tiistai 19. maaliskuuta 2013

Onnellisen puutarhurin vuosi


Oletko nähnyt vaaleanpunaisen, valtaisan kukkapilven, joka saa katseen pysähtymään ihmetyksestä? Herkän rusokirsikan uhkeaa kukintaa katsellessa toivoisi asuvansa Japanissa, jossa kirsikan kukinnan aikaan juhlitaan hanamia. Hanami tarkoittaa vapaasti käännettynä kukkien katselemista. Vaikka japanilaiset kirsikat eivät menesty meillä tai eivät ainakaan yllä täällä samanlaiseen loistoon kuin lauhkeammilla kasvuseuduilla, löytyy kukkivien puiden valikoimasta monta sellaista puu- tai pensaslajia ja –lajiketta, jotka ansaitsevat yhtä suurta arvostusta.

Johanna Vireahon tekstittämä ja Sari Tammikarin valokuvin elävöitetty Onnellisen puutarhurin vuosi (WSOY 2013) kuljettaa lukijaa varhaiskeväästä talveen puutarhan innoittamana. Nyt kun kevätahava on kauniiden, ainakin ensivuosinaan arkojen havujen uhkana, tarjoaa Onnellisen puutarhurin vuosi heti alkuun varjostusohjeet. Itse käytän lisäksi monien kartiovalkokuusteni kevätherätykseen myös kastelua huoneenlämpöisellä vedellä roudan sulattamiseksi, että juuret pääsevät imemään kosteutta maasta.  Huhtikuu tuo myös omenapuiden ja ehkä eräiden pensaidenkin leikkuut ja tästä on kirjassa runsaasti ohjetta ja myös leikkauskalenteri, jossa on mainittu kukin kasvi, tämän leikkausajankohta sekä ’erityistä’.  Minulta on usein kysytty kärhöjen leikkuusta, jossa olen ihan noviisi ja sellaisena pysynkin, sillä olen nyt päättänyt tyytyä vain alppikärhöihin, mutta niitä on sitten sitäkin enemmän. Alppikärhöjä ei alasleikata! Muiden kärhöjen kanssa on ihan toisin ja ohjeet löytyvät kirjasta. Niin väärin, että lumikärhö ei menestynyt minulla… Monilla pöydillä ja ikkunalaudoilla, joillain onnellisilla talvipuutarhassa, on jo menossa kovat idätystouhut. Siitä kertoo pikkutarkasti luku Kasvata taimia, jossa on mukana myös kylvökalenteri. Käymme taimistolla, perustamme yrttimaan ja opimme kasvien kasvikumppanit. Kaikki kasvit eivät ole kavereita keskenään ja esimerkiksi punajuuri ei pidä pinaatista eikä purjosta, kun taas viihtyy pensaspavun, sipulien ja vaikka palsternakan kumppanina. Yrttitarha-luvussa on mukava aukeama Kotikokin yrttiystävät, jossa luetellaan yrtit basilikasta timjamiin ja niiden kasvatus sekä käyttö.

Alun sitaatti Japanin kukkivista puista saa meidät suunnittelemaan omia suosikkipuitamme, jotka kukkivat varhain keväällä tai kevätkesällä. Kukkapuita ovat mm. rusokirsikka, ruusuorapihlaja, balkaninhevoskastanja, sirotuomipihlaja ja myös monet luonnonpuumme, kuten pihlajat, tuomet ja lehmukset. Pilvikirsikkaa suositellaan kirjassa pienen pihan lumivalkoiseksi puuksi, mutta tässä kohtaa muistan aina, että juuri näin minulle sanottiin taimitarhalla ja nyt meillä on neljä pilvikirsikkaa, jotka ovat huumaavia kaunottaria niin keväällä kuin syksyllä, mutta kaikkea muuta kuin hillittykasvuisia. Onneksi on iso puutarha…

Luvussa Alppiruusulumoa tunsin outoa kaihoa, sillä tätä kasvia minulla ei ole. Oranssin atsalen 'Mandarin Light' kuvaa katsoessani löysin kuitenkin ääntä nopeammin paikan tälle kaunottarelle, täydellisen puolivarjon ja happamen maan eli aivan eri suunnasta kuin on lehtomme.

Pionien ja ruusujen ystäviä hemmotellaan ja ruusuissa muistetaan myös löytöruusumme, jotka usein nimetään löytäjänsä ja sen paikaan mukaan, mistä löytö on tehty. Löytöruusujen kiehtovuutta lisää usein, että niiden mukana kulkee tarinoita ja usein niitä ei saa kuin kädestä käteen tarjottuna, kuten minä sain ristinummiruusuni puutarhaani kuvaamassa olleelta Arto Rantaselta. Löytöruusuissa on sitä jotakin…ja meillä ristinummiruusu on saanut perheeltä nimen villiruusu.

Hurmaavissa hortensioissa kohtaamme niin monien ihailemat heinäkuulta myöhäiseen syksyyn kukkivat hortensiat. Kuutamohortensia Hydrangea paniculata ’Praecox’ aloittaa jo heinäkuulla samoin kuun lopulla mustilanhortensia Hydrangea paniculata ’Mustila’. Nämä kaksi hortensiaa ovat helpoimmat, sillä ne tyytyvät varsin vähään ja leikkuunkin suhteen ollaan melkein nollalinjalla, sillä kuutamohortensiaa ei leikata ollenkaan ja mustilanhortensiastakin poistetaan ainoastaan edellisvuoden kukkajäänteet keväällä. Sen sijaan syyskesän iltojemme valo, syyshortensia, Hydrangea paniculata ’Grandiflora’ leikataan säännöllisesti ja kirjan mukaan keväällä. Minä ja monet muut tällä Keski-Suomen saarella tosin leikkaamme lokakuulla. Ennen en niin tehnyt ja niinpä suurinsyyshortensia mitä olen ikinä nähnyt jäi kantamaan talven lumikuormaa ja lopulta halkesi. Sahasimme pensaan tapiksi suuresti surren, mutta ihme tapahtui ja nyt se on entistä ehompi. Syyshortensiassa on useimpia lajikkeita ja nyt trendikkäin taitaa olla ’Limelight’, joka puhkeaa kukkaan limen sävyissä. Sisustuskirjoistahan tiedämme, että syyshortensia on sisustuksellisin kukka ikinä.

Onnellisen puutarhurin vuosi on runsastakin runsaampi ja erittäin yksityiskohtainen.  Kaikki käydään läpi kuin kädestä pitäen, joten tämä kirja sopii myös aloittelevalle puutarhurille. Asemointi on lukijaystävällinen: kuvat, teksti ja tietoiskut ovat tietokirjamaisesti oikeilla kohdillaan toisiaan tukien. Toin esiin vain murto-osan tarjonnasta, sillä kirjassa on puutarha kaikellaan.

 Innokkaimmille hortonomeille iloa antaa luku Kerää talteen siemenet ja sipulikukkia istutetaan, tauteja ja tuholaisia torjutaan sekä iloitaan myös puutarhan talvesta. Minulle, vuosikymmeniä isoa puutarhaa pitäneelle, tämä kirja toimi lähinnä muistivinkkinä, sillä olin unohtanut kalkitukset! Toisaalta nyt innostuin oranssista alppiruususta, joten puutarhaelämän rajana on todellakin äärettömyys, sillä ei kevättä ilman uutta kasvivillitystä. En ole kasvimaaihminen, mutta sen sijaan harrastan hedelmäpuita ja marjapensaita ja siinä suhteessa tuli vähän uuttakin, sillä nyt tiedän, miten saisin aikaan rungollisen viinimarjapensaan, jos sen haluaisin. Tarjoan vinkkiä äidilleni, sillä hän huumaantuu aina kaikista runkosyreeneistä ja muista ihmeistä, joita hänellä kiitettävästi onkin.  Tässä monipuolinen puutarhakirja sekä aloittelijalle että kokeneelle konkarille, kasvimaata harrastavalle tai villikukkaniitystä innostuneelle. Jokaiselle löytyy jotakin ja alun asiahakemistosta löytyy helposti juuri itseä kiinnostava puutarha-aihe.


*****

Puutarhakirjat Leena Lumissa

34 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mukavalta kirjalta. Sopivaa luettavaa näin kylmällä keväällä, kun haaveet ovat jo puutarhassa, mutta tuskin tarkenee nenää pistää ulos..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, nyt on aikaa lukea puutarhakirjoja, joiden innoittamana sitten heti vapun jälkeen mennäänkin jo lujaa.

      Oli muuten todella kylmä tuuli...

      Poista
  2. Voi Leena, nämä puutarhapostauksesi eivät mitenkään helpota sitä vimmaa, joka iskee minuun aina tähän aikaan vuodessa. Nyt olen päättänyt, että istutan tänä vuonna kärhöjä, koska kaikista epätodennäköisyyksistä huolimatta tunnun yleensä onnistuvan niiden kanssa. Kevät on jännittävä, koska muistan syksyllä istuttaneeni sipuleja, mutta en sitä minne istutin ne, enkä sitä, mitä lajiketta ne olivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahmu, ei ole tarkoituskaan: Haluan kaikkien hullaantuvan puutarhasta;-)

      Istuta kärhöjä ja istuta paljon. Minulla niitä menee nyt vaikka missä ja vihdoinkin, kiitos niiden ja yli 10 köynnöshortensian, alkaa avaruus kadota ja viidakkomaisuus löytyä. Kärhöt ovat puutarhat parhaat tunnelmantuojat.

      Minä pidän puutarhapäiväkirjaa. Ihan pakko, sillä istutin syksyllä vaaleanpunaista muscaria ja yksi pikkusormenpään kokoinen sipuli maksoi VIISI euroa!

      Poista
  3. Mahtava kansi kirjalla! Minä se vain yritän saada ikkunalautojemme vihreät kukoistamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, sinulla sentään on ikkunalaudat! Meillä ei ollut yhtäkään ja nyt on muutamissa ikkunoissa, mutta aivan liian kapeat isoille kukille ja etenkin tälle taimikaudelle...Kaikki pöydät ovat käytössä ruukuille;-)

      Poista
    2. Se kiva näissä vanhoissa kivisissä kerrostaloissa on - isot ikkunalaudat. No, vastapainona sitten 50-luvun muovimatot lattioilla... Ai että mä odotan sitä Momo-kodit sisustuskirjaa, siinä on kauniita koteja just tällaisissa ulospäin rumissa kerrostaloissa.

      Tulin tännekin vastaamaan, että olenhan minä Kirjan kansan nyt sentään lukenut :D Ihana, ihana kirja!

      Poista
    3. Ne voisivat joskus olla minulle syy muuttaa kerrostaloon. Muovimatot voi vaihtaa vaikka laattoihin, joiden alla on lattialämmitys. En ole ikinä asunut kerrostalossa, mutta olen kuullut, että 50 -luvun taloissa on hyvä äänieristyskin. Nyt en tiedä, mistä sisustuskirjasta puhut...siis olet bongannut sen jonkun kustantamon katalogista?

      Kuule, saat takuulla sinne niin viihtyisää kuin vain energia ja raha antavat periksi. Sitten tietty se, että jos on vielä pieniä lapsia, kantsii miettiä, että mitä tehdä nyt ja mitä myöhemmin.

      Miten minä sitä en muista...No, todellakin se on ja vielä jännäkin.

      Poista
    4. http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi/2012/12/geraldine-brooks-kirjan-kansa.html

      Tässä, sinun suosituksesta Kirjan kansan luin ♥

      Ei näitä kaikkia voi millään muistaa! Tämä Momo-kodit kirja löytyy Siltalalta ja sillä on omat nettisivutkin http://www.momokoti.fi/

      Niinhän se on, että kerrostalostakin saisi upean, jos olisi rahaa käytössä. Me asumme huolettomasti vuokralla, eli panostetaan enemmän "irtonaiseen" sisustukseen, jonka voi jonain päivänä viedä mukanaan :)

      Poista
    5. Juu, huomasin just, että olin kommentoinutkin;-)

      Siltala...shit, olen unohtanut taas jotain...

      Kaikki vaatii rahaa. Tai no juu, maali ei maksa paljoa ja joskus ideoiden voi löytää kivaa vaihtelua, mutta totuus on, että kun lähdetään kunnon pintaremontteihin (kaakelit, lattialämmitys, laatat tai parketti..) se ei ole mikään halpa juttu. Vuokralla asuminen on muulla maailmassa kova sana. Mikä se pakottaakin suomalaiset niin vimmmaisesti haluamaan omat seinät...Irtonainen sisustus ei ole niin kallista: Ostin just Pentikiltä kolme aivan ihanaa kevät-kesätyynyä olkkarin vanhalle sohvalle.

      Poista
  4. Pitäisköhän jo avata parvekepuutarhurin kevät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, oi, sinullahan se siellä jo onnistuu mainiosti!

      Poista
  5. Kuulostaapa loistoteokselta, kiitos sinun. Kyllähän ne puutarhahaaveet joka kevät tulevat.. Kohtapuoliin pitäisi alkaa näkymään miten talven yli ovat istutukset selvinneet. Jännää miten syksylla Anjalta saadut pienet pilvikirsikan alut. Sen päätin etten minkäänlaista kasvimaata laita, paitsi korotettuihin kasvilavoihin salaatteja ja sen sellaista. Ne polvet kun vihaavat kyykistelyä.
    Kyllä niiden kanssa muuten pärjää ihan hyvin.

    Hyvää viikon jatkoa ♥


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, hyvin hyödyllinen kirja.

      Meillä on kummallakin jotain jännättävää Anjalta tai minulla se on Unelmalta, mutta Anjan tuomaa. Anjalla on jotain ihanaa minulta...odotan vain milloin näen kuvia.

      Minä pidin vuosikymmeniä kasvimaata, mutta sitten ihastuin ajatukseen yrttiruukuista ja niissä voi kasvattaa salaatitkin sekä halusin hedelmäpuutarhan. Ruukut minulla ovat isolla pöydällä, sillä tiedäthän minunkin polveni...Kitken plvillani, mutta joku pehmuste aina alla.

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  6. Kylläpäs kuulostaa mielenkiintoiselle kirjalle. Puutarhakirjasta odotan just sitä, että siinä on tietopakettia tuleviksikin vuosiksi, ja myös katseltavaa. Tekijät ovat mulle ennestään tuntemattomia, kiva että tulee uusiakin tekijöitä puutarhakirjoille. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, tämä on ja tästä ammentaa lopuksi elämää. Tämä tekijäpari on tehnyt aiemmin ainakin tämän kirjan

      http://leenalumi.blogspot.fi/2011/05/onnellinen-puutarhuri-haaveile-ideoi.html

      Ole hyvä.

      Poista
  7. Voi, mää niin haluan olla onnellinen puutarhuri, tuntuu vaan että siihen on nyt matkaa, kun aina vaan sairastetaan, mutta kyylä maar se kesä sieltä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarppu, niin määkin haluun;-) Sul on ilmeisesti flunssa, R:llä myös ja tuntuu olevan sitkeessä. Nukumme nyt eri huoneissa, ihan eri kerroksissa...Minä en halua olla flunssassa pääsiäisenä, kun haluun syömään hyvää kalaa sinne merenrannalle!

      Kyl maar se suvi sielt tulee ja sää ole kot iha frisk.

      Poista
  8. Voi että... kevät, kesä, piha ja puutarhurin onni. Jokainen kasvukausi tuo pihaan jotain uutta. Ihastellaan aiemmin istutettuja ja kenties keksitään uusia ideoita. Tälläisten upeiden puutarhakirjojen kanssa saa varaslähdön puutarhakauteen. Ja kohtahan tuonne pihallekin pääsee - näin ainakin toivon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne,...niin ja sitten mahtava syyskesä ja syksy..., jolloin valo on lempeää ja puutarhasta kaikuu kypsyvien hedelmien musiikki, lepakot saapuvat ja sametti-illat ovat luonamme.

      Kevät on ihanaa, julmaa, kaunista, hektistä..., mutta ehdottomasti uusien puutarhaideoiden aikaa.

      Poista
  9. Mulla on just sama kirja lukuvuorossa :)

    VastaaPoista
  10. Minusta puutarhurit ovat aina onnellisia. Mikä sen ihanampaa, kun kevään edetessä, saamultaa kynsiensä alle. Ja mikä ihana tuoksu keväisen maan pöyhimisestä tuleekaan.
    Upealta vaikuttaa tämäkin uusi puutarhateos. En ole mielestäni tavannut tuollaisia oransseja alppiruusuja. Tulee ihan Tiikerinliljat mieleen:)

    Aurinkoista päivää sinulle ♥!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, minäkin olen jo ostanut ensimmäiset siemenpussit;-) Niin...se hetki kun näkee kasvin alkujen työntyvän vielä kylmästä maasta...siinä on jotain melkein pyhää.

      Vanhaa perua pihallani on tiikerinliljoja, mutta alppiruusua ei yhtäkään. R. ei ole niistä innostunut, joten ans kattoo ny.

      Kiitos samoin sinulle♥ Teen lähtöä puusavottaan aurinkoiselle pihalle tuuleen...

      Poista
    2. Meillä on etupihalla Rodo. Se on varjossa. Aluksi se näytti siltä, että kuolee varmasti, mutta nyt se on kasvanut todella kookkaaksi ja kukkii hyvin. Olemme lannoittaneet sitä uskollisesti rodo-lannoitteella.
      Siis oikeesti, puusavottaan kaiken muun lisäksi????!!!!

      Poista
    3. Hanne, tuo jutun oranssi onkin atsalea, kirjailija korjasi tänään, kun siinä ei ollut kuvan yhteydessä sitä tarkennettu. En ole näiden kasvien asiantuntija.

      Onkohan oranssia rodoa...Minä laitan rodolannoitetta köynnöshortensioille ja muillkekin hortensioille. Teidän rodo on varmaan kaunis!

      Syksyllä, kun puukuorma tulee, minä pinoan osan puista, jotka ovat siis klapeina, kasoihin ja osan raahaan pannuhuoneeseen. Nyt on se aika, että tuon pihalla olevista kasoista klapeja pannuhuoneeseen.

      Luvialla, kun minulla oli vielä se metsätontti (tulenkohan katumaan sen myymistä vielä?), teimme oikeasti puita ja lapsuudenkotini oli tietty tukikohtana.

      Nyt lämmitin taas aamulla leivaria, kun yöt ovat olleet niin hirveän kylmiä ja lenkilläkin puhalsi kylmä viima.

      Poista
  11. Ihana kirja ja postaus, Leena-IhaNainen.<33333

    VastaaPoista
  12. Hei Leena ja kaikki muutkin!

    Kaunis kiitos postauksesta! Olikin iloinen yllätys löytää sattumalta maininta Onnellisen puutarhurin vuosi -kirjasta. Toivottavasti lukuhetket ovat antoisia ja siivittää puutarhan pariin.

    Kuvassa oleva oranssi rhodo on atsalea, tarkemmin revontuliatsalea 'Mandarin Lights'.

    Olemme myös tehneet Onnellista puutarhuria ennen yhden puutarhakirjan http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510337936

    Onnea ja iloa puutarhaan!
    Johanna Vireaho

    VastaaPoista
  13. Hei Johanna,

    ja kiitos korjauksesta. Tästä huomaat, että puutarhani noin 400 kasvin joukossa ei ole atsaleaa eikä rodoa;-) Korjaan tekstiä.

    Kiitos ihanista kirjoista ja mukavaa puutarhakauden odotusta!

    kiittäen
    Leena Lumi

    VastaaPoista
  14. Kevään odottelu sujuu suloisesti kauniita puutarhakirjoja selaillessa! Vaikka minulla ei tällä hetkellä omaa puutarhaa olekaan, nautin silti ja unelmoin :)

    Tämä kirja tuntuisi hyvältä... Kiitos arviosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, se on keväässä melkein parasta;-) Aina voi nauttia silti kauniiden puutarhojen katselusta, muiden. Livesti tai lehdistä tai molempia.

      Ole hyvä ja suosittelen.

      Poista
  15. Hei vielä!

    Onnellisen puutarhurin vuosi -kirja on muuten arvottavana Ennenvanha-sivustolla. Tässä linkki arvontaan eli maaliskuun loppuun asti on aikaa osallistua.

    http://www.ennenvanha.fi/puutarhasesonki-kayntiin-arvonnalla

    Kaikki rodot ovat ihania :) varsinkin jos sattuu hyvä kukintavuosi. Suosikkini on dahurianalppiruusu, joka kukkii alppiruusujen ensimmäisenä, täällä etelässä jo noin vapun tienoilla. Silloin siro alppiruusu on parhaimmillaan. Ja on tottunut pakkasiin ;)kasvaahan se luontaisesti Mongolian ja Siperian alueella.

    Täältä löydät kuvankin:
    http://www.ennenvanha.fi/latkassa-alppiruusuun

    Ehkä kirjasta aukeaakin ihan uusia kiinnostuksen aiheita noiden hienon 400 kasvin rinnalle.

    aurinkoisin terveisin,
    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Kiitos vinkistä! Suuri osa lukemistani puutarha- ja muistakin kirjoista menee minulla lukijoilleni arvonnoissa, sillä en halua tehdä koko talosta kirjastoa.

      Mietippä sellaista, että kun nyt tuli yksi puukirja, josta pidin kovasti, niin kuinka paljon olisi kiinnostusta tehdä syväluotaava kirja vain kukkivista pensaista keväästä syksyyn. Hortensioillakin on niin monenlaista hoito-ohjetta ja vaikka mitä, sitten onnenpensaat, joita voi kuulemma lisätä vain kun lykkää yhden oksan maahan (sic!), syreeneistä oikein syvästi (mm. Moskovan kaunotar, kääpiölajikkeet etc.) ja siihen kirjaan upeat, koko sivun kuvat ilman päälle laitettuja tekstejä. Tekstisivuilla voisi olla pienempiä kuvia, lähikuvia, istutuskuvia tms. proosallisenmpaa.

      Keskitetyt puutarhakirjat ovat kova sana, mietippä vaikka Leivon pariskunnan kirjaa Tulppaanitarhan lumo. Siinäkin tosin oli mm. paljon narsisseista, mutta sen verran aina voi lipsua.

      Nyt esim. just kaipaisin kirjaa, jossa olisi kaikki alppiruusulajikkeet ja sitten hurmaavimmista vielä kuvat ja kasvuvyöhykkeet. Meillä on sille paikka, mutta siitä täytyy ensin kaataa pihan puolelta serbiankuusi, joka tapahtuu vasta ensi keväänä, joten vielä ehdit;-)

      Käyn nyt katsomassa tuon ennenvanhan alppiruusun. Minä tosin haluan jotain erikoista, olen muutenkin nyt kasvattamassa eräältä puutarhaneuvokselta saamaani Italian ruusua, teemme koetta, minä täällä saarella ja hän toisella puolella harjukaupunkia. Alpeilta olen tuonut esikkoja ja sitten on tuo upea ristinummiruusu etc. Nyt olisi oranssi alppiruusu ollut poikaa. Ja en tiedä, mikä olisi atsalean koko ja kestääkö se Keski-Suomen talvia, tuo oranssi kaunotar.

      ...ehkä se lime hortensia;-)

      En vieläkään tajua, pitääkö mun laittaa kalkkia viinimarjapensaille ja hedelmäpuille (omena, luumu, kirsikka) ja myös kukkapenkkeihin, sillä sammal valtaa ne, koska vihaamme nurmikkoa ja olemme antaneet sen sammaloitua. Tosin villikukkaosiotkin ovat kasvaneet...

      kiitos samoin sinulle
      Leena

      Poista