perjantai 30. heinäkuuta 2010

MÄ MUISTAN SUN MUSTIKKASUUN. SÄ MUISTAT ...

Mä muistan sun mustikkasuun
sä muistat sen kaiken muun

Mä muistan sun ihon ja savukkeen tuoksun
sä muistat meidän kuuman virran juoksun

Mä muistan sun polven muodon
sä muistat rakkauden luodon

Mä muistan suven oudon, kuuman
sä muistat sen piinan, huuman

Mä muistan sut ja täysikuun,
sä muistat vain mut ja mustikkasuun

- Leena Lumi -
kuva Hanne

13 kommenttia:

  1. Kuva ja sinun runosi sopivat erinomaisesti yhteen <3

    Milloin, oi milloin tulevat riimirunot taas uudelleen muotiin?

    Kiitos Leena;)))

    VastaaPoista
  2. Nyt alkoi tekemään mieli mustikoita...:)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, Aili!

    Minulla on mapillinen riimirunoja, joita en IKINÄ tuo blogiini, mutta tämä Hannen kuva vuodatti tämän minusta heti, enkä voinut vastustaa kiusausta.

    Olenhan minäkin jukaissut riimirunoa, eräänlaista, vaikkapa Leinolta ja Onervalta. Onerva etenkin teki sekä että.

    Sara, mua harmitti, kun en tänään kaupassa ostanut...

    VastaaPoista
  4. Kuva ja runo, kaunis yhdessä!

    Tämän päivän Yhteishyvän ruokalehdessä oli todella herkullisen näköinen mustikkarahkapiirakan ohje, leikkasinkin heti jääkaapin oveen;)

    VastaaPoista
  5. Susa, kiitos♥

    Olen ollut niin menossa, etten ole ehtinyt sitä lehteä vielä avata. Minulle kaikki rahkajutut ovat ylintä herkkua.

    (Susa, nyt tapahtui jotain: Luitko mun runon tänään KS:sta? Sain siitä äsken yllättävältä ja arvostamaltani taholta kiitosta. Ehkä uskallan nyt tuoda sen myös Leena Lumiin...En osaa ollenkaan itse antaa runoilleni mitään arvoa, olen paljon itsevarmempi proosassa. Mutta niitä runoja vain tulee. ne eivät kysy lupaa. Tämäkin hassu riimiruno syntyi heti, kun näin tuon Hannen kuvan...)

    VastaaPoista
  6. Kirjoititko tuon runosi Hannen kuvan nähtyäsi? Runo on ihana, se vie mukanaan. Ja sopii niin hyvin tähän aikaan sekä luonnon että ihan oman henkilökohtaisen elämäni vuoksi. Ja Hannen kuva hurmaa, kuten aina.

    Mustikkaista viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Lumiomena, niin mulle tapahtuu koko ajan. Yöpöydälläni on pieni vihko...Nyt tämä Hannen kuva oli 'primus motor', joskus tuoksu, kerran yökiitäjät...Nousen yölläkin kirjoittamaan...,vaikka olisin lukenut yli puolen yön...

    Kiitos samoin sinulle♥

    (Ehkä huomenna ehdin avata Yhteishyvän ja tutustua tuohon Susan mainostamaan rahkamustikkaunelmaan...)

    VastaaPoista
  8. Tämä oli peikosta täynnä hyvää mieltä ja se otti siitä heti osansa.

    VastaaPoista
  9. Voi, kyllä sinun on nyt pakko tuoda se tänne, sillä meille ei tule tällä hetkellä KS:ä;)!!

    VastaaPoista
  10. Oi Leena, miten ihana runo..
    Kosketuin yhtä paljon kuin tästä ulkona riepottelevasta tuulesta..

    saanko laittaa sen kuvaan?jos lähetän jollekin?
    tTietty sinun runonasi!!=)

    VastaaPoista
  11. Isopeikko, arvasin, että kiltti peikko pitää mustikoista ja...

    Susa, odota hetki;-)

    Hanne, toki saat lähettää mun runon sun kuvalla kelle haluat. Laita vaikka blgoiisi kuvan alle. Tämä kuva on nyt yksyhteen tuon sun kuvan kanssa.

    VastaaPoista
  12. Tulin juuri mustikkametsästä ja sitten osuin tänne lukemaan runoasi.
    Runossa on jotain suurta riemua ja pientä haikeutta, sitähän elämä on.
    Kiitos runosta.

    VastaaPoista
  13. Unelma, sinä ahkera! Meidän iso puutarha vie nykyään niin paljon aikaamme ja voimiamme, että ostamme mustikat, mutta ne ovat niin tyyriitä, että ei ikinä meillä ole enää kaksi pakastinta täynnä mustikoita kuten oli parhaina vuosina, jolloin heräsime klo 5 aamulla poimimaan. Saarellamme on aina mustikoita, vaikka muualla Suomessa ei olisikaan. Mutta meillä on nyt niin monta projektia menossa, että tästä ei pääse minnekään. Reima on niiiiiiiiiiin ihana, että muisti minun haluni saada kirkkaita pieniä talvilamppuja myös talon tosielle puolelle pensaisiin ja hän tekee sinne kaapelit ja asennukset, joten marraskussa syttyy ja paljon!

    Lähden epämääräiselle breikille, mutta katso blogini ensi viikolla. Tulee kirja, jota kiidät ostamaan heti, kun olet lukenut arvosteluni!

    VastaaPoista