sunnuntai 23. tammikuuta 2011

TAIDETTA, TAKAISKUJA JA TULEVAISUUTTA

Olette ehkä huomanneet, että taide merkitsee minulle, kirjojen ohella. Niinpä ujutan teille nyt tämän Jean-Honoré Fragonardin (1732-1806) herkän maalauksen Lesende Mädchen (1770) avulla muutamia asioita. Ensimmäinen koskee kirjaa, jonka teille lupasin eli Taiteilijapareja ja jota esimerkiksi tiedän Jaelin erityisesti odottavan: Se kirja on kustantajalta loppu, joten se ei siis tule blogiini. Valitan! Suosittelen lohduttautumaan taiteilijaprofessori Riitta Konttisen kirjoilla Modernistipareja (Otava 2010) tai Naiset Taiteen rajoilla (Tammi 2010). Molemmat kirjat kantavat upeasti ja saavat taiteista kiinnostuneen lukijan suorastaan lentoon. Jos haluat jotain muuta, se voi olla vaikka kirja, jonka sain Allulta Kölnistä jo noin vuosi sitten: Frauen, die lesen, sind gefährlich (Elizabeth Sandman 2007)

Tästä kirjasta löytyy myös Lesendes Mädchen ja monta muuta lukevaa naista sekä paljon kertomusta sekä naisten lukemisesta, kirjan kuvista että myös taiteilijoista kuvien takana. Ah, kunpa saisimme tämän kirjan suomeksi! Kustantajat herätys! Ja tässä Riitta Konttisen  Naiset taiteen rajoilla kirjan kanneksi valitsema taulu eli Elin Danielson-Gambogin Päättynyt aamiainen (1890)

Tätä kuvaa olen muuten ostanut kortteina - paljon. Tehtyäni Riitta Konttisen uusimman eli Modernistipareja, innostuin aika paljon Eemu Myntin persoonasta. Arvosteluni jälkeen sainkin viestin, että kiinnostava kotimaan matkakohde olisi Tikanojan taidekoti, jossa esillä mm. Myntin taidetta. Muistattehan, että Fritjof Tikanoja tuki pariskunta Eva Bremeriä ja Eemu Mynttiä taloudellisesti, kunnes pariskunta vähän innostui Ranskassa ja hankki mesenaattinsa rahoilla Renaultin palkattuine autonkuljettajineen...Alla Alwar Cawénin Ateljeen sisäkuva (1923) kirjasta Modernistipareja.

Kuvassa Ragni Holmberg, Cawénin tuleva puoliso, miehensä teosten keskellä.

Tämä taiteesta. Nyt odottavat elämäkerrat ja muut kirjat. Lupasin teille hövelisti tulevalle viikolle ensin elämäkerran, sitten välipalakirjan, jonka jälkeen vielä sisustuskirjankin. Well...kaksi näistä voi toteutua, mutta vain jos luen, luen ja luen, sillä elämäkerta, jota nyt luen on massiivinen. Toki kiinnostava. Hyvin erikoinen. Ja voin kertoa, että lähiviikkoina tulee toinenkin kuuluisan naisen elämäkerta, mutta sitä ennen ehtii varmaan kirjavirrassa olla muutakin kuin elämäkertoja ja sisustusta. Nyt en lupaa mitään päiviä, sillä se on suorastaan hupaisaa, miten kaikki menee toisin kuin olen aikonut, mikäli ilmoitan etukäteen. Mutta sen voin luvata, että ensi viikonloppuna avaan blogini 2-vuotisarvonnan, jossa palkintona huimia kirjoja!

16 kommenttia:

  1. Harmi,kun et voi puuttuvan kirjan vuoksi sitä kirjaa arvostella.Taitelijapareista on aina mielenkiintoista lukea!

    VastaaPoista
  2. Jael, saisihan sen kirjastosta, mutta siinä ei oikein järkeä, kun monet sitten ihmettelisivät, mistä sitä saa. Laittaisinkohan sen kannen kuitenkin tuohon...

    VastaaPoista
  3. Kiitos Leena, postauksesi auttoi kahteen oivallukseen. Pyydänpä serkkuani hankkimaan tuon Damen, die lesen, sind gefährlich -kirjan lähettämällä hänelle, sukellusvenefriikille Melkon Suomalaiset sukellusveneet. Toiseksi, linkistäsi löysin myös Anders Zornin, jonka akvarelleista tehtyjä keräilylautasia pakotin pikkuminiäni viime kesänä ostamaan edullisesti. Minulla Meriharakat menossa, ja senkin sinun ansiostasi.

    VastaaPoista
  4. Ja sinä ajoit minut vauhtiin yhdessä;-) Ajattelin tehdä linkityksen kaikista, joiden tieädn tehneen Meriharakat. Voisitko tehdä siitä kirja-arvion?

    Anja, todella, hanki tuo kirja: koet monta upeaa hetkeä. Ja sinullahan on vielä saksan kielikin ihan ajan tasalla.

    VastaaPoista
  5. Tästä postauksesta nousee esiin vaasalainen taiteilija Eemu Myntti. Helsingin Taidetalossa (Retretin edeltäjä) järjestettiin joskus 80-luvun alussa Myntin näyttely. Olin siellä jopa avajaisissa. En muista enää, mistä kutsun sain.

    Hieno taiteilija ja onneksi Tikanojan taiteilijakodissa on esillä Myntin töitä.

    VastaaPoista
  6. Marjatta, tämäkin kirja kiinnostaisi sinua. Pariskunta Myntti oli persoonallinen pari. Minuahan kiinnostaa myös tekijä kuvan takaa.

    Täytyykin muistaa laitta Tikanojan taidekoti kotimaan matkakohteiden listaani. Ellen muista, muistuta sinä.

    VastaaPoista
  7. Sopii, sopii, olisiko joku tietty ajankohta, jolloin olisi syytä muistutus esittää?!

    Suunnittelemme ensi kesäksi kotimaan kohteita lähinnä rannikolta. Rauman pitsiviikot, Uudenkaupungin Crusell-viikko, Veikko Vionojan museo Ullavalla ja monet muutkin museot ovat listalla. Retkeilläänkö samaan aikaan ja tavataan Vaasassa?

    VastaaPoista
  8. Marjatta, sitten kun huomaat touko-kesäkuulla minulla kotimaan matkakohteet ILMAN Tikanojan taidekotia;-)

    Minulla on aina rannikko edustettuna, sillä olenhan itse sieltä kotoisin. Olen jo pyytänyt raumalaista ystävääni kuvaamaan.

    Marjatta, muistathan...Olga on vielä...Muuten olisi kyllä kovasti passannut. Hän joka on tuonut meille niin paljon iloa saa nyt ansaitun ja turvatun vanhuuden. Sen jälkeen vaikka mitä!

    VastaaPoista
  9. Marjatta, niin. Kaikille nyt tämä sama vastaus. Myös heille, jotka haluasivat tavata meidät Savonlinnassa oopperan merkeissä.

    Aika aikansa kutakin. Tulee aika kun näitä päiviä on suuri ikävä.

    VastaaPoista
  10. Kun saan pinoni, joka on jämähtänyt hetkeksi paikoilleen, monista määrätyistä ja määräämättömistä syistä, uskon, että haluan lukea Siri Hustvedtin
    "Vapiseva nainen", luulen että se on mulle..

    VastaaPoista
  11. Hanne, samat sanat. Aloitin jo Vapisevan naisen, mutta sitten pelästyin...ja palasin siihen isoon elämänkertaan, joka minulla on kesken. Minä kyllä kerron sitten arvoselussani mitä pelästyin Sirin kirjassa.

    VastaaPoista
  12. Jotenkin aavistus pelästymisestäsi kantautui tänne...
    Minä olen elänyt noissa mielenterveys/sairausmaailmoissa niin kauan ja niin syvälläkin, että se tuntuu niin tutulta..

    ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  13. Hei Leena

    Olen ihaillut tuota Frauen, die lesen, sind gefährlich-kirjan kansikuvaa jo aikaisemmin toisessa blogissa ja niin toivonut että se joskus suomennettaisiin. Minä kun en osaa saksaa. Mahtaisikohan sitä saada englanniksi? Oletko tehnyt kirjasta esittelyä? Olisipa kiva jos tekisit, nimi on houkutteleva sen verran ymmärrän!

    VastaaPoista
  14. Hanne, sorry että vastan pahaasti myöhässä. Ei ollut tarkoitus.

    Siis siinä saa pelästyä jo sitäkin, että se raja tietyissä sairauksissa, minkä katsotaan olevan pyykkistä ja minkä fyysistä on niin häilyvä. Ymmärrän missä elät, sillä ethän ole tätä asiaa salannut. Kaikki ovat hengessä mukana kanssasi. Ajattelen sinua niissä alamäissä ja tunnen huolta sinun surustasi ja kun menee paremmin, minä hymyilen, usko pois. Seuraan, tiedät sen, vaikka joskus en osaa kommentoida. Sun tapahtumat voivat järisyttää ketä tahansa tyttären äitiä...

    Hanne, kaikkea mukavaa viikkoosi♥

    VastaaPoista
  15. Sara, jos minä olisin tuon pystynyt lyhyellä saksallani tekemään, se avautuisi sivupalkissa jo arvosteluun. Mutta usko pois: Jonain päivänä olen tuon kirjan tehnyt. Ihan itse!

    Yritän lähestyä kustantajia, että saisimme kirjan suomeksi.

    Minä pystyisin siihen juuri ja juuri, mutta se veisi likaa aikaa nyt. Ymmärrän hyvin, että tuo kansikuva kiehtoo sinua. Sen verran sinua jo tunnen;-)Pidän kirjan sivupalkissa, koska pidän kirjan nimestä, koska se sopii blogini tyyliin ja koska sen vielä teenkin. Olen siitä jossain postauksessa vähän kertonutkin, mutta se oli joku kokooma monesta asiasta,enkä muista enää edes kuukautta tai vuodenaikaa.

    Opittua kieltä ei saisi päästää rapistumaan. Vielä viisi vuotta sitten saksani oli aivan toisella tasolla.

    (Sara, kai olet tulossa Jyväskylään kirjamessuille?)

    VastaaPoista