan oli ilo työskennellä sillä molempien aito kiinnostus kasveihin tuki työtämme. Arto toi sitten kerran minulle pienen ruusupuskan alun ja kertoi sen olevan Ristinummen aseman ruusu. Ruusu seuran jäsenet olivat kuulleet mittavista asfaltoinneista aseman ympäristössä ja lähtivät ruusua pelastamaan. Kun he saapuivat paikalle, asfaltti peitti jo kaiken. Joku onnistui kuin ihmeen kaupalla kuitenkin löytämään vähän tätä herkkää ruusua ja siitä se sitten jatkoi elämäänsä. Ruusu kulkee kädestä käteen ja lumoaa saajansa.


Tämä kaunotar on sikäli vaatimaton, että sen kukat ovat yksinkertaiset eikä kukka omaa mitään erityistä huumaavaa tuoksua. Vaan vaatimattomuudessa piilee salainen huuma: kukan yksi terälehti on niin suuri, että jo se on käsittämätöntä. Lisäksi kaunottaren rento kasvutapa, joka ikään kuin myötäilee ympäristöä, tuo siihen omaa suloa. Olemme mieheni kanssa täysin viehättyneet, kun tuo ruusu kasvaa rustiikkisen, kivisen 'green housen' seinää vasten: viehko kauneus ylistää kiven ikää ja rappion hurmaa.

Perunasalaatti uusista perunoista



Nyt kun elämme uusien perunoiden aikaa, perunoita jää väistämättä keitettäessä yli. Älä heitä niitä pois, vaan tee herkullinen perunasalaatti, jonka voit nauttia sellaisenaan tai vaikka edellispäivänä grillatun ja ylijääneen lohen tai graavikalan kanssa. Kuvassa limettigraavatun siian ja parsan kera.

Keitä uudet perunat vähässä vedessä. Laita ne vasta kiehuvaan veteen, johon on lisätty suolaa. Kaada vesi pois, kun perunat ovat vielä hiukan al dente. Laita päälle nippu tilliä ja talouspaperi imemään kosteutta, äkkiä kansi päälle ja jätä perunat hetkeksi jälkilämpöilemään ja saamaan aromia tillistä.

Jutun juju on siinä, että kun laitat perunat jääkaappiin tai kellariin, aseta talouspaperia perunoiden alle ja mielellään päälle, estämään turhaa vettymistä. Seuraavana päivänä paloittelet perunat, 3 maustekurkkua, 3 omenaa ja yhden sipulin ja sekoitat keskenään. Kastikkeeksi sopii tässäkin tzaziki.

Lisään tähän nyt, että vuosikausia tein tzazikin oikeaoppisesti ja työläästi, sitten sain vinkin, miten saa nopeasti herkullista tzazikia eikä tarvitse olla tuoretta kurkkua, kun sitä kerta ei aina ole. Ostan sieltä, missä on dippikastikkeet Estrella Tzaziki Dipmix ja sekoitan sen kermaviiliin päivää ennen tarjoilua. Siihen asti siis jääkaapissa. Kermaviili säilyy kotona pidempään, joten sitä on melkein aina ja näitä Dipmixejä olen ostanut varastoon riittävästi.

Muistathan, että uudet perunat keitetään mahdollisimman vähässä vedessä harjalla hyvin pestyinä. Keitinvedessä voi olla 'heikkivainaan hyppysellinen' suolaa ja perunat otetaan pois kiehumasta, kun ovat al dente. Sen jälkeen perunoiden päälle tuoretta tilliä, kaksinkertainen taitos talouspaperia ja kattilan kansi kiinni. Näin perunat eivät vetisty, saavat tillistä makua ja tulevat juuri sopiviksi syödä. Minä myös kerran keikautan kattilaa alassuin ja vaihdan paperit, että saan perunoista riittävän kuivia. Tämä on jokaisen omassa valinnassa.


Kylmä perunasalaatti maistuu hyvältä grillatun lihan ja kalan kanssa, mutta myös vaikka ihan silleen lounaana.

(Jo 3 999 on käynyt lukemassa tämän ohjeen!)
Tässä perunasalaattikuva vuodelta 2013, jossa mukana grillattua lohta, tzazikia ja nyt myös täytettyjä herkkusieniä. Täytteenä Koskenlaskijaa sipulilla ja ruohosipulilla ja pekoninisiivut kääritty ympärille ja kiinnitetty coctailtikuilla, jotka poistetaan ennen tarjoamista. Seuraavaksi kokeilen Koskenlaskijaa paprikalla ja sinihonejuustoa on aina puolen sienistä täytteenä.

Guten Appetit!

Leena Lumi

*****

Ruokareseptit Leena Lumissa

LEENA BY REIMA TODAY


VAIN NAISILLE!


Paljastan nyt pitkän harkinnan jälkeen teille Rakkaat Naislukijani vuosikausia mukanani kulkeneet kauneustuotteeni, joita ilman en tunnista iteäni peilistä. Haluan kuitenkin painottaa, että kauneus ei koskaan tule vain purkeista vaan sisäisestä säteilystä, jonka synnyttää kiinnostus ja innostus elämän suuriin ja pieniin asioihin.


Ja jos joitakuita kauhistuttaa tuo Sharon Stonen käyttämä 'ryppyvoide', koska hinta tiedossa, niin kerron joutuvani itsekin aika ajoin korvaamaan ko. tuotteen Lumene Premium sarjan voiteella, joka on todella laadukasta. Elämässä pitää olla kuitenkin joku laadukas turhuus, joka tuo luxusta, minulla se on tuo Diorin voide. Muut käyttämäni tuotteet ovat ihan kohtuuhintaisia ja jos joku tuntuu tyyriiltä, niin voin syyttää herkkiä silmiäni, jotka ärtyvät monista edullisimmista rasvoista.


Ja älkää 'itkekö' kaulan kurtistumista, se sama tapahtuu maailman upiemmille ja rikkaimmille filmitähdille, vaikka heillä on varaa käyttää ihan mitä tahansa huippuvoiteita.


Tämä on nyt tällainen suvihömppäjuttu naisille, olkaa hyvät!


kasvovesi: Vichy


ihovoide: Dior Capture Totale


kasvonaamio: Dior Hydraction


käsivoide: Clarins, Jeunesse des Mains


itserusketus sääriin: Garnier, Ambre Solaire


Viime mainittua levitetään pitkin suvea, niin voi olla kaikki juhlat ilman kuolleen kanan värisiä sääriä ja ilman sukkia. Asiaan tulee mukaan aistillisuutta, sillä monikaan nainen ei itse sitä pysty tasaisesti levittämään...Meillä sen tekee minun mieheni, joka oikein rakastaa polvistua levittämään voidetta säärilleni.


Ai, niin, unohdinko kertoa, että itseruskettavaa levitettäessä kannattaa ottaa pikkarit pois, etteivät ne tuhriinnu rasvaan...;-)


Ja likat, muistakaa: ihon pahin vihollinen on aurinko!

Villiä Suvea Villeille Naisille!

torstai 25. kesäkuuta 2009

THANKS MINNA, KARI, ANTTI AND JANI!


I cannot remember when I've laughed like today. It's cos this excellent film group and the main laugh making was Kari, who interviewed me. I forgot to speak slowly and adult and stylish! What a pitty!. Now you'll see my childish part: the real me!


The garden interview and film is coming out next May or June in TV-series 'Ihana piha'.


Minna, Kari, Antti and Jani, this unique rose, which nobody can even buy, is to you! I'm sure you're remembering the rose is called 'Ristinummen aseman ruusu.'


Love

Leena Lumi

BUT EVERYTHING WAS JUST PERFECT!


HE MADE ME LAUGH!


BUT THE INTERVIEWER WAS TOO FUNNY...


GO!


THE TV-GROUP IS BEGINNING...


THE PATH TO THE ADVENTURE OF THIS DAY


keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Ian McEwan


Ian McEvan (s. 1948) on kiinnostava brittikirjailija ja useaan eri otteeseen palkittu. Tuotannosta on suomennettu myös teokset Sementtipuutarha, Vieraan turva, Ajan lapsi, Viaton, Mustat koirat, Ikuinen rakkaus, Sovitus ja Lauantai sekä vuonna 1998 Booker-palkittu Amsterdam.

McEwan on tarkka näkijä ja tuo näkemänsä esille taidolla: hän menee väistämättä lukijansa 'ihon alle'. Ja mustan huumorin ystävät saavat myös nautintonsa.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

TAKE THE BREAK!


HEI! EN OLE POISSA, MUTTA....

Hei! Te kaikki Hyvät, Rakkaat Lukijani, jotka olette tottuneet kovaan tuotostahtiini, niin kerron, ettette luule minun poistuneen (lue: saaneen lopullista slaagia kiitos tietotekniikan maailman ihmeellisyyksien!), en ole seuraavina päivinä poissa ja käyn kyllä katsomassa teidän kommentteja, mutta luomiseen suuntautunut energia menee nyt kitkemiseen. I HATE WEEDING, BUT I LOVE GARDENING!

Yllä olevan kuvan olette jo nähneetkin, mutta suokaa sen tarjota valheellista lohtua, että minä muka lukisin tai nukkuisin puutarhassani, mitään kitkemiskuvia minusta ette tule näkemään. Ja tämä ei ole uhkaus, vaan lupaus!

Kuvitelkaa, että elämä on kuten tuossa suvipaussikuvassa: ajan mittaa kissankello, raukeus valuu pikkuvarpaaseen asti, aurinko lämmittää mukavasti ja kirjakin valuu syliin, sillä joskus tulee se suloinen suvipäivän pysähtynyt hetki, jolloin kaikki vain katoaa...

with love
Lena Snow

MUURATSALON RANNOILTA....


NAINEN ALKAA YLEENSÄ KUKOISTAA...

Nainen alkaa yleensä kukoistaa sen jälkeen kun hänet hylätään; hylkäävän miehen elämä taas päättyy usein onnettomasti.

- William McFee -

NAISET ANTAVAT TOISINAAN...

Naiset antavat toisinaan anteeksi niille miehille, jotka käyttävät tilaisuutta häikäilemättä hyväkseen, mutteivät koskaan niille. jotka eivät tartu tilaisuuteen.

- Talleyrand -

IHMISILLE, JOTKA...

Ihmisille, jotka ovat kerran rakastaneet toisiaan, säilyy ainaisesti erityislaatuinen side.

Siitä huolimatta, mikä meni joskus pieleen.

- Tess Gerritsen -

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

DECENZANO DEL GARDA


MUKSUT MUKANA MAAILMALLA

Päivän hiljainen hetki. Istun kuuluisan saksalaisen kylpyläkaupungin hotellihuoneessa nauttimassa hyvästä kahvista ja sacher-tortusta. Vauva nukkuu, pojat ovat pelaamassa minigolfia, mieheni tapaamassa tuttavaansa. Tekisi mieleni kirjoittaa tyylikäs matkakirje, kertoa sellaisista matkoista, joita olemme tehneet kahdestaan ilman lapsia, mutta sehän ei olisi tosi: muksut mukana maailmalla on aivan eri kuin ilman.

Lähdimme runsas viikko sitten rahtilaivalla Raumalta. Alus oli saksalainen ja kaikki sen mukaista. Istuttiin kapteenin pöydässä kynttilöiden loisteessa ja syötiin runsas päivällinen. Aurinko putosi Itämereen ja tunnelma oli odotuksentäyteinen ja miellyttävä.

Vaan pojat, toinen 10 vee, toinen 12 vee, sanoivat etteivät moista ruokaa syö, vaan haluavat ranskalaisia perunoita taikka hernesoppaa taikka edes katkarapuja. Näin kului kaksi vuorokautta merellä. Onneksi oli tyyntä, ja aurinko paistoi. Onneksi laivasta ei myöskään loppunut suklaa eikä cokis. Vauva oli tyytyväinen, ja kapteenin rouva, joka sattumalta oli mukana, kutsui vieraaksi kotiinsa Lyypekkiin.

Italia

Lyypekissä käänsimme täyteen ahdetun auton kohti Italiaa. Ajotunteina pojilla oli joka kolmas tunti nälkä, joka toinen tunti jano ja muulloin pissahätä. Auton pysähdyttäminen Saksan moottoriteillä ei ole vallan yksinkertaista, joten matka tuli täyteen lukuisia mutkia runsaasti coca-colalla kostutettuna.

Yllätys! Yllätys! Italiassa ei paistanutkaan aurinko. Hotellin ulkouima-allas kelpasi ’juupeleille’ kuitenkin ja nyt ruokakin oli ihmisten syötävää: spaghettia, spaghettia…

Ostoskadut olivat varsinaisia turistiloukkuja, täysin esimerkiksi Kölnin houkutusten vertaisia. Minä sorruin vaatteisiin ja nahkalaukkuun. Lapset suorastaan rakastettiin minulta pois, etenkin vaalea poikani sai silityksiä ja taputuksia. Vauva oli 'Bella, Bella, Bambina' ja lelukaupat olivat mahtavia. Kaikki sujui runsaasti liiroja lirutellessa kunnes…


Rullalaudat

Pojat keksivät tahtoa juuri italialaiset rullalaudat, ne kun ovat kuulemma parhaimmat. Ajoimme kokonaisen päivän etsimässä moisia vempaimia, kunnes löysimme kaupan, jossa oli tasan yksi lauta. Pitkän kiukuttelun ja pitkän ajon jälkeen toinen lauta löytyi Sveitsin puolelta Luganosta. Helpotus ja rauha autoon!


Aurinko odotti alpeilla

Sveitsissä ajoimme kohti lumihuippuja ja majoituimme yli kahden kilometrin korkeuteen. Aurinkoa ja hellettä oli kahdenkin Italian edestä. Sveitsiläinen rösti kelpasi pojille hyvin. Sen sijaan alppimaisemat kerran nähtyään pojat keskittyivät rullalautailemaan majatalon asfaltoidulla takapihalla. Vauva kiipesi vielä yhden kilometrin verran ylös kohtaamaan aitoa Sveitsiä aurinkoisine, kukkivine rinteineen. Alppimajat olivat asuttuja, lehmien ja lampaiden kellot kilkattivat, vuoripurot solisivat ja olo oli kuin suoraan Heidi –elokuvista.

Oma lukunsa olivat tietenkin vauvan lukuisat tutit ja pullot, joita keitettiin spriikeittimellä niin kodikkaassa majatalossa kuin hienoissa hotelleissa.

Vauva oli myöskin täysin teeskentelemätön: Luzernin hienoimmassa katukahvilassa Straussin valssin tahdissa hän luontevasti kakkasi vaippaansa, jolloin isi siirtyi prinsessansa kanssa takavasemmalle;-)

Ruhtinaallista oli alpeilla asua kodikkaassa majatalossa ja vessassakin istuessa kohdata ikkunasta hohtavat lumihuiput, siinä ihan käden kosketettavissa. Osa minusta jäi ikuisesti alpeille!

Koti häämöttää

Matka on yli puolen ja pian olemme jälleen Itämerellä. Eilen illalla nauroimme mieheni kanssa kuin lapset, lausetta: Matkailu avartaa. Totisesti!

Olen joka päivä pessyt pyykkiä, etsinyt hukkuneita tavaroita, silittänyt, lukenut karttaa. Mieheni on tehnyt samaa sekä vielä ajanut autoa. Mutta olemme me myös nauttineet. Pojille on karttunut kokemusta, ja vauva on osoittautunut supermatkailijaksi. Pojat ovat tänään syöneet hampurilaisia, uineet kuusi tuntia, eksyneet ulkouimalan naisten pukuhuoneeseen ja tehneet ostoksia. Onneksi meitä odottaa kahdenkeskinen ilta ja sviittiimme saapuu ’nanny’ huolehtimaan kersoista. Ilta Baden-Badenissa on meidän!

matkaterveisin Baden-Badenista
Leena Lumi

SAKSAN UNIKKOPELLOILLA


PIKKU-MERI SAAPUU LYYPEKKIIN


ÅKE EDWARSON

Åke Edwardson (s. 1953) on göteborgilainen rikoskirjailija. Ennen kirjailijaksi ryhtymistä hän työskenteli toimittajana ja yliopiston opettajana.

Åke Edwardsonilta suomennettu Winterin viimeisen talven lisäksi:

Enkelitanssi (LIKE 2003), Etäisiä huutoja (LIKE 2002), Varjoa ja aurinkoa (LIKE 2002), Se ei päättyä saa (LIKE 2002), Maanpäällinen taivas (LIKE 2005), Kivinen purje (LIKE 2008), Winterland - rikostarinoita (2005), Huone numero 10 (LIKE 2007), Armahin maa (LIKE 2008) ja Melkein kuollut mies (LIKE 2009)

Tässä mies, jonka päässä syntyvät kauhut vailla mitään rotia!

WINTERIN VIIMEINEN TALVI


Kauhun Maailman Kuninkaan Åke Edwardsonin viimeinen Winter-teos Winterin viimeinen talvi (Den sista vintern, LIKE, 2009) on kymmenes ja viimeinen rikoskomisario Winteristä kertova romaani. Jokaisen olen lukenut ja Edwardsonin kauhukuristus on pitänyt tasaisesti ja täysillä lävitse koko sarjan kuin myös viimeisimmän kirjan.

Aivan varmasti voin nimittää Edwardsonia Kauhun Maailman Kuninkaaksi, sillä Varjoa ja aurinkoa –jännityskirjan kohdalla kauhu voitti minut niin, että juuri ja juuri sain kirjan luettua ja sitten soitin ystävälleni: Tule hakemaan tuo kirja ja saat koko sarjan, en uskalla olla Varjoa ja aurinkoa –kirjan kanssa samassa talossa!

Åkella on todella pelottava mielikuvitus, joka hyytää, mutta toki houkuttaa kuten kaikkia dekkariharrastajia. Sitä pelkää, mutta sitä myös himoaa!

Winter on tyyppinä sikareista ja hyvästä viskistä nauttiva rikospoliisi, joka mielellään kuuntelee jazzia, mutta jolle Bruce Springsteenkin kelpaa. Tässä hän muistuttaa komisario Morsea, mutta kaikki muu onkin sitten jo pohjoista ulottuvuutta, Göteborgin maailman surkeinta talvisäätä ja ihania kauppahalleja merenantimia tulvillaan. Myös veriteot ovet psyykkisesti raaempia, sillä kaikki akateeminen (lue: oxfordilainen) helpotus puuttuu välistä.

Edwardson käyttää runsaasti tiukkaa dialogia, joka toimii erittäin hyvin. Tämä tulee nauttivasti esille erityisesti Winterin ja Ringmarin sana-assosioinnissa, joka on heidän tapansa löytää rikollisen etsinnälle uusia suuntia. Kerronta on myös kerroksellista, jolloin edellisen tarinan loppu hyppää heti seuraavassa kappaleessa aivan eri tapahtumaan tai tilaan, tarinan seurannan siitä yhtään kärsimättä.

Kautta kaikkien Winter kirjojen olemme saaneet seurata rikoskomisarion suhdetta vaimoonsa Angelaan, hänen Espanjassa asuviin vanhempiinsa ja nyt viimein myös hänen kahteen pikkutyttöönsä.

Winterin viimeisessä talvessa törmätään outoon sarjamurhaajaan, joka murhaa vuoteisiinsa toistuvasti kunkin pariskunnan toisen osapuolen, naisen. Erik Winter luottaa kautta linjan kuitenkin vahvaan intuitioonsa, joka on auttanut häntä kymmenessä tapauksessa kymmenestä löytämään ratkaisun tapauksiin. Ja niin käy nytkin, mutta vaikeimman kautta ja niin Erikin kuin kollegan henki on jälleen kerran vaarassa.


Winterin viimeisessä talvessa Erik hyvästelee meidät lukijansa, jotka olemme katkeamatta seuranneet hänen rikostutkimuksiaan, joiden kauhussa ei ole ollut mitään rotia! Me saatamme kuvitella hänet matkalla kauppahalliin ostamaan silo-, piikki- tai mustaeväkampelaa ja näemme hänet suunnittelemassa, miten hän kalan valmistaa ja minkä viinin ruoalle valitsee. Lopulta näemme hänet kuitenkin perheensä kanssa omistamallaan merenrantatontilla heittelemässä leipiä veteen ja miettimässä, pitäisikö hänen hyvästellä meidän lisäksi vielä Vasastanin asuntonsa ja alkaa viimeinkin rakentaa omaa taloa meren rannalle.

lauantai 20. kesäkuuta 2009

IDÄNUNIKKO 'PAPAVER ORIENTALE'


IMPRESSIONISTINEN KUKKANIITTYMME


LAULAISIN SINULLE LEMPEITÄ LAULUJA


Omistan tämän kirja-arvostelun Tuula-Marjalle, jolta saan usein upeita lukuvinkkejä ja joka poimii Luvian kuusikostani kuusenleppärouskut ja tekee niistä jotain herkullista.



Tämän kirjan nimi on Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Tämä kirja on ruotsalaisen Linda Olssonin englanniksi kirjoittama Let me sing you gentle songs. Tämän kirjan on kustantanut Gummerus A.D. 2009. Tätä kirjaa ei ole kirjoitettu koskaan aikaisemmin. Tämä kirja on Valonkantaja ja Tähtien Kannattelija. Tämä kirja antaa toivoa, että elämässä on vielä toivoa. Tämä kirja tuoksuu metsämansikoilta.

Ruotsalainen Linda Olsson muutti miehensä työn perässä Uuteen-Seelantiin ja ryhtyi kirjoittamaan englanniksi vuonna 1990. Kesti yli 15 vuotta ennen kuin hän sai romaaninsa julkaisukuntoon, mutta esikoiskirjasta tuli niin suuri menestys, että se kantaa klassikon huntua syntymästään. Laulaisin sinulle lempeitä lauluja –kirjan käännösoikeudet on myyty 19 maahan ja kirjasta on tekeillä elokuva.


Prologi

Astrid
Heinäkuu 1942, Västra Sångeby, Taalainmaa, Ruotsi
Kun aurinko vajosi puurivistön taakse, kävimme makuulle ja valkoinen yö nielaisi meidät. Sen jälkeen on ollut yö.

Veronika
Marraskuu 2002, Karakare, Uusi-Seelanti
Yllämme paahtoi armoton aurinko, kun maailma kieppui käsittämättömästi sen hiljaisuuden ympärillä, joka olimme me kaksi. Sitten enää voittoisan meren hurja pauhu.

…nu vill jag sjunga dig milda sånger.

Kirja kertoo kahden naisen ystävyydestä. Vanha nainen, Astrid elää pienessä ruotsalaisessa kylässä lähes erakkona, itseensä käpertyneenä, kuolemaa odottaen. Eräänä ankarana talvipäivänä hän huomaa nuoren naisen kantavan muuttokuormaansa naapuritaloon. Jokin Astridissa liikahtaa. Veronika, suuren menetyksen kohdannut kirjailija, on tullut kylän hiljaisuuteen viimeistelemään uusinta romaaniaan. Metsämansikoiden tuoksussa naiset löytävät hiljalleen polun toisiinsa. Syntyy hiljainen, hellä, ääretön ystävyys.

Muisti on annettu murheita varten, jos mielenrauhaa kaipaat, niin unohda!

Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on äärettömän levollinen kirja, joka antaa lukijansa levätä. Se on kirja, joka antaa luvan etäännyttää asioita, luvan hahmottaa, luvan olla uupunut. Se on kirja, joka antaa syvän rauhan.

…ja joka katselee tähtiä ei ole enää koskaan aivan yksin.

Laulaisin sinulle lempeitä lauluja –kirjan kieli on melkein hypnoosia, sillä luin sitä kuin uiden juuri sopivassa vedessä. Suruissa sukelsin, mutta tuntui hyvältä. Iloissa nousin pintaan haukkaamaan happea ja naurahdin. Metsämansikoiden alkaessa tuoksua kelluin ja unohdin voidakseni elää edelleen.

Tänä iltana sinut kutsutaan tanssimaan usvan kanssa.

Naisten ystävyys on antoisaa molemmille. Veronika toi musiikin ja valonsäteet takaisin Astridin elämään. Veronika sai ystävyydestä syvän tyyneyden ja löysi taidon olla hetkessä läsnä.

Olen unohtanut kuinka elää ilman sinua.

Tämä kirja ei jätä lukijaansa ulkopuolelle ystävyyden, vaan se ottaa sinut mukaan. Minä löysin itseni poimimasta kuusenleppärouskuja lapsuuden aikaisen ystäväni kanssa. Poimittuamme rouskut menimme tupaan ja paistoimme lettuja, jotka söimme metsämansikkahillon kanssa.

Älä pelkää pimeää, sillä siinä lepää valo.

Sinä, hyvä lukijani, ellet lue vuodessa kuin yhden kirjan, lue Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Sinä, joka olet tuulen piiskaama, aaltojen kiviä vasten heittämä, kaipaukseen hukkunut, palasiksi mennyt, olet lempeiden laulujen jälkeen täydellisen ehyt. Lupaan sen.


Epilogi

Hyvää yötä, makeita unia,
te kaikki kulkurit maan.
Nyt laulu loppuu ja lähdemme –
ehkei enää kohdatakaan.
Jotain sanoiksi sain sydänroihusta,
joka niin pian raukeaa
mutta rakkaus, ollut, se ei katoa –
hyvää yötä – nyt nukkukaa.

- Dan Andersson –



Tunnetko metsämansikoiden tuoksun?

perjantai 19. kesäkuuta 2009

WHERE HEAVEN AND EARTH MEET: IT'S FINLAND TODAY

Toivotan kaikille lukijoilleni Tunnelmallista Sydänsuven Juhlaa ja kiitän yhteisestä ajastamme, joka alkoi Ystävänpäivänä tänä vuonna. / Thanks a lot for all of you! And now: Let's party the Midsummer!

SUMMER '69 WAS HOT, HOT, HOT...

http://www.dailymotion.com/video/xg39c_gainsbourg-birkin-je-taime-moi-non

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

DREAM A LITTLE DREAM OF ME

Etsiskelin vanhoja Mamas & Papas -biisejä kun löysin tämä Mama Cassin unohtumattoman levyn Laura Fygin esittämänä. Nauttikaa, antakaa musiikin viedä, tämä on UNFORGETTABLE!
http://www.youtube.com/watch?v=i5yVO5nifEA&feature=related

THE NEWS FROM ÄHTÄRI

Ähtärin Eläinpuistossa asustavat Shakira ja Väinö ovat saaneet kaksi pentua. Voit seurata tulokkaiden elämää eläinpuiston nettisivujen välityksellä internetosoitteessa http://www.ahtarinelainpuisto.fi/suomeksi/Etusivu/webkamerat