perjantai 25. toukokuuta 2012

HELEÄÄ HELLUNTAITA JA VIELÄ KERRAN KYSYMYKSIÄ...

Olen jo vastannut täällä 11 kysymykseen, mutta sitten sain vielä kolme haastetta, joihin yritän vastata tässä, mikäli pystyn. Kiitos haastajille! Yllättäen puutarhakysymykset kävivät minulle vaikeimmiksi;-) Puutarhakysymyksiin haastoi Arkiporinaa, joka tosin heti totesi, että vastata voi vaikka yhteenkin vain. En nyt jatka näitä kenellekään, mutta jos joku haluaa ottaa, niin olkaa hyvät.

Arkiporinaa kysyy mm.:

Monet puutarhaihmiset tykkäävät kirjoittaa. Mikä yhdistää kirjoittamisen ja puutarhan?

No tietysti luovuus!

Mikä on puutarhaunelmasi yhteen lauseeseen tai sanaan tiivistettyänä?

Villin naisen villi puutarha.

Mikä oli ensimmäinen kasvi, jonka istuttamisen muistat ja miten sen kasvin kävi?

Tuoksuherne ja kasvoi hyvin.

Mikä on suhteesi tunkioosi, kompostiisi, kompostoriisi?

Intohimoinen! Se on niin intohimoinen, että olen ollut kompostoinnista jopa maakuntalehden haastattelussa. Meillä kaikki muuttuu mullaksi. Ja sitä tulee paljon.

Mikä on mielestäsi pahin rikkaruoho?

Se, jonka nimeä en tiedä. Sain sen toisesta puutarhasta lahjana tuodun kukan mukana. Kukan antaja itse kertoi myöhemmin, että hänellä on sitä rikkaruohoa kaikkialla, vaikka mitä tekisi. Sen lehti näyttää kuin porkkanan lehdeltä ja juuri kasvaa tiukasti suoraan alaspäin. Tämän jälkeen kukaan ei ano minulta enää pesuvatikaupalla lemmikkejä;-)

Valkoinen leinikki kysyy mm.:

Elätkö unelmaasi vai unelmoitko elämääsi?  Teen molempia!

Mikä eläin on lähinnä sydäntäsi?  Koira.

Mikä oli lapsuutesi haaveammatti? Eläinlääkäri.

Mitä pelkäät? Unelmien katoamista.

Musta vai valkoinen?  Riippuu asiasta.

Mikä on horoskooppimerkkisi ja kuvaako se sinua? Olen härkä ja täysin kuvausten mukainen. Olen itsepäinen aina härkäpäisyyteen asti, toisaalta olen myös hirveän sisukas, haluan olla koko ajan kädet mullassa tai luoda jollakin tavoin kauneutta. Ystävänä olen luotettava, mutta myös omistuhaluinen. Takarivin tytön roolissa olen huono, sillä otan helposti johdon ja olen hyvä innostamaan muita parempiin suorituksiin. Olen tunteellinen ja herkkä ja nouseva merkkini rapu aiheuttaa minulle joskus jopa melankoliaa. Mikä dilemma, että mieheni, joka on rapu, on nousevalta merkiltään härkä ja hän on taas saanut härän itsepäisyyden...

Oletko urbaani city-ihminen vai nautitko maaseudun rauhasta? Haluan olla liki luontoa ja luonnon rauhaa.

Minkä taidon haluaisit opetella? Purjehtimisen.

Kenet haluaisit tavata? Monia...

Minkä asian muuttaisit maailmassa? Kaiken naisiin kohdistuvan sortamisen sekä eläinten kaltoin kohtelun.

Elämä rakastettuni kysyy 11 kertaa: Mistä olet elämässäsi kiitollinen?

1)  Löysin sielukumppanin.
2)  Meri on niin...Meri;-)
3)  Olga jaksaa vielä...
4)  Äiti selvisi syövästä.
5)  Saan asua saarella.
6)  Olen saanut matkustaa Eurooppaa pitkin ja poikin.
7)  Sain oman Salaisen Puutarhani.
8)  Jaksan aina ilahtua suvisateesta...
9)  Minulla on Bessu, jonka kanssa saan olla vaikka mitä.
10) Minulla ei ole ikinä tylsää.
11) Unelmista, sillä ilman niitä...

Heleää helluntaita kaikille!

Love
Leena Lumi

Voi itku! Menkää katsomaan koko kuvasarja Sarpun oravavauvoista tänne ja lukekaa juttu. Tämä pieni on leikistä uupunut ja ottaa iltapäiväunet, mutta kun tästä herätään niin...

35 kommenttia:

  1. Ihania vastauksia ja kysymyksiäkin! Ja hyvää helluntaita;meillä alkaa huomenna illalla Shavuot-juhla,johon helluntaikin hieman liittyy ja silloin täällä kaikki syövät juustokakkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos! Kiitos samoin.

      Oi, nyt Shavuot-juhlasta tuli heti suosikkini: Minähän rakastan juustokakkuja. Seuraavaksi tulee ehkä se teidän uusi vuosi ja ne omenadipit hunajaan ellen ole missannut jotain herkullisempaa;-)

      Poista
    2. Oi sinun pitäisi nähdä millaisia juustokakkuluomuksia parhaimmat leipomot täällä ovat tehneet. Itse tein juuri karhunvatukkahillolla maustetun juustokakun..Myös suolaisia juustojuttuja tehdään paljon,kunhan niissä on juustoa;D

      Poista
    3. Tee postaus siitä juhlasta tms. Yritän lukea tuttuja viikonloppuna.

      Poista
  2. Heleää helluntaita sinullekin!
    Uskotko, se mitä viime kesänä toivoin tontilleni, lemmikki, sitä ON siellä :)
    Kuljen edelleenkin nenä maassa ihmetellen mitä kaikkea oikein nouseekaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, kiitos samoin!

      Älä sitten revi sitä pois, kun se on kuin harmaa ja kuollut. Se siementää vielä silloin...

      Poista
  3. Paljon ois lapsella aihetta kiittää! Hyvät helluntait sinne myös. Minäkin taidan perustaa tuollaisen juustokakku-helluntaiperinteen. Kävi niin tekemään juustokakkua mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, juuri niin. Kiitos samoin sinulle!

      Niin...voisihan meillä olla juustokakkuhelluntai myös. Odotan nyt Jaelilta helppoa ja herkullista ohjetta;-)Usein parhaat juustokakut ovat hyvin raikkaita, eivätkä yhtään kuivia...muistan kerrankin kun...

      Poista
  4. Ihania vastauksia, kyllä sinä jaksat;))

    Ja vielä kerran: Kaikkein heleintä helluntaita, Leena & herra R + Olga-rouva.<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, kiitos. Paljaalla sisulla tässä...:-)

      Kiitos samoin sinulle & co♥

      Lähden nyt laventelikaupoille, sitten grillausta ja tänään ei mitään töitä, sillä uudetkin istutukset saivat yöllä taivaalta vettä. Siunattu sade!

      Poista
  5. Mukava postaus.

    Sivuhuomio: Rikkakasvit, jotka tulevat esim. mullan mukana voivat olla yllättävät ikäviä, jos niitä ei heti alussa älyä kitkeä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, kiitos.

      Miten niitä voi nyppuä pois, kun ne rikkaruohot olivat siellä silminnäkymättöminä siemeninä. Nyt on tuhatkertainen työ puutarhassa.

      Lumoavaa hellntaita!

      Poista
  6. Paljon sinulta olikin kysytty ja paljon vastasit. Tajusin vasta tästä postauksestasi, että tänä viikonloppuna on helluntai. Miten onkin voinut mennä asia ohi! Heleää helluntaita sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, minäkään en olisi helluntaita huomannut, mutta kun Minttuli sitä toivotti, niin tajusin. Ennen helluntai oli tärkeä pylväs, kuin kesän alku. Ja sai laittaa kesähameen ja polvisukat etc.

      Kyllä niitä koira- ja kissa-alkuisia kasveja olisi kirjasta löytynyt, muistin vain koiranruusun, joka kiitollisena, vailla hoitoa kukkii yhdessä jyrkässä rinteessämme.

      Kaunista helluntaita sinulle!

      Poista
  7. Voi, että tuo toisen kuvan puutarhamaisema jaksaa minua kiehtoa! Oman pihapiirin tienvarrella on samanlaista puustoa. Saadappa siihen sitten tuollaista pitkää, rehevää luonnonmukaista kasvustoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, niin...se oli hyvä päivä kuvata lemmikkejä ja hyvä suvi kanssa. Eve pyysi yhden kuvan juuri tästä lemmikkisarjasta kotisivuilleen...Eve...

      Nuo käppyräiset, vanhat mongolianvaahterat, joita on etupihalla kolme, alkavat vasta nyt tehdä lehteä, sillä ne ovat syksyn puita/pensaita. Nyt kahta niitä kiipeää sininen alppikärhö, joka on jo nupulla.

      R. otti juuri ruohonleikkurin esille eka kerran. Hänellä ei ole enää mitään asiaa tuohon mongolialaismetsikköön;-) Minä kitken käsin isommat ja muuten se on luonnonkukkaa. Kun lemmikit lopettavat, lehtosinilatvat jatkavat.

      Ihanaa helluntaita sinulle!

      Poista
    2. Härregud Leena, ettei meillä vain tuota lehtosinilatvaa sitkeästi kasvakkin!? Vanhan leikkimökin seinustalta se vuosi vuoden jälkeen on jaksanut nousta. Leikkimökkirumilus purettiin tänä keväänä ja paikalle kylvettiin ruohoa. Vaan vieläkin puskee (oletettu) lehtosinilatva itsensä esiin. Huomenissa (teen pyhäsyntiä) kaivan sen esiin ja istutan tuonne luonnonpuistoon.

      Poista
    3. Just niin: Härregud! Ja minä jouduin sitä ostamaan, mutta nyt en enää ikinä;-) Sitä on minulla nyt valkoista ja sinist-. Se tuoksuu hunajalta ja vanha kansa kutsuikin tuota kaunista kukkaa hunajakukaksi. Aion postata siitä tänä suvena, kunhan saan ensin vähän parempia kuvia kuin mitä nyt on. Eilen laitoin vähän uuden esiintymän ympärille kauniin patinoituneen 'portin' ettei vain Ruohonleikkaaja sinne osu. Kaiva ihmeessä esiin. Se kasvaa korkeaksi, mutta pysyy pystyssä ilman rumia tukia. Kukkii aika kauan ellei ole hirveän kuivaa ja minusta lehtikin on kaunis.

      Minun pyhäsyntini on levittää kanankakkaa ja siirtää vielä vähän lisää lehto-orvokkia sinne sun tänne. Kauneuden työ ei muuten ole pyhäsyntiä!

      Poista
  8. Heleää helluntaita sinullekin ja kiitos linkityksestä. Emo haki vauvat palelemasta parempiin turviin, olen onnellinen, ehkä vielä palaavat, kun harjoittelevat isojen oravien touhuja :). Rakastan näitä puutarhakuvia ja juttuja. Kiitos niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Sarppu! Niin ihana kuvasarja. Lähetä se sinne WSOY:lle, niin pääset mukaan seuraavan Vuoden luontokuvat kirjaan!

      Kiva,että pidät ja ole hyvä. Minä käyn sinulla ikävöimässä merta...Ei sitä vielä tiedä, mistä itsensä isona löytää;-)

      Poista
  9. ...ei ole elämää. Heleää helluntaita rakas Bestis 4-ever.

    VastaaPoista
  10. Juuri niin eli oikein jatkoit lausetta;-)

    Kiitos samoin sinulle, Bessu!

    VastaaPoista
  11. Olipa taas hyviä vastauksia. Jos sulla ei ole koskaan tylsää, niin olet onnellinen =) Taidan tavoitella pysyväksi tuota olotilaa. Kävin eilen Porvoon Pellingissä ja kyllä tuollainen saari omana paikkanaan olisi unelma. Sitten mietin, että kyllä varmaan ensivuonna pidän pienen sapatin, 4 kk olis upea, mutta ehkä 3 kk kelpaa... Ehkä en olisi hetkeäkään tylsistynyt sitten =D

    Mahtavaa viikonlopun jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, etkö ole kuullut, että jos on kukkia ja kirjoja, ei ole ikinä tylsää. Vai oliko se niin, että 'kukkia, kirjoja ja rakkautta...' Sen on alunperin lausunut Oscar Wilde...muistaisin.

      Niin...arkityö, jos se ei ole yhtä kuin työni on harratukseni, harrastukseni on työni, voi olla puuduttavaa. Pidä reipas sapattivapaa ja nauti! Elämä on niin lyhyt ja sitten se on ohi...

      Poista
  12. Voi suloisuus tuota pientä oravaa.. :)
    Kauniita puutarha-kuvia myös, silmä lepää.

    Heleää Helluntai-iltaa!

    Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riikka, ehkä kaikki babyt ovat erityisen suloisia...ovathan!

      Kiitos.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  13. Oi Leena, juuri tänään mietin Olgaa ja sen ihanuutta, tolleri on vain ihana koira, kirjoittelin omaan blogiin siitä ja pakko oli tämä liittää Olgalle tänne liitteeksi:)
    Luonne
    Novascotiannoutaja eli tolleri on luonteeltaan iloinen, vilkas, energinen ja toimelias. Houkutteluominaisuuksien ansiosta tolleri tekee monesti vapaana ollessaan syöksähteleviä liikkeitä, salamannopeita käännöksiä ja hyppelee ketterästi kiveltä toiselle iloinen virne naamallaan, muistuttaen näin meitä alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Tollerilla on loputon toimintatarmo, ja se yrittää kaikin tavoin saada omistajansa innostumaan yhdessä leikkimisestä. Tolleria voisi kuvailla koiramaailman sirkuspelleksi, joka tempuillaan koettelee jatkuvasti omistajansa nauruhermoja ja venymiskykyä. Luonteenpiirteistä löytyy myös aimo annos itsepäisyyttä sekä herkkyyttä. Tolleri suhtautuu kaikkiin ihmisiin hyväntahtoisesti. Silti oman lauman ihmiset ovat aikuiselle tollerille ne tärkeimmät, ja vieraat ihmiset voivat monesti olla tollerille täysin merkityksettömiä.

    VastaaPoista
  14. Ilona, lähdin äsken juuri kuvaaman kirsikkapuita ja kuvasinkin Hänen Majesteettiaan Suuriruhtinatar Olgaa;-) Kuvaussession jälkeen jaoimme jäätelön...

    Kaikki on juuri näin kuten sanot ja voin jatkaa vaikka kilometrin taikka sata, mutta sinun kertomukseesi ei ole paljon lisättävää. Vain että Novascotialainen on koiramaailman sensitiivisin koira, jonka me saimme oppia kovimman kautta oltuamme ILMAN HÄNTÄ lomalla Itävallassa kaksi viikkoa. Otimme opiksemme nöyrästi.

    Hän, ainakin meidän yksilö muistuttaa minua, mutta hänellä onkin sama horoskooppimerkki eli on härkä: Me ajattelemme ruokaa koko ajan. Olemme myös mukavuudenhalusia, mutta etenkin alle 13 -vuotiaana novascotialaiselle, jos heittää lumipalloa tai palloa, saa heittää kunnes käsi katkeaa ennen kuin koira väsyy. Eli pitää toiminnasta ja vesielämästä. Monta vuotta Olga ui rintarinnan kanssamme.

    Itsepäisyyttä on, mutta me olemme sitä suosineet tyyliin: Nyt saat sinä päättää ja nyt päätän minä. Sanomattakin on selviö, että pariin vuoteen Grande Divan puolesta on päättänyt vain hän itse eli otimme sovussa ykkössohvastamme jalat pois, koska Kuningatar ei niin perusta Stockan ja Hobby Hallin koiran pedeistä, vaan tykkää fiinistä Suomi-soffasta...Mikä riemu nähdä vanha, hieno daami siinä selällään aamulla varahin koivet kohti kattoa;-)

    Kaikille hyväntahtoinen! Mutta hän ei lepää ennen kuin lauma on koossa eli oma perhe ja siitä ripauksesta paimenkoiraa olen tullut aivan riippuvaiseksi. Meillähän oli labbis ennen Olgaa. Vieras ihminen ei OIKEASTI ikinä ohita omaa perhettä.

    Minäkin olen herkkä, kuten koirani. Me ollaan melkein yksi ja sama. Miten minä siis ikinä...

    Olgalla on nykyään siilivahti, joka alkaa klo 21.30 ja voi päättyä klo 23. Hän haluaa siis silloin olla vähintäin isolla partsillamme ja välillä piipahtaa kavereita moikkkaamassa. Aamuisin meillä molemmilla on slow mornining, mutta hoviväen toinen puolisko on kyllä käynyt Damen kanssa puutarhassa about klo 7-8, jos hän on niin halunnut.

    Meillä on ollut nyt 14+ ihanaa vuotta ja nyt jokainen viikko, kuukausi tai jopa päivä, hengitämme samaa hengitystä...

    VastaaPoista
  15. Ihanat vastaukset, helluntai meni kukkapenkkejen perkauksessa mökillä. Nyt on piha melkein kunnossa ja keho täynnä kutiavia paukaroita:)

    Upeita kuvia puutarhastasi♥

    Mukavaa maanantaita Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos. Meillä R. teki ruusupensaiden savotan, mihin minusta ei ole;-) Meillä on harvoin hyttysiä...olemme aika ylhäällä.

      Kiitos♥

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista