tiistai 11. syyskuuta 2012

Omenasose - kanelinen, vaniljainen


Onko mikään niin hurmaavaa kuin syyskuu, jolloin puutarhasta alkaa kantautua kyspyvien omenoiden hurmaava tuoksu. Vaellat sitä kohti, nostat maasta omenan ja puraiset. On ihan pakko sulkea silmät, sillä nautinto ylittää melkein kestokykysi...

Jos sinulla on nyt omenoita, niin kaikki tulee herkullisesti käytetyksi, mitä jää tuoreena syömisen yli, kun valmistat kanelista omenasosetta. Tarjoilen tässä ohjeen, jonka mukaan soseen valmistus on helppoa. Tosin olen melkein maaninen omenasoseen valmistaja, joten joitakin viikkoja meillä ollaan soseessa kirjaimellisesti: Kun saan satsin tehtyä, aloitan heti kohta uuden...Onneksi on kaksi pakastinta.



Tarvitset: pihapuiden omenoita, pudokkaatkin käyvät, sitruunamehua ja tilkan vettä, 3-5 kanelitankoa, sokeria ja vaniljasokeria.

Voit kuoria omenat, jos haluat, mutta minä en kuori, vaan lisään hiukan kypsennysaikaa. Leikkaa sitten omenoista lohkoja, jotka laitat uuninkestävään suureen kattilaan. Kattilan pohjalle ensin tilkka vettä. Roiski välillä omenalohkoille sitruunamehua (Sicilia käy hyvin ja sitä on kai aina jääkaapissa) estämään niiden tummuminen. Laita sekaan myös kanelitangot. Kypsennä omenoita kannella peitettynä uunissa 175 asteessa noin pari tuntia tai hiukan yli. Kähjää välillä. Poista sitten kanelitangot. Soseuta pehmeät omenat vispilällä. Lisää valmiiseen soseeseen sokeria oman maun mukaan, lisää myös aitoa vaniljasokeria. Soseen voi pakastaa. Minä lisään jokaiseen pakastusrasiaan kanelitangon, sillä pidän kanelin ja omenan herkullisesta makuyhdistelmästä. Paljon keittiössä viihtyvä ystäväni antoi vinkin, että pikkuripaus inkivääriä antaa pikantin säväyksen.

Sosetta voi sitten käyttää miten mielii. Leivonnaisiin tai lettujen ja pannukakun kanssa, puuroon omenasilmäksi, jogurttiin, mihin ikinä keksii sitä halutakaan.

Lahjavinkki: Laita kaunis lasipurkki täyteen omenasosetta ja pari kanelitankoa soseen joukkoon. Siinäpä himoittu herkku!

Me kasvatamme vain keltakanelia. Sen maussa on jotain vaniljaista luonnostaan. Ennen kuin myrsky vei meiltä valkeakuulaspuun, tein yhden sosesatsin sen sadosta ja meidän makuumme siitä tuli liian 'lälliä', mutta se on makukysymys,mistä kukin pitää. Pidämme keltakanelista niin paljon, että istutimme uuden puun pari vuotta sitten. Kertoo jotain, kun meitä on vain kaksi...

Ja näistä lumotuista kukista se kaikki alkoi...Onko mitään kuin on omenankukkien valkea vaahto ja niiden aistillinen, pakenevan hento tuoksu.

Jos rakastat rakkautta ja omenoita, haluat ehkä lukea Katharina Hagenan kirjan Omenansiementen maku (Der Geschmack von Apfelkernen, Minerva 2009, suomennos Anne Mäkelä). Uskokaa tai älkää, omenalaadut ja mistä pitää, voivat ratkaista elämässä yllättävän paljon.

Omenansiementen maku on yhtä aikaa makea ja kirpeä, aivan kuin marsipaanin. Juuri tämä yhdistelmä tekee siitä ainutkertaisen. Ja samoin kuin pähkinänkuoreen myös omenansiemeneen saattaa mahtua kokonainen maailma.

- Die Zeit -

Ja nyt saapuu avoimesta ovesta kypsien omenoiden viekottava tuoksu, joten...

Love
Leena Lumi

PS. Maukas omenapiirakka löytyy blogista Kanelia ja kardemummaa.

PPS. Kun tästä on nyt kysytty, niin vastaan, että kuorineen tehtynä tulee maukkaampaa ja värikin on vahvempi! Olen testannut molemmilla tavoilla, enkä enää ikinä kuori omenoita.

PPPS. Ruokareseptit Leena Lumissa
Tässä omenapiirakka, jota minäkin teen, vaikka en ole kovin innokas leipomaan. Onnistuu aina ja maistuu herkulta vanhanajan vaniljakastikkeen kera.

57 kommenttia:

  1. Ajankohtaista! Kiitos, että muistutit tästä ohjeesta. Juuri tänään olen pienen omppusatsin kanssa miettinyt, että "mitä näistä". Onneksi saan käydä omppuvarkaissa ex-kodissani, niin voin koittaa tätä ohjettasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin! Tämä on nimenomaan muistutus, sillä olen antanut tämän kerran ennen, mutta outo ja harhaanjohtava otsikko, joten tein nyt silleen, että itsekin tämän löydän. Voin lisätä vaikka omenasosepurkkien kuvia tms. myöhemmin, jos saan hyviä kuvia. Tai kasa R:n ulkona paistamia pitsireunalettuja ja sitten paljon omenasosetta...

      Ellet viitsi kuoria, lisää aikaa ja tarkista välillä, että joka ovat pehmenneet.

      Ole hyvä ja nauttimisiin!

      Poista
  2. Täällä kiehuu parasta aikaa sose valkeista kuulaista ja punakanelista. En keitä ihan löllöksi vaan saa jäädä hieman karheaksi. Pakastan, syötän perheelle. Tuoksuu keittiössä. Sitruunamehua pitää kokeilla soseeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, silleen! No juu, kun sekoittaa valkeakuulaan joukkoon kaneliomenaa, saa siihen vähän ytyä. Minäkin pidän siitä, että se jää karheaksi ja siksi minä en kuori omenoita, mutta sanoin varoilta, että lisätään aikaa, jos halutaan ihan sileää sosetta. Minusta se sitruuna paitsi pitää tummuuden poissa pitkän kypstyksen aikana, antaa kivan lisämaun.

      Kivaa omenasoseiltaa!

      Poista
  3. Oli niin kivasti kirjoitettu ohje että tuoksukin melkein tuli tänne saakka, tekisi mieli alkaa sosetta kähjäämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, siitä vaan! Minä en mitenkään osaa kirjoitta asiatekstiä;-)

      Poista
  4. NAM mikä kirja!
    Kauneimmat syysterveiset sinulle ihana Leena♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, tuo edellisvuoden parhaaksi valitsemani ruokakirja blogissani on tuossa kuvassa vain rekvisiittaa. Valitsin kuvan, koska pidän siitä. Omenat kyllä ovat keltakanelia ja niistä tuli sosetta.

      Kiitos samoin sinulle♥ Osallistu arvontaani...

      Poista
  5. Mmm,olispa omppuja omasta puusta! Teille taisi tulla hyvä sato! Minä menen huomenna ostamaan omppuja,sillä ne liittyvät ensi viikon uuteen vuoteen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, voi niitä ostaakin. Minäkin olen ostanut Viherlandiasta sinä vuonna kun sato oli huono.

      Sato on riittoisa, mutta yllättävän myöhäinen. Luulin ensin,että taas on välivuosi, mutta onneksi ei ollutkaan.

      Muistan...sen yhden kauniin kuvankin. Granaattiomenoita ja hunajaa...

      Poista
  6. Kylläpä lorahti vesi kielelle!! Rakastan syksyä ja omenaherkkuja. Täällä on vielä miltei täysi kesä,mutta omenat ovat kypsiä. Ehkäpä ehdin viikonloppuna omenoitumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, syystä! Tännekin tuli yllättävä helleaalto ja olen nauttinut, kun se on vain sitä syyskuunlempeää hellettä.

      Tiedätkö sinä, mitä omenoituminen tarkoittaa? Vataus on pikkutuhma: Punaiset posket ja ...Ei, en voikaan sitä tähän laittaa;-)

      Poista
  7. Kotkan torilta saa ihania munkkipossuja omenahillolla. Voi kun tulikin mieleen. Meidän lapset syö mieluiten vadelmahilloa, eivät oikein ymmärrä omenahillon päälle. Minun omenaherkkuni on uuniomenat kaurapäällyksellä vaniliajäätelön kanssa. Kaikista parasta tulee juuri noista pihaomenoista.

    Herkkuhetkiä teille! Minä koetan taas vaihteeksi pudottaa painoa;(. Tosi tyhmää. Huomenna en kyllä kiellä itseltäni mitään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, ei saa sanoa! Minä en siedä munkkipossua hillolla PAITSI himoan säädyttömästi, jos se on omenahillolla. Mouhijärvellä on sellainen pieni kahvila, jossa myydään munkkeja omenakanelihillolla. Ne loppuvat aina ennen klo 11. Jos lähdemme täältä ajamaan Poriin päin, soitan ajoissa, että varaavat meille niitä NELJÄ. Suomme tämän itsellemme, sillä se on kuitenkin aika harvoin.

      Kaikki uuniomenatjutut ovat listallani ja usein vanhanajanvaniljakastikkeella.

      Anteeksi nyt vain rouva, mutta mistä sinä sitä 'painoa' pudotat. Huom. olen nähnyt kuviasi;-)

      Poista
  8. Syksy ja omenat, parhaitten asioitten joukossa maailmassa! Kiitos ohjeesta, suunnittelinkin juuri omenasoseen tekoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merenhuiske, nimenomaan just niin! Ole hyvä vain ja kokeile. Pitäisköhän mun kehoittaa sua kuorimaan ne omenat. R. sanoi äsken, että me ollaan joka toinen kerta kuoritti eli silloin kun hän on ollut kotona;-) Minä en viitsi...ja ihan hyvää on tullut.

      Poista
  9. Minulla on niiiiiiin pieni omppusato tänä vuonna, ettei riitä edes syötäväksi -mutta ohje jemmaan, jos vaikka siskolta tarvittaessa löytyisi....voi olla tosin vaarallista mennä kysymään, voi olla, että saa koko puullisen mukaan ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punatukka,luulin, että sait vanhat omenapuutkin. Ehkä ei tullut omenoita. Se vaihtelee. Sää tietysti aikaansaavana teet siskolle sitten myös soseet rinsessojen perheelle;-)

      Laita ihmeessä ohje jemmaan: Minua ei mikään mahti maailmassa saisi tekemään omenasosetta muulla ohjeella eli tämä on niin helppo, mutta tulos silti herkullinen.

      Poista
    2. Hemmetti, nyt muhun on iskenyt kirjoitushäiriö. Ensin meni otsikko ihan solmuun ja sitten sulle yritin sanoa, että teet soseet SEKÄ siskolle että rinsessoille. Tähän voi olla vaikka Alzheimeria...mun sisko kävi just jossain tutkimuksessa päästään ja oli rumaa, kun R. sen kuultuaan alkoi nauraa...;-)

      Poista
    3. Mä täällä viiveellä lueskelen bussipysäkillä....sain vanhat puut, ja viime vuonna noin ziljoona omppua, meinasin hukkua niihin, oikeesti!
      Ohje on tallessa - ja sitten kun milloin teen, teen just sen vähän minkä saan noileesti jääkaappiin mahtumaan....mä tykkään kokata, en hillota :)

      Poista
    4. Mä tykkään sekä kokata, että säilöä, mutta en ole yhtään leipuri. R:n mieliksi sitä tiikerikakkua teen.

      Meillä alkaa nyt omppusosehommat.

      Poista
  10. Meillä omppulohkot uuniin, kuorimatta ja maustettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, ja sit varmaan niiden kanssa vaniljakastiketta...

      Poista
    2. Niin tietysti;-) Meillä on vaan Blå Bandin vanhanajan vaniljakastiketta, kun mulla menee koneella ja kirjoissa yli 10 tuntia päivässä ja meillä syödään kotiruokaa kuutena päivänä viikossa...

      Poista
    3. Menee tasan 2 minuuttia OMAN vaniljakastikkeen vispaamiseen. Blå Band kestää 3 minuuttia! Ja sitä on muistettava ostaa kaupasta; 47 minuuttia menee kauppassa. Mutta maitoa ja munia OMAAN kastikkeeseen löytyy aina kaapista :)

      Poista
    4. Hah, hah, en suostu! Meillä on AINA muutama pkt Blå Bandin Vanhanajan vaniljakastiketta kotona. Mulla on jo liikaa OMAA, nyt saa joku muu tehdä jotain mulle;-)

      Poista
    5. Ikean vaniljakastike kannattaa kokeilla - ei tarvi kuin leikata kulma auki : D

      Poista
  11. Hieno ohje! Otan tämän käyttöön kun seuraavan kerran teen omenasosetta. Sain eilen tehtyä muutaman purkin ihan vanhanaikaisella ohjeella. Keittelen omenat kuorineen ja siemenkotineen pehmeiksi, soseutan ja siivilöin. Sitten vielä hieman sokeria ja purkkiin, hyvää tulee näinkin.Mutta pakko kokeilla tuota sinun herkullista ohjettasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marmustoi, ja helppo. Tulos herkullinen. Kaneli on terveellistä ja hyvää ja kaunista!

      Juu, huomasin, että olet näissä hommissa, siksi vinkkasin. Minä en jaksaisi siivilöidä, enkä vahtia...Tämä tulee kuin itsestään ja ainoa työläys on mielettömän määrän kuoriminen, joten jos R. ei ole kotosalla, minä laitan palaset kuorineen. Sinne ne kaikki pehmenevät.Teen monta satsia, joten pakastan. Muutaman purkin jätänä heti jääkaappiin ja muutaman annan lahjaksi.

      Syyskuu on unelmaa! Ihanaa loppuviikkoa sinulle!

      Poista
  12. Nam, kuulostaapa herkulliselta hillolta. Kaneli on niin hyvää omenan kanssa! Meillä menee vaan niin onnettoman vähän hilloja, etten niitä juurikaan koskaan tee (eli teen vain juurikin omppuhilloa, jos jotain teen). Vähän aika sitten sain mökkinaapurilta itsetehtyä vadelmaa, omppua sekä karviaista hilloina - en tiedä raaskinko koska aukaista, en viel ainakaan, talven tumminan iltoina sitten :)
    Ompusta parasta on lapsuuden herkku omenahyveke, eli juurikin se kaurapaistos vaniljakastikkeen kera - viimeksi kun tein, söin itse kaiken. Mitäs ovat muut hitaita :)
    Kaunista syyskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, tämä on. Minä kokeilen joka vuosi jonkun tosi pienen satsin jotain marjaa uudella ohjeella, mutta kunnolla teen vain tätä. En sitten tiedä, miksi tämä meillä niin hupaa on...Anna Punatukalle, hän ei voi olla tekemättä. Saat sitten itsellesi vain sen pari purkkia, mitä haluat.

      Kaikki tekee sitä, siis muut paitsi me. Minun täytyisi saada itsestäni irti sitä kokeilla. Mutta niitä perinteisiä uuniomenoita olen tehnyt niin, että meidän aikuiset lapset eivät enää kestä;-)

      Nimenomaan, jos ei syö, kun sitä on, ei tartte sitten kränistä perään. Meidän hämäläinen eli R. ihmettelee usein, minne Valion nougatKERMAvaniljajäätelö on kadonnut...No, yksi nopee varttikarjalainen ehti eka.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  13. Reseptisi kuulostaa niin ihanalta, että sitä on pakko kokeilla. Eipä ole tullut ennen mieleenkään hauduttaa uunissa, siitä täytyy tulla hyvää ;-) Ja tuota kähjäämistä on pakko päästä kokeilemaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rina, sun vastaus on hiukan alempana. En jaksa tajuta,miksi tämä ei aina toimi.

      Poista
  14. Herkullinen postaus,tuli kanelin ja omenan maku kielelle jo tekstiä lukiessa.Samoissa puuhissa täälläkin ollaan näinä päivinä,eilen keitin ekan satsin kaneliomenasosetta ja aamupuuro sen kanssa oli kuin runoa...Urakoida saa useamman päivän,mulla on vielä iso korillinen Pirja-omenoita.Pirjakin on hieman laimea yksinään,pitää kokeilla mixata osa kivikovien väkevien Anisovkien kanssa.Muutamaan purkkiin lisään lorauksen tai kaksi konjakkia...pakastimeenkin kesänmakuista herkkua riittää useita pusseja.Runsauden aika<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, juu, myönnän. Hienosti sanottu, että kera omenasoseen aamupuurosta tuli kuin runoa♥

      No, Pirja on se toinen lajike, jota tähän käytän. Sitä ostan Viherlandiasta, jos meillä on omassa sadossa vajetta, nyt ei ole.

      Jos tuo Anisovka on sama kuin meidän talviomena, kivikova Antonovka, niin minä en käyttäisi. Se puu on meillä muuten vain...huvin vuoksi.

      Konjakkia! Kiitos vinkistä.

      Runsauden aika sopii minulle. Ehkä myös sinulle. Kaunista loppuviikkoa!

      Poista
  15. Rina, lupaan että on herkkua. Haudutan paljon, sillä se on vaivattominta.

    Suomennos: Kähjää eli hämmennä muutaman kerran;-) Samalla voit tsekata, miten omput ovat pehmenneet.

    VastaaPoista
  16. Tulipa ohjeesi hyvään aikaan, kun tänään on ohjelmassa hillon teko, tuota on ihan pakko kokeilla, tuo kaneli on vain niin hyvää ja etenkin omenan kanssa. Kiitos Leena ohjeesta! Vielä vanhanakin oppii uuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, aloin muistaa, kun omat omenat nyt vasta alkavat olla kypsiä. En tajua, miksi ne ovat myöhässä. Kaneli on hyvää ja terveellistä. Ole hyvä! Sinähän nyt opit vaikka mitä ja myös tietotekniikan saralla eli ajat ohitse minun.

      Kaunista loppuviikkoa sinulle & co!

      Poista
  17. Syksyiset säilöntätouhut ovat rentouttavia :) Itse tein pienen satsin inkiväärillä maustettua omenahilloa -taivaallisen raikasta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Disa, nimenomaan. Minä unohdan siinä kaiken muun...Hillosi on terveellistä. Minulla on inkivääriä aamuisessa terveyssatsissani. Siis voi lisätä inkivääriä, konjakkia, sitruunaa tai...mitä itse mieli tekee. Minulla se on tuo kanelin vahvuus.

      Poista
  18. Minä ketin koko eilisen päivän hilloa. Meillä on pihassa viisi omenapuuta, mutta tiedän niistä vain sen, että yksi on myöhemmin kypsyvä kirpeänkeltainen talviomena. Ajattelin viedä mehuasemalle mehustettavaksi muutaman laatikollisen, sillä omppuja tulee nyt paljon, niin paljon, että pihamme pikkuorava yritti juuri hetki sitten haudata niitä kukkapenkkiini, minkä seurauksena mies juoksi sukkasillaan pihalle hätistämään otusta tiehensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahmu, hieno päivä siis! Meillä ei ole talviomenapuusta muuta iloa kuin suven varjo ja kantaa talvella kauniisti lunta. Teitysti sinne jäävät omenat ovat monen eläimen pelastus.

      Meidän piha on luontopiha (Cajander:Luontopiha), jossa einehtivät oravat, lumikot, pikkulinnut, haukat, ketut...Tästä kirjastohuoneen ikkunasta katselen, miten orava kätkee ruokaansa jättimäiseen pelargoniruukkuun;-)

      Kaunista loppuviikkoa sinulle!

      Poista
  19. Niin, Leena, taikinamarja kestää siellä ja helppo muotoilla vaikka kauniiksi palloiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruostehappomarja (berberis) on aliarvioitu, se kestävä ja voi muodostaa hienoiksi palloiksi. Hieno tausta vaikka ruusuille.

      Poista
    2. Hannmele, meillä oli kolme valtavaa ruostehappomarjaa etupihalla ja ne olivat mielettömän komeat, mutta R. kyllästyi ajelemaan nurmikkoa niiden välistä, sillä piti olla turvasuojatunut niiden hirveiden piikkien takia. Siirsimme ne tonttimme rajalla, aika huono paikka tien reunassa, mutta siellä ne vaan jaksavat. Olen ottanut niistä ruskakuvia, lähikuvia, ja käytän varmaan jossain viikonloppujutussa lähiaikoina.

      Poista
  20. Kähjää välillä.
    =D mitä ihmettä ?? Olipa mainio sanonta, voin vain kuvitella mitä se mahtaa tarkoittaa.

    Omenapuuttomana kaupunkilaisena vain unelmoin omasta puustani, omista valtavista omenasadoistani ja siitä miten ihmettelen mihin kaikki saan hyötykäyttöön.

    Iloa sosetehtailuun =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, ja älä 'kollaa' siellä;-) Kähjätä=hämmentää;-) Tietysti!

      No sinä voit sitten vain vaikka mennä elokuviin ja sen jälkeen ulos syömään ja viinille ja kun saavut kotiin, siellä ei ole mielettömästi omenasoseisia astioita siivottavana. Aika upeeta!

      Kiitos!

      Poista
    2. Hihii =) Mutta arvaa, kun mies tuli kotiin, noin klo 17, niin se sanoi, että Tilasin työkaverilta omenoita, se on hukkumassa niihin. Eli taivaan tosi, niitä omenia tupsahti melkein saman tien kun sulle ruikutin niiden puutteesta.

      Joo, tiedän, täällä kaupungissa on todella paljon mainioita ajankulutapoja, mutta entisenä maapalstalaisena kaipaan niin omaa satoa. Yritän kuvitella sitä kattilasiivoa kovasti, jotta pääsen ruikuttamisesta yli ;-) Kattila, kattila, siivo, läiskä, rätti...

      Nyt lukemaan =)

      Poista
    3. Tervetuloa meidän intohimoisesti säilövien muumimammojen maailmaan;-)

      Oikeesti: Viimeistään huomenna sosetta tekemään! Mies sitten paistaa sulle aina pitsireuna lettuja, kun vain vilautatkin omppuhilloa.

      Poista
    4. Lue seuraavasta siitä SusuPetalin kirjan postauksesta, mitä kerron Minelle;-)

      Poista
  21. Nyt on uunissa muheutumassa sellainen vanilja-kaneli-omena-sitruuna-pläjäys, että illalla on taas maha lämpimänä pullollaan =)

    Laitoin ohjeesi eteenpäin työkaverille (blogiosoitteen kera tietysti).

    Iloa iltaasi =)

    Ja mistään ei kannata kieltäytyä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, hyvä sinä.

      Kiitos;-) Kyllä nyt on naiset ahkerina!

      Kiitos samoin sinä aurinkoni♥

      Täysin samaa mieltä!

      Poista
  22. Hei Leena, kaunis kiitos aivan ihanasta omenasoseohjeesta! Yhdeksän omenapuun uutena omistajana hurahdin aivan omenasoseen tekemiseen niin täydellisesti, että tuskin maltan lopettaa... Halusin laittaa kiitokseni Sinulle ja toivottaa oikein mukavaa syksyn jatkoa :) t. Heli Orimattilasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli, ole hyvä! Sinulla on YHDEKSÄN omenapuuta...Ehkäpä myös leivot, sillä omenista saa vaikka mitä herkkuja. Minä olen oudolla tavalla viitsimätön leipomisessa, vain tiikrikakku syntyy tuosta vain, mutta yritän parantaa tapani. Sosetta teen paljon. Kakkospakastin on täynnä kirsikoita (niistä tulee joulun ajan likööriä sekä lahjaksi että itselle), kuin myös lakkaa (nautitaan vaniljaKERMAjäätelön kera) kuin omenasosetta, jota menee sekä lahjaksi kauniissa purkeissa, kuin meillä lettujen ja pannukakun kanssa ja myös aamiaispöydässä paahtoleivän päällä. R. sekoittaa sosetta myös puuroon kuin puuroon. Minäkään en millään pysty lopettamaan soseen tekoa, kun sen aloitan;-)

      Kiitos sinulle ja anteeksi vastauksen viipyminen! Heräsin viime yönä ja muistin, että sähköpositlleni oli tullut tämä kommentti;-) On ollut vain niin kiirettä, kun iso puutarha, vaikka ei yhdeksää omenapuuta, ja se pitää laittaa talviteloille. Viimseiset jänisverkot uusille luumupuille ja tuuren pihlajille laitetaan tänään.

      Mukavaa joulun odotusta Orimattilaan!

      Poista