torstai 17. maaliskuuta 2011

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ TAI SITTEN EI!

Hei!
Torstai on toivoa täynnä tai sitten ei! Sitä on ihan kuin jyrän alle jäänyt, kun kauhea viikko kulminoitui siihen, että huomasin yöllä, että vieressäni on tyhjä vuode. Ryntäsin ylös ja katsoin puhelintani, ei mitään viestiä! Sitten valvoinkin aamuun asti, kunnes lentokentillä myöhästyneiden lentojen sekä työn takia uupunut mieheni saapui kotiin. Ohjasin hänet välittömästi vierasmakkariin, jossa on mahdollisuus nukkua täysin rauhassa ja myös hämärässä.

Hän oli lähettänyt viestin, mutta joskus minun uusi koneeni 'piilottaa' sen, enkä minä osaa sitä etsiä...


Otan nyt pienen, lyhyen aikalisän ja lepäämme vähän, ihan hiukkasen vain. Minulla on teon alla kolme kirjaa ja toivon voivani tehdä ne kaikki ennen kuin vieraamme Kanadasta saapuu.

Minulle tuli yksi idea mieleen ja Unelma sen heti Lumikarpalon puolella 'siunasi'. Sitähän käy usein kiinnostavissa blogeissa, mutta aina ei ole ko. postaukseen välttämättä mitään uutta/kiintoisaa/innoittavaa sanottavaa, mutta olisi kiva jättää joku merkki. Miten olisi tämä ♥ tai tämä: Moi! tai tämä: Voi hyvin♥


Voikaa hyvin♥


Olen takaisin ennen kuin huomaattekaan...ja kun olen tehnyt ihan vain pari työtä, alan vaeltaa teidän blogeissa ja etenkin heidän, jotka olen haastanut edellisessä postauksessa. Tiedän jo nyt, että Scarlett oli oikeassa: "Tomorrow is another day."


Leena Lumi

PS. Sydän on alt + 3 !!! (siis kolmonen sieltä oikealta, numeronäppäinosiosta, mutta semmoinen outo kuin Num Lock pitää olla päällä)♥♥♥

kuva Pekka Mäkinen

35 kommenttia:

  1. Moi vaan ja sydän perään, vaikken tiedäkään miten se tehdään paitsi näin <3.

    Leena, et ole velvollinen selittämään taukoja tai lepoa tai aikataulumuutoksia. Täällä me lukijat ollaan ja pysytään ja toivotaan, että pidät itsestäsi yhtä hyvää huolta kuin lumimiehestä. :)

    VastaaPoista
  2. Moi <3

    Nykyään blogeihin saa noita pikakommentointinäppäimiä, mutta itse en ainakaan vielä niistä niin innostunut.

    VastaaPoista
  3. Hyvä idea ♥
    Kyllähän pieni viesti tai tervehdys aina lämmittää mieltä, vaikka juuri ei olisikaan sen suurempaa sanottavaa.

    VastaaPoista
  4. Ihania hetkiä miehen kanssa ♥
    Iloa ja hauskaa kevään odotusta Leena.

    Tuo kuva veti puoleensa aluksi, ihana otos, kumma kun ei katkea puikko, aika raskas sinitiainen on kuitenkin :D

    VastaaPoista
  5. Moi ♥

    Levätkää ja voikaa hyvin !

    VastaaPoista
  6. Moi ♥ Sanon minäkin ja toivotan hyvää vointia, muutamaa lepopäivää ennen ensi viikon vierailuja ja kaikkea muutakin!

    Palataan, Leena! ♥

    VastaaPoista
  7. Ihana kuva kertakaikkiaan!

    Facebookissa onnistun saamaan sydämen..
    Miksen täällä.
    Ihanaa pian alkavaa viikonloppua sulle..<3

    VastaaPoista
  8. Linnea, kiitos! Ei tässä nyt mitään, mutta kaikki tällä viikolla on niin syvältä...

    Ilse, ai tuo tarkoittaa myös sydäntä. Minä olenkin ihmetellyt, että mitä häkkyröitä...;-)

    Ilse, siis minulla on terve ja vahva itsetunto, mutta minulla on ns. ylisuorittamisongelma ja nyt kaikki tietävät sen. Tämä viikko on ollut kauhea ja arvaa mitä: Nyt olen vahingossa repinyt kahden kirjan posti-ilmoituslaput roskiin! Kävin ihan tutussa postissa pyytämässä niitä kirjapaketteja, joista toisen lähettäjän tiedän, mutta he eivät kuulemma ehdi hakea! Sain siis semmoisen siivouskohtauksen ja siinä meni kaikki saman tien. Ja vain osa kirjoista tulee aamulla, kun olen räjähtäneen näköinen ja kylpytakissa, postimiehen kantamana. Mitä luulet nyt niiden kustantajien ajattelevan! Onneksi muistan toisen ja alan nyt meilata sinne hurjaa selitystä, sillä se on kirja, jonka haluan tehdä. Toisesta ei ole aavistustakaan...

    Yritän opetella olemaan täältä pois ilomoittamatta, vaikka kaikki luulis mun sitten kuolleen...Tämä on niinku mun lehti, jonka pitäisi ilmestyä joka päivä, mutta jos tämä olisikin...Señora Ilse, tämä on vain blogiaddiktia!, mutta mun aikataulu on 'kussut'.

    VastaaPoista
  9. Pienen mökin emäntä, en ole kuullutkaan...pitääkö mun vielä tässä elämässä opetella lisää tekniikkaa...♥

    Anne, niin munkin mielestä, ainakin kerran viikossa, jos ei silloin keksi mitään oikeaa sanottavaa aiheeesta♥

    Seijastiina, nyt emme ihanasta paljon tiedä ennen kuin olemme saaneet nukkua paljon;-) Pekan linnut ovat niin uskomaatomia. odotas mitä näet vappuna! Ja kiitos♥


    Petriina, kiitos ja samoin♥

    Akissfromthepast, kiitos samoin♥

    Katja, kaikki on ihan hurjaa. Tämä on extreme laji tämä bloggailu. Katso mitä kommentoin Ilselle. Olen tänään käynyt jäteastiatkin läpi. Tottakai palataan ja kiitos♥

    Hanne, sut on haastettu! Joko olet vastannut?

    Pekan linnut ovat uskomattomia.

    Hanne, paina alt ja sitten sieltä oikealta 3. Ja varmista, että sulla palaa valo kohdassa NumLock.

    Kiitos samoin, mutta en minä voi vielä alkaa viikonloppua...♥

    VastaaPoista
  10. Tuo sydämen tekeminen on askarruttanut minua jo jonkin aikaa. Facebookissa se onnistuu mutta täällä ei.

    Onnistuukohan tämä nyt Sinun ohjeillasi, täytyy kokeilla

    Mukavaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
  11. Erjuska, minä käyn katsomassa, olekto onnistunut!

    Kiitos samoin♥

    VastaaPoista
  12. ♥vielä kun joku tietokonenero keksis kuinka sen tassunjäljen vois jättää!

    Mun blogista voi kopsata jos keksii kuinka onnistuu....olis niin kiva jättää vain se "tassunmerkki" -olin täällä :D

    mulla muuten ottaa tuon alt+3 vain näpppiksen vaakatason numeroista, ei oikealta! ja numlock päällä..

    VastaaPoista
  13. Voi että! Minullakin torstaina toivoa! Joten eipä olla "topi and the hopeless" ainakaan me näin torstaisin. Moikka vaan. Pitää harjoitella tuota sydäntä....

    VastaaPoista
  14. Niinpä, eipä ole ennen tainnut tulla kommentoituakaan... Eli Ciao "italialaislukijalta", jonka pitää valtakulttuurin pakkosopeuttamana varmaan lisätä tähän myös ne poskisuukot :D Mitenkähän ne ilmaistaan hymiöinä? :D

    VastaaPoista
  15. Ihana kuva! Oli varmaankin pelästys,mutta torstai tosiaankin toivoa täynnä,eli all well in the end!Haleja!

    VastaaPoista
  16. Anja, mitä, sullahan on kaikki nyt hyvin;-) Kävinhän aamulla...

    Vera A., tiedän, että kohta kaikki inhoavat näitä sydämiä, mutta sitten taas jotain muuta. En ole kovin halaileva tyyppi ja kukaan ei ole sitä vielä huomannut. Minusta kättely on elegantimpaa. Usein tulee virtuaalihalauksia ja minä heitän sitten sydämiä kehiin. Siis nyt poskisuukkoja;-) Kukahan keksisi! Kiva kun kommentoit, niin minäkin sinua♥

    Jael, no juu ja ne postin paperit, jotka revin vahingossa roskiin. Olisit nähnyt sen äijän ilmeen. Nyt en saa niitä kirjoja, vaan ne palauttavat ne! Katso yllä mitä kirjoiitn Veralle halaamisesta;-) No ok, sut olen tuntenut jo niin kauan ja olet koiraihmisiä etc.etc. Halaus♥ (Saisit vähän arvostaa, tämä on mun eka virtuaalihalaus!)

    Byt he way: Tutustu Veraan!

    "Tomorrow is anotehr day!"

    VastaaPoista
  17. Juu Veran blogin tiedän ja olen lukenut kirjan kirjoittamisesta ja sitä ennen toista blogia jo pitkään. Jotenkuten oletin ,että olet hieman halaileva tyyppi.Ja kiitos ekasta virtuaalihalista!.Minä olen sellainen,että tiedän ketä halata ja ketä en...;D

    VastaaPoista
  18. Jael, ai te tiedätte jo toisenne tai sinä ainakin Veran. Kiva!

    Niin...minä vaikutan niin maailmoja sylielevältä, mutta olenhan varoittanut tästä toisesta puolestani, joka saattaa olla perua satakuntalaisuudesta, mutta ei välttämättä. Suomessa tämä homma on mennyt niin oudoksi, kun täällä ihan vieraatkin tuppaavat halailemaan ja sitten koppaavat kiinni, eivätkä päästä irti. Se ranskalainen 'ilmaan suutelu' on ihan eri juttu.

    Kuten sanoin, voin minä sun kanssa halata ja Verankin, vaikka en tunne häntä, mutta hän tietää, miten se tapahtuu...;-)

    Tabermann teki sen karjalaisesti, mutta hän onkin (oli) ainoa (paitsi R), jolle sen sallin, vaikka eihän siinä mitään voinut, kun hän nosti mut ilmaan samalla...Voi häntä, ihanuutta!

    VastaaPoista
  19. ♥ jee, opin! Onhan sulla taas ollut viikkko! Heikompaa huimaa, levätkää, anna siihen nyt lupa itsellesi.

    VastaaPoista
  20. Hyvä sinä! Sisareni väittää olevansa kävelevä katastrofi, mutta minä tunnen siirtyväni katastrofista toiseen;-)

    Minuakin huimaa...yritän tehdä viikonloppuna jotain kivaa ja kevyttä. Sinä myös♥

    VastaaPoista
  21. (((Leena))) Minä luulin jo vastanneeni tähän. Kaikki lienee jo paremmin.

    Mitenhän tässä Macissa saisi sen sydämen, vai saako lainkaan. Olen aina vain kopioinut muilta.

    VastaaPoista
  22. Karoliina, sinähän oletkin, mutta minä olen tämän blogin emäntä ja kohteliaasti vastaan aina kaikille;-)

    Siitä minä en tiedä mitään, mutta kiitos, nyt on paremmin vaikka Lumimies on flunssassa ja vieras saapuu ensi viikolla. Kaikki on aina paremmin kun saan nukkua kunnon unet ja pääsen työhön takaisin kiinni. Ja huomenna käyn ostamassa tähän toimisto/kirjastooni uudet verhot!

    Sun pinkkiä keinutuolia ei voita mikään...

    Kiitos♥

    VastaaPoista
  23. Ihanaa, uudet verhot! Minä haluaisin sellaiset vanhat tai vanhanaikaiset pitsiverhot työhuoneeseeni, mutten ole vielä alkanut selvittää, mistä sellaiset saisin.

    Kiitos, se keinutuoli oli todella ihana löytö!

    Paranemisia Lumimiehelle!

    VastaaPoista
  24. Karoliina, ostin Kodin Ykkösestä jo olkkariin 5 pitkää valkosita verhoa, jotka ovat ryppyiset kuin intianpuuvilla. Nyt haluan samanlaiset tähän vihreään huoneeseeni. Karen Blixen tyyliin ylipitkät.

    Se on niin makea, että jos laittaisit sen muuntiin blogihuutokauppaasi, se menisi alta aika yksikön.


    No, kiitos. Arvelen, että teräsmiehenä itseään pitävä joutuu nyt antibioottikuurille. Ainakaan ei mene ti pelaamaan koripalloa;-)

    VastaaPoista
  25. Aaaa, muistankin ne aiemmat verhosi. Upeita, kerta kaikkiaan!

    Keinutuoli ei mene myyntiin ennen kuin nähdään nälkää. :) Mutta varmaan näppärä osaa maalata itselleen samanlaisen. Ensin pitää tietty löytää nätti keinutuoli.

    VastaaPoista
  26. No just!

    Mulla on semmoinen pöytä, josta olen sanonut tuon saman. Olen sen itse kuunnostanut ja löysin sen alun alkaen romulavalta, jonne äitini oli sen heittänyt.

    Meillä on semmoinen vilkas vieraileva tähti kuin Merin kääpiövillakoira Dina. Neidin pieniä paikkoja saa varoa...ei siis meille keinutuolia, mutta se ei estä minua sitä ihailemasta.

    VastaaPoista
  27. Olen muuten itsekin keinunut kerran Danin pienen jalkapöydän päälle. Ja vielä pysynyt siinä hetken ihmetellen, mitä lapsi parkuu. Ai kauheeta, shhh, älä kerro kellekään!

    (Ei onneksi tullut pysyvää vahinkoa siihen jalkaan blondiäidin kommelluksen vuoksi.)

    VastaaPoista