tiistai 1. maaliskuuta 2011

OMA TAIVAS JA MUISTAMISEN ONGELMIA

Alice Seboldin Oma taivas (The Lovely Bones) on kirja, jonka olen lukenut muutamaankin kertaan, mutta en blogini aikana. Kirja on minulle lohtukirjojen ykkönen ja sanon tämän nyt enempiä erittelemättä päästäen ääneen kuka ikinä tämän kirjan on tehnyt. Linkitän Oma taivas -kirjan tekijöitä ja  löytyy ainakin Sannalta ja Riinalta Lumiomenalta 

Kuka haluaa mukaan, ilmoittautuu. Kiitos!

Sitten aivan toinen asia. Olen ihan sekaisin kaikista monista bloginimistä. Minulle on osalle teistä jo neljäkin nimeä, koska meilaan tutumpien kanssa. Liityin eilen Riinan blogiin lukijaksi ja blogin nimi siis oli minun nähdäkseni Riina lukee, mutta nyt bloigilistaltani löytyy Lukuisia kissanpäiviä? Kissanpäiviä minun blogissani;-) Soitin äsken jo Lumimiehelle ja kysyin, että voiko blogilista tulla ylitäyteen, sillä en löydä Riinaa mistään? Hän oli yhtä äimänkäkenä kuin minäkin. Äsken kävin kaikki erikseen läpi ja silloin näin tuon Lukuisia kissanpäiviä avatessani, että se onkin Riinan blogi! Tämä ei ole Riinan ongelma vaan minun, sillä kun alan katsoa, että mitä kukakin on viimeksi kirjoittanut en todellakaan jaksa kahlata koko listaani läpi ja en siis löydä ko. kirjablogia millään. Minun kovalevyni on tullut nyt täyteen ja jos minusta ei kuulu, se johtuu siitä, että jaksan muistaa vain nimet, kuten Ankin kirjablogi. Anki oli ennen Almafiina, mikä on ihan hieno nimi, mutta minulla oli työ löytää hänelle. Nyt hän on Ankin kirjablogi, mistä iso kiitos hänelle♥ Laurenia etsin melkein joka päivä ja myös silloin, kun hän voitti arvonnassani, jolloin jouduin häntä kuuluttamaan. Hän on Lukuisa, joka on nyt kiinnitetty post -it -lapulla tulostimeni etuseinään. Samassa lapussa lukee Luettua = Sanna.

Tätä ongelmaa ei olisi jos olisin vain kymmenen blogin seuraaja, mutta seuraan monia sekä kiinnostuksesta että jopa kannatuksesta. Olen tyttären äiti ja haluan tukea nuoria naisia heidän tiellään kirjabloggariksi. En ole koskaan kuullut kenenkään muun valittavan tätä asiaa, joten taidan olla ongelmani kanssa yksin...ja välillä hyvin uupunut.

teidän
Leena Lumi

20 kommenttia:

  1. Ihanaa, että uusia kirjablogeja syntyy koko ajan. Kävinkin jo Riinalla, löysin sinne tänään aamulla.

    Minä tein Oman taivaan viime heinä- tai elokuussa. Muistaakseni keskustelimme silloin kirjan taivaskuvasta yms.

    VastaaPoista
  2. Camoon;-), kyllä minä sinut muistan ja Susan ja Ilsen, me ollaan tehty tätä yhdessä niin kauan ja samoja kirjoja on niin paljon virrannut. Ole minulle ihan vain Lumiomena, olin sinua synnyttämässä eräänä ikimuistoisena yönä...En pysy näiden nuorten tyttöjen ja naisten perässä, kun haluaisin heitäkin seurata...

    Lisään sinut nyt listaan. Kiitos ilmoituksesta! Ja muistankin nyt, kun siitä muistutit, että kekstelimme siitä kirjasta.

    VastaaPoista
  3. On tosiaan välillä vaikea pysyä perässä, kun blogin nimi ja kirjoittaja ovat erilaisia. No... syyllistyn itsekin samaan. :D
    Minullakin on paljon kiinnostavia blogeja seurauksen alla ja aina välillä tulee blogia klikattessa mietittyä, että kenenpäs tämä blogi olikaan.

    VastaaPoista
  4. Peikkoneito, kai sun blogi on Peikkoneito, sillä yritän sinne tänään...

    Mutta jos sun muisti toimii. Minulla on niin, että mitä enempi luen, sen vähempi muistan, vaikka Waltari on muuta väittänyt. Vai sanoiko hän, että järki kasvaa lukiessa...en muista sitäkään;-)

    VastaaPoista
  5. Ymmärrän ongelmasi bloginimen suhteen...olenkin miettinyt omaa bloginimeä, Luettua-nimi oli vain päähänpisto, niin kuin koko kirjablogin luominen. En ehkä silloin blogia luodessa uskonut että lukijoita tulisi niin paljon, että joku menisi sekaisin;) jatkan bloginimeni miettimistä ja toivon että sinä löydät aina silloin tällöin blogiini. Arvostan kommenttejasi <3

    VastaaPoista
  6. Sanna, ehkä minä olen marginaalitapaus;-) Nyt on kuitenkin tois,että tulostintani koristaa useampi post it-lappu. Siinä ovat sinun, Laurenin, Peikkoneidon ja Riinan blogien nimet. Ihmettelen vain, kuka on nyt unohtunut...Hän tietää, kenellä en ole aikoihin käynyt, minä en muista...

    Sanna, minä olen löytänyt sinulle jo kana tuon muistilappuni ansiosta. Joskus en kommentoi, jos ei löydy mitään sanottavaa, kuten joku suomalainen kirjailija, josta kaikki muut tietävät ja minä en ole kuullutkaan. Toisaalta sitten kun innostun, kommentoin pitkästikin.

    Voit olla varma, että seuraan 'tyttöjäni'! Ihanaa nähdä, miten paljon on tullut uusia kirjabloggaajia ja mikä innostus.

    VastaaPoista
  7. Niinhän me keskusteltiin. :)

    On kiva, että lisää luettavaa tulee, mutta minua ainakin vähän ahdistaa se, etten millään ehdi kommentoida (enkä lukea) kaikkea mitä haluaisin. No, tämä lienee ihan yleinen ongelma.

    Ja kuule, uupumus on merkki siitä, että pitää hidastaa. Taisitkin sanoa suunnittelevasi pitkää viikonloppua. Hyvä! Pidä itsestäsi huolta. Sitten jaksat taas ilahduttaa meitä, señora Lumi.

    VastaaPoista
  8. Ilse, en osaa enää kirjoittaa edes 'keskusteltiin'...

    Ihan samaa poden minä täällä. Lumimies ei yhtään auttanut asiaa, kun hän jollain oudolla menetelmällä laski, että jos kommentoin kaikkeja blogeja joita luen vaikka kerran viikossa, se vie kokonaisen päivän!!! Itse hän tämän blogin mulle ystävänpäiväyllätykseksi laittoi...


    Tiedän, tiedän...ja sitten minua vaivaa, kun luin tuon upean Axel Munthe - tie Caprin huvilalle, niin en saa otetta mihinkään. Nytkin luen kolmea kirjaa ja mistään ei tule valmista. Vahvan kirjan jälkeen tulee outo tyhjiö...

    Sinä olit viikon lomalla. Taidat olla oikein iskussa! Minä pelkään että kirjablogistaniassa menee joku mahtava kirja minulta ohi, jos olen poissa....Kuvittele nyt, että joku tekisi McEwanin ja arvostelisi sitä VÄÄRIN;-)

    Ihan oikeesti: Sukset ovat jo esillä ja olen pitkällä viikonlopulla ja hiihtämässä. Pari juttua vielä ja sitten...señora Ilse. Sinä onnistut aina piristämään minua. Kiitos siitä♥

    VastaaPoista
  9. Nauti hiihtolenkeistäsi ja katsokaa Lumimiehen kanssa hyviä elokuvia. Lupaan ilmoittaa, jos joku tekee vlopun aikana arvion McEwanista. ;) Lepää ja nauti hiihtolomasta.

    VastaaPoista
  10. Totta kyllä, että sitä tosiaan menee välillä blgeista sekaisin, omalla listallanikin kun sattuu olemaan useampi samantapainen. Pahinta on ehkä silloin, jos peräkkäiset päivitykset ovat blogeihin Luettua ja Lukuisa...

    VastaaPoista
  11. Hanna, siis sä meilaat mulle, jos joku käsittlee mun pitkänä viikonloppuna McEwania.

    Kiitos, sen teen!

    Riina, niinhän minulla nyt taitaa olla...Luettu ja Lukuisa...Katson sinut nyt tuosta vihreästä post it -lapusta, kunnes alan muistamaan.

    VastaaPoista
  12. Ei näissä pysy perässä kukaan xD Olin jo ihan varma, että olen blogisi lukija ja ihmettelin, että mikset ole postannut aikoihin mitään!
    Ja nyt sitten vasta tajusin, ettet ollutkaan listallani. Argh! Asia on nyt korjattu ja pysyn taas ehkä kärryillä jonkin matkaa johonkin suuntaan...

    VastaaPoista
  13. Hanna M., nyt on pakko ottaa käyttöön tuo sukunimen alkukirjain toisen Hannan takia.

    Minä liityin myös äsken lukijaksesi kiitos McEwanin. Olen sanonut, että kukaan ei saa sanoa pahaa sanaa Ian McEwanista, joten koin äsken järkytyksen;-) Menin tänään lukijaksi myös Kirjapedolle, joka on minusta hyvin osuva nimi etenkin kun siellä luki Axel Munthen - tie Caprin huvilalle kohdalla, että 'kukaan ei saa sanoa mitään negatiivista siitä kirjasta'. Minä olin aivan samaa mieltä.

    Varmaan kaikki muut paitsi sinä jo tietävät, miten herkkä olen McEwanin suhteen...Ilmoitin tänään pitäväni pitkän viikonlopun, mutta etten uskalla lähteä, jos joku vaikka kirjoittaa jotain McEwanista;-) Onneksi toinen Hanna lupasi ilmoittaa, jos näin tapahtuu.

    Tervetuloa lukijaksesni vaiheessa, jossa olen jumissa, sillä olen lukenut ainakin viisi kovatasoista teosta ihan vasta tänä vuonna ja nyt on vaikea tarttua mihinkään. Viihdy silti♥ (Kyllä tämä tästä...)

    VastaaPoista
  14. Jo vain, ei se tällaisella parikymppiselläkään muisti enää toimi näin monen kirjablogin kanssa :--D Välillä saa kyllä miettiä, että kuka se tämän blogin kirjoittaja nyt olikaan... Onneksi se kuitenkin selviää nopeasti, kun blogin aukaisee!

    Hei kiva, olen post-it -lappusella! Hyvä, että löydät sen avulla blogiini :--)

    VastaaPoista
  15. Täällä on myös yksi joka on eksyksissä blogiviidakossa :D monia kivoja löytää ja sitten ei enää löydäkkään kun uudelleen haluaisi etsiä.. ja nimet... todellakin. monella on osoite ja blogin nimi eriä ja sitten menee sekaisin että kuka on kukin :D

    Mutta ollaan iloisesti eksyksissä :D parempi huono muisti kuin liian hyvä.

    VastaaPoista
  16. Lauren, odotas ny muutama kymmenen vuotta lisää;-) Olen löytänyt lukulasini jääkaapista!Ja tämä on vain yksi esimerkki tuhannesta.

    Toivotaan, että Lumies ei usklataudu siivoamaan mun toimistooni.

    Akissfromthepast, joskus on kiva olla eksyksissä;-)

    VastaaPoista
  17. Minä aloitin tänään blogini ja päädyin (ennen tämän postauksesi lukemista jo) tällaiseen ratkaisuun. Nimeni on siis tästä eteenpäin Karollina @ Kirjava kammari juuri siksi, etteivät blogi ja sen halitja menisi ihan sekaisin.

    Minullekin on tullut jo pienimuotoinen, joskin positiivinen, ongelma liian monista seurattavista blogeista. Kaikkia seuraan mielelläni ja kaikkiin mielelläni kommentoisin säännöllisesti, mutta aika on rajallista. Ei vain pysty enää. Ja silti yritän, mikä näkyy tällaisina puoli kahden aikaan yöllä kirjoitettuina kommentteina. :)

    Se minua harmittaa, että blogien seuraamisessa ja kommentoimisessa menee se aika, joka minulla muuten olisi kirjojen lukemiselle. Vaikka tämäkin on hauskaa. Ja yhteisöllistä.

    Yritetään siis jaksaa lukea sekä kirjoja että toisiamme, mutta rajat täytyy Leena sinunkin pitää, ettet aivan väsähdä. Luet vain tiettyjä blogeja tai vain otsikon perusteella mielenkiintoisia postauksia, jooko?

    VastaaPoista
  18. Karoliina, tuo nimi eroaa kuitenkin niin, että sen muistaa...eri asia on, kun on peräkkäin listalla Lukuisa, Luettua, Lukuisia...,jotka nyt pyörivät noissa post it -lapuilla.

    Mieheni laski, että jos kommentoin kerran viikossa kaikkiin, joita luen, se vie koko päiävän. Aika hurjaa.

    Sama harmitus täälläkin. Kommentoin usein iltaisin ja sitten alan lukea aivan uupuneena klo 22. Ei mitään järkeä. Tämä on bloigstanian kirjoittamaton sääntö, tämä vastavuoroisuus.

    Ottaisin rajaksi sen, että olisn viikonloput vapaa, mutta minulla on muutama erittäin rakas blogiystävä juuri silloin aktiivisimmillaan. Jaksaisin vaikka mitä, jos tekisin tätä vian viitenä päivänä viikossa. Olen nyt tehnyt yli kaksi vuotta 7/7 eli ei voi olla tuntumatta. Ihme, että minulla on vielä avioliitto...

    Karoliina, niin mielelläni lpaisin, mutta tässä on kehittynyt myös monimutkaisesti selitettävä sosiaalisten suhteiden verkosto, jota pidän yllä. Tunnen jo livesti osan näistä ihmisisistä, joten...

    VastaaPoista
  19. Vaikka jossain vaiheessa olenkin harmitellut sitä että tulin nimenneeksi blogini vähän tylsästi, niin blogien lisääntyessä nimi on alkanut tuntua oikein hyvältä; helpottaapahan ainakin blogin ja kirjoittajan yhdistämistä.

    Eiköhän tässä itse kukin mene välillä vähän sekaisin. :) Eikä joka paikkaan meinaa ehtiä. Mutta kuitenkin on aivan mahtavaa että kirjablogeja on tullut niin paljon lisää!

    VastaaPoista
  20. Satu, sinut löydän aina, joten olet ihan oikeassa! Käynkin usein, mutta kaikkiin ei edes minulla ole sanottavaa;-)

    Se on mahtavaa ja tekee kaiken vain kiintoisammaksi.

    VastaaPoista