torstai 5. marraskuuta 2009

OLI KERRAN...MUISTATKO VIELÄ...

Oli kerran...muistatko vielä sadun penkit ja puistikon? Älä pelkää, koske en siihen, kuut kulkivat, lunta jo on. Tuli talvi ja silmäsi kauniit kuin lammikot jäähän se loi. Kuut kulkevat vitkaan liian, suvi tulla ei koskaan voi. Jo uutimin ikkunat sulje. On kylmä ja hämärtää. Lumi peittää puistikon penkit. Jää hyvästi, rakkaani, jää. 

- Oiva Paloheimo -

27 kommenttia:

  1. En tunne, mutta nätti on ja nätti kuva sopii siihen hyvin.

    VastaaPoista
  2. Allu, kun kirjoitin tätä, aloin kyynelehtiä kuin teininä kerran...

    VastaaPoista
  3. "Kuut", "lunta", "uutimet"... nautinnollisia sanoja. Ihastuttava kuorrutettu maisemanpala kuvassasi. Tosin pienellä kaameuden tai surumielisyyden tunteella vaistoan tai muistan hautausmaata sitä katsellessani.

    Kiitos kommentoimisesta blogiini. Kauheaa kuulla että Italiassa kohdellaan koiria huonosti, blääh. Lieneekö joku latinoperinne kun länkkäreissäkin samaa asennetta esiintyy...?

    VastaaPoista
  4. Nuo sanat ovat melkein hypnoosia...

    Rita, tuo 'hautausmaa' eli puutarhani on ensi vuonna alkusuvesta televisiossa. Mutta otinhan minäkin kuolleista kuunliljoista kuvia dramaattisten ja surullistenkin runojen kuvitukseksi.

    Minä en nyt ihan muista, asutko sinä Italiassa...,mutta meidän kokemukset nyt olivat Veronassa kuten kerroin ja Ingrid Bergmanin Italian kokemukset löytyvät hänen elämänkerrastaan, joka löytyy blogistani. Mitä etelämmäs mennään etc ja latinokulttuureissahan sitten ollaan...

    Käynpä nyt taas kurkistamassa, mikä aihe sinulla nyt on menossa...

    VastaaPoista
  5. tuollaisella penkillä kökötettiin käsikädessä yhden lyseolaisen kanssa.

    VastaaPoista
  6. Huh, niin lopullista. Mutta jos ei koskaan lähde puuttuu paluutkin. Talven jälkeen saapuu aina uusi kevät. Tunnelmoidaan talvea ja käännetään pimeys nautinnoksi. Tämä runo saa kyyneleen silmäkulmaan.

    VastaaPoista
  7. Hannele: Those were the days!

    Anne, pimeys on ihanaa. Tämä runo on enempi kuin vuodenaikakäsite, tämä on sielu-urkujen soittoa muistoille!

    VastaaPoista
  8. Lauri Viita? En ole lukenut yhtäkään hänen runoaan, mutta tuli mieleen Lauri Viljasesta ;D

    SÖdergran? Ihmettelisin kyllä jos olisi. Mies nimittäin vaikuttaaa muutenkin olevan.

    OLAVI PAAVOLAINEN! Olisiko? Ilmari Kianto?

    VastaaPoista
  9. Jylhä pyöri samoissa kuvioissa Tulenkatajien porukan kanssa. Siellä olivat myös Mika Waltari, Lauri Viljanen, Katri Vala, Olavi Paavolainen...Ei. Tämän on pakko olla Sarkia, Viljanen tai Jylhä. Onko sulla Jylhän kootut? Tarkista huomenna. Sarkian kootuista tätä ei löydy ja kaikki Lauri Viljaset kirjastolta olivat täällä eikä löytynyt.

    Kianto! Ei ikinä! Tämä on herkkää intohimoisenmiehen tekstiä, ei mitää Iki-Kiantoa. Tämän on kirjoittanut, joku joka oli nuori about 40-luvulla...

    Mahtaisko sun äikän opettaja tietää;-)? Voitko kysyä?

    Södergranin jäljen minä tunnen. Tämä ei ole Edith.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Tervehdys

    Kiitos vastaamisesta, ja kiitos kommenteista. (En tahdo itse saada nykyään vastatuksi enkä kommentoiduksi useinkaan.)

    Haluan tietää lisää puutarhastasi....

    PS Asun Pohjois-Helsingissä. Italiassa olen viettänyt pari kesää alle 20-vuotiaana.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Tuure, sun äikän maikka tietää, että olet hänen tähtioppilaansa! Kai annoit hänelle mun käyntikortin!Kyllä äikän ope somalaiset rnoilijat tuntee. Runossa on Viljasen melofdiaa Tähtikeinusta, mutta outo voima on puhdasta Kaarlo Sarkiaa.

    Rita, 29.4.2003 ilmestyneessä Viherpihassa minun itse kirjoittama juttu puutarhastani. Monta sivua kuvaa ja kertomusta. Lukijat änestivät juttuni lehden parhaaksi, josta sainkin kunniakirjan. Kuvaajakseni sain Suomen parhaan puutarhakuvaajan Arto Rantasen. Sitä ennen maakuntalehti ja kaikki ympäristön pikkulehdet ja yhden puutarhakilpailun voitto ja sitten kävin pitämässä myös puutarha- esitelmän Alvar Aallon kunnantalolla.

    Tänä vuonna eräs puutarhaneuvos ilmoitti minut minulta ksymättä Ihana piha -ohjelmaan. Sitä kuvattiin 23.6. ja mieheni valokuvasi kuvaukset. Ne löytyvät kesäkuulta, kun nappaat sivupalksita ko. kuukauden auki. Ohjelma tulee ulos touko-kesäkuulla, ilmoitan ajan blogissani, kun saan itse tietää. Se on ihan lyhyt osuus, jossa tehdyn etukäteistyön määrä ei suhteessa lopputulemaan;-) Koko blogikaudeltani alkaen 14.2.2009 löydät jotain puutarhasta ja kasveista varmaan kaikilta kuukausilta. Minulle myös talvinen puutarha on iso juttu.

    VastaaPoista
  15. Tuure, nyt sun äikän maikka on lukenut nämä postakset eikä usko, että minulla oli äidinkieli 10, koska en ehdi oikolukea näitä omia kommenttejani;-) Paljon terveisiä Langelle: Tuure on tähtioppilaasi!

    VastaaPoista
  16. Leena, Lange katsoo karsastaen kirjoitusvirheitä, mutta hänelle tärkeintä on sisältö! Siksi me puhummekin pikemmin tekstin käytöstä, tekstin vaikutteista ja vaikuttamisesta tekstillä, kuin pänttäisimme sijamuototaulukoita. Hän on suuri filosofi, freinetpedagogi aatteeltaan. 'Ei kirjaviisautta vaan nokkeluutta ja ajattelun taitoa'! Mutta onko hän nyt ruvennut vanhenemaan, en tiedä, koska sanoi juuri, että lauseenvastikkeet ovat tärkeitä tiedettäviä...

    Todellakin olen tähtioppilas. Mutta meidän luokka on niin uskomaton, päästiin kielen käytön soveltavuuskokeen jälkeen luokallemme, kaikki ovat tähtiä jollain tavalla.

    VastaaPoista
  17. Tuure, minä vihasin lauseenvastikkeita ja silti kirjoitin laudaturin äikästä ja olen ollut toimittajana isossa lehdessä ja senkin jälkeen kirjoittanut yhtä sun toista. Mun molemmat äikän opettajat palvoivat minua ja minä heitä. He olivat vaikuttavia ja temperamenttisia henkilöitä. Joskus joku tyttö pyörtyi tunnilla, kun pelkäsi, mitä ope sanoo aineestaan.

    Otin muutama vuosi sitten yhteyttä lukion äidinkielen opettajaani ja kiitin häntä siitä vahvuudesta, minkä hän antoi minulle sallimalla minun kirjoittaa kaikki rajat ylittäen. Hän nimitti minua Suomen naispuoliseksi Waltariksi;-) Sitä en lunastanut koskaan, mutta kirjoittaminen jatkuu minne ikinä menenkään. Kirjoitan vaikka tähtitaivaalle tai Saharan hiekkaan tai Theban katupölyyn.

    Sinä olet erityinen tähti. Kyllä Lange sen on jo huomannut, mutta täytyyhän hänen viedä opetusohjelma läpi ja saada vikuroiviin poikiin jokin roti;-)

    VastaaPoista
  18. Vikuroivat pojat! Waltarimainen ilmaisu ;)

    VastaaPoista
  19. No, ketähän minä olen eniten elämäni aikana sekä lukenut että siteerannut...ja katso Hurmion tyttärien arvostelusta ketä olisin suudellut, jos olisin saanut elää Tulenkantajissa.

    VastaaPoista
  20. Tiedän, tiedän! Olen lukenut :)

    Nyt kuuntelen joululauluja ja teen mummille korttia ;)

    VastaaPoista
  21. Sullahan on sitten ihan tunnelmallista.

    VastaaPoista
  22. Me ollaan taitelijoita ja rakastetaan kaikkea haikeaa..., minä ainakin. Luulen: sinä kans'!

    VastaaPoista
  23. Juu! Se on sellainen kummallinen jännyyden tila, jossa maailma on haaleaa, sumuisen kaunista, mutta mitä tarkkaavaisinta runojen, novellien, tekstien kirjoittamiselle ja kuvien piirtämiselle!

    VastaaPoista
  24. Siis pysykäämme siinä jäsenyyden tilassa 4-ever!

    VastaaPoista