keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa

Mansikoissa on erinomainen antioksidanttien coctail. Mansikka parantaa aivojen toimintaa ja vähentää ikääntymisen tuomia muistihäiriöitä. Ne myös suojelevat aivojen verisoluja. Mansikka lisää aivoja suojelevan glutationin määriä.

Marjojen folaatti ja C-vitamiini parantavat hemoglobiiniarvoja. C-vitamiini parantaa immuunipuolustusta; kalium alentaa verenpainetta ja torjuu munuaiskiviä; magnaani puolestaan vahvistaa luita, hiuksia ja ihoa, torjuu väsymystä, stressiä ja nivelkipuja sekä lisää seksuaalista energiaa. Mansikat torjuvat sydän- ja verisuonitauteja vähentämällä verihyytymiä ja estämällä LDL-kolestrolin hapettumista. Mansikka ehkäisee silmänpohjan ikärappeumaa ja lievittää reumaattista niveltulehdusta. Sen fenolit ehkäisevät tehokkaasti syöpää ja suojelevat tulehduksilta.  Mustikat, vadelmat ja mansikat suojelevat rinta- ja kohtusyövältä; sillä niissä kaikissa on ellagihappoa, joka saa aikaan syöpäsolujen itsetuhoa.

Mansikka torjuu mahahaavaa aiheuttavaa helikobakteeria. Mansikat puhdistavat suolistoa ja poistavat kuona-aineita. Marjoja syödään anemiaan, virtsatievaivoihin, kuumeisiin, maksavaihoihin ja kihtiin. Kansanlääkinnässä mansikka on ollut vahvistava rohto.

Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piipon uusin teos Puhdasta ravintoa (Minerva 2013) on niin kiinnostava ja tuhti lukupaketti, että mitenkään en voinut aloittaa siteeraamatta osaa tämän hetken marjan, mansikan, tehoista superfoodina. Vuosia minulla itselläni oli mansikasta käsitys ’lällärimarjana’, kunnes sitten luin professori Piipon kirjan Suomalaiset marjat – Kaikki metsänja puutarhan lajit ja sain herätyksen. Sen jälkeen aloin  jopa pakastaa mansikkaa, mutta etenkin syödä sitä sesonkina lounaaksi. Helteellä mikään muu ei oikein maistukaan kuin mansikat.

Puhdasta ravintoa jakaantuu Aluksi eli kirjailijan puheenvuoro, jossa lopuksi todetaan, että ’Ravitsemus on terveyden kulmakivi!, sitten esitellään Superruokia, jossa tuodaan esiin kaikki mahdollinen avokadosta ja kaakaosta kurkuman kautta sieniin ja kotimaisiin marjoihimme ja lopuksi esitellään Muita superruokia.

Piipolta on aikaisemmin ilmestynyt edellä mainittu Suomalaiset marjat, jota on blogissani luettu runsaasti sekä mm. myös Mielen ja rakkauden kasvit, Kasvien salaiset voimat sekä Elinvoimaa mausteista.

Puhdasta ravintoa on jälleen kiinnostava teos alati muuttuvaan tietoomme siitä, mikä on terveellistä, miten valmistettuna ja millä määrillä. Foodismissa ollaan tietoisia ruoan valmistusmenetelmistä, raaka-aineista, terveysvaikutuksista ja eettisyydestä. Missään kohtaa ei unohdeta ympäristöä, josta raaka-aineet tulevat eikä eläinten hyvinvointia! Mansikan kohdalla on varoituksissa. että ’ulkomailta tuodut mansikat sisältävät suuria määriä torjunta-aineita, kasvunsäätelijöitä, hartseja ja vahoja.' Ja Piippo mainitsee, että niistä saa oireita tervekin ihminen. Kaikkia vihanneksia ei suositella syötäväksi raakoina, sillä kaikkien ruoansulatus ei sitä kestä. Lisäksi lähtökohtana on yhdistellä erityisen terveellisiä ravintoaineita, sillä mikään kasvi ei yksinään tuo terveyttä.

Puhdasta ravintoa on vakuuttava tietoteos, joka kertoo kaikkien esiteltyjen superfoodien osalta kattavasti enemmän kuin ymärtää edes odottaa, antaa yleistietoa, kuvan, vaikutukset ja käytön sekä aina liikakäytön vaarat Varoituksissa. Harvinaisemmista kuten kvinoa tai meille tutusta vehnästä ja ohrasta kerrotaan tietoiskussa kaikki aineosat. Vehnän ja ohran kohdalla Aineosat on puolitoista sivua, joten voitte olla varmoja, että asiantuntijan kirjaa tässä luetaan. Koska niin monia kiinnostaa laihtuminen, niin todetaan taas kerran, että:

Liika proteiini, varsinkin eläinproteiini, tahtoo muuttua rasvaksi ihmiselimistössä. Kasvis- ja kasvis-kalaruokavalio ylläpitävät terveyttä paljon paremmin. Ne torjuvat ylipainoa, metabolista oireyhtymää, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää.

Mutta: Piippo ei ole mikään fanaatikko ja ehkä tietääkin, että meistä jotkut kääntyvät fanaattisuuden edessä vastareaktioon. Sinikka Piippo esittelee 37 kasvia ja kertoo niistä kaiken! Hän kuitenkin muistuttaa että olemme yksilöitä eli se mikä hyödyttää toista voi olla toiselle haitallista. Piippo varoittaa fanaattisuuden lisäksi anorexiasta, itsensä kieltämisestä, tietystä totisuudesta ja yksipuolisuudesta eli aina ei tarvitse syödä täysjyväleipää ja valkoisesta riisistäkin kannattaa muistaa, että se voi olla apu ripuliin tai mahakatarriin.

Avokado on tämän hetken julkkis ja ei suotta, sillä vaikka se sisältää melkoisesti kaloreita, se sisältää hiilihydraattia nimeltä mannoheptuloosi, joka tasaa verensokeria ja hoikentaa. Avokado on ravinteikkain hedelmä, joten sitä on syöty lemmen nostattamiseen. Sen folaatti voi pienentää homokysteiini-aminohapon pitoisuutta veressä ja näin edesauttaa sydämen ja verisuonten hyvinvointia sekä parantaa mielialaa ja muistia.

Luettuani David Khayatin Syötkö riskiruokaa – Syöpälääkärin paljastuksiaruoan terveysvaituksista, jossa oli lista kymmenestä eniten syöpää torjuvasta aineesta, aloin lisätä kurkumajauhetta yhden teelusikallisen melkein ruokaan kuin ruokaan, mutta se ei ole ollenkaan niin helppoa, sillä sen maku ei ole ainakaan minusta niitä parhaita. Oi, miksi sahrami, suosikkini kanelin ohella, ei voisi olla yhtä tehokas syöväntorjuja! Myös Piippo tuo esiin kurkuman, mainiten sen erääksi tärkeimmistä mausteista ehkäistessä vakavia kroonisia sairauksia.  Lista siitä, mihin kurkuma nykytiedon mukaan auttaa on todella pitkä, mutta huomionarvoisinta lienee, että se torjuu erilaisia syöpiä. Muutaman muun mainitakseni kurkuma myös torjuu masennusta, parantaa aineenvaihduntaa, käytetään maksa- ja sappivaivojen hoidossa, alentaa verensokeria, torjuu diabetesta etc.etc.

Rrrrrakastan kaakaota…ja tietysti suklaata. Kukapa ei. Ja näin Piippo:

Kupillinen kaakaota on viisi kertaa antioksidanttisempaa kuin musta tee, kolme kertaa kuin vihreä tee ja kaksi kertaa kuin lasillinen punaviiniä. Yhdessä tumman suklaan palassa arvioidaan olevan kaksinkertainen määrä polyfenoleja verrattuna lasilliseen punaviiniä ja yhtä paljon kuin kupillisessa vihreää teetä.


Lista kaakaon ja tumman suklaan hyödyistä on pitkä, mutta kaakao ainakin laihduttaa, rentouttaa, poistaa nestettä, helpottaa hengitystä, säätelee kilpirauhasta ja parantaa yskää.  Tumma suklaa mm. auttaa sydämen terveyttä ja jo 40 grammaa tummaa suklaata (kaakaota 60-70%) muutama kerta viikossa torjuu hyvin syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. Tumma suklaa lisää insuliiniherkkyyttä eli estää diabetesta.

Puhdasta ravintoa esittelee maailman terveellisimmät kasvit ja voisin jatkaa tästä aiheesta sateenkaaren tuolle puolen, sillä olen alkanut lukea kaiken vitamiineista ja hivenaineista ja ruoan 
terveysvaikutuksista jo noin kymppivuotiaana. Kymmenen vuotta myöhemmin jo ostin amerikkalaisten lääkärien kirjojan aiheesta ja yhtään kirjaa vitamiineista en voi vieläkään ohittaa. Suosittelen tämän kirjan, Piipon muiden kirjojen sekä Parantavienruokien että Syötkö riskiruokaa oheen, myös Flytlien tämän kevään kirjaa Vitamiinit.  James A. Duken kirja Parantavien ruokien opas– Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan, lähestyy aihetta sairauksien kautta kun muut aloittavat ravinnon kautta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan, joten jos olet todella innostunut aiheesta, luet nämä kaikki!

 Olen itse kokenut, kiitos näiden kirjojen, suuren mullistuksen suhteessani kotimaisiin marjoihin. Nehän ovat herkullisia kiitos uskomattomien pitkien valoisien suvivuorokausiemme, mutta ne ovat myös maailman parasta superfoodia. Olen joskus kertonut, miten kuopuksemme hurjine ruoka-aineallergioineen selvisi käytännössä mustikalla murrosikään ja mustikka on edelleenkin ykkösmarjamme, mutta rinnalle ovat nousseet myös vadelma, mansikka ja lakka. Rannikolla asuessani söin puolestani harva se päivä tyrnikiisseliä, enkä silloin lakkaa. Nämä kaikki ovat elämän eliksiiriä, joista voit lukea lisää kaikista blogiini tuomista terveyskirjoista! Äläkä unohda tomaattia, joka on kymmenen kovimman syövän torjujan joukossa. Syö sitä silleen tai murskana tai vaikka ketsuppina, jossa ei ole lisäaineita, kunhan vain syöt. Jos tulkitsen Piippoa oikein niin tomaatti-mozzarellasalaatti on todellista superfoodia:

Tomaattia syödään sellaisenaan, valmistetaan keitoksi, kastikkeeksi, mehuksi, lisätään salaattiin, pitsaan ja valmistetaan ketsupiksi; tomaatteja aurinkokuivataan sekä syödään mozzarellan ja basilikan kanssa. Tee tomaattisalaattia ja lorauta päälle oliiviöljyä!


Terveydeksi!

*****

Terveys- ja hyvinvointikirjat Leena Lumissa


Tässä maailman terveellisin salaatti caprsese eli tomaatti-mozzarellasalaatti. Nautin tätä nyt kaksi kertaa viikossa ja lääkärini hämmästyi, miten korkea oli hyvä kolestrolini. Suomesta saa nykyään ympäri vuoden hyvää kotimaista tomaattia, joten...

37 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus, ja nythän juuri on mansikoiden aika, niitä nyt syö aamuin illoin ja vähän siinä välissäkin. Vaikka en niin mansikkaihminen olekkaan, syön silti. Omasta maasta poimittuna saa tuoreena pakastettuakin, sekin homma jo pääsi alkuun.

    Nuo kaikki muutkin olisi hyviä päivittäisessä ruokasvaliossa, mutta kaikkia ei kuitenkaan tule syötyä. Jokapäiviäisiä on vain tomaatit. Muita sitten senmukaan miten saa niitä.

    Mutta voi kauhia sentään, maammme on pullollaan nuorisotyöttömiä ja mansikat uhkaa mädäntyä pellolle, jossain on nyt mätää ja reilusti! Noukki ne meidän nuoret ennenkin mansikoita, miksi ei enään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, kiitos. Siksipä otinkin mansikan esille muita enemmän ja kun on tällaiset helteet, niin tuntuu vain mansikat maistuvan...kunpa voisikin vain niitä. Minäkään en ole ollut ikinä mansikkaihminen: Sain lapsena mansikoista kuumetta ja tietysti äiti sitten sitä rajoitti niin kauan kuin voi. Ihan vasta tuon Suomalaiset marjat kirjan kautta, aloin lisätä mansikoiden syöntiä eikä kuumeesta tietoakaan ellei mansikkahimoa lasketa kuumeeksi;)

      Sinä se jaksat vielä itse viljellä! Ihailen. Minä niin kyllästyin irrottamaan lintuparkoja verkoista...

      Tomaattia minäkin jokaikinen päivä ja kiitos kaikille Suomen viljelijöille, että saan niitä ympäri vuoden, kotimaisia tomaatteja! On laskettu, että hiilijalanjälkenä kasvihuoneiden lämmitys on paljon vähemmän kuin tomaattien rahtaaminen vaikka Espanjasta...ja kun ne eivät edes maistu miltään.

      Se olikin tämän juttu Hesarista. Suomalaiset muuten eivät viitsi enää poimia marjoja. Minäkin ostan vadelmat ja lisäkantarelllit nuorelta thaimaalaiselta naiselta, joka nousee kuutena päivänä viikossa sesonkina poimimaan aamuneljältä ja on sitten hymyillen aamuvarhain tuotteita myymässä torilla ja hymy kestää koko päivän.

      Meidät vähän pakotetiin, mutta oppi meni perille;)

      Poista
  2. Tässä on kirja minulle, kiitos esittelystä. Haluan syödä terveellisesti, mutta olen herkuttelija enkä kieltäytyjä. Onneksi minusta terveellinen kasvisruokavalio on myös herkullista. Pidän mansikoista, mutta en ole säilönyt niitä, koska olen halunnut antaa tilaa "paremmille" marjoille kuten mustaherukoille ja mustikoille. Nyt taidan antaa mansikoillekin oman lokeronsa pakastimessa. Yritän etsiä luomumansikoita tähän tarkoitukseen. Ulkomaisia marjoja en uskalla syödä lainkaan. Tähän kirjaan aion tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, ole hyvä. Sama täällä, sama täällä: Ikinä en lopeta nauttimasta kaikkien aistien juhlista, johon ehdottomasti kuuluu yhtenä osana hyvä ruoka. Meilläkin mustikka vei monta vuotta koko kakkospakastimen, mutta nyt mukana on jo muutakin marjaa. Vinkki: Kevyesti survottu/paloteltu, sopivasti sokeroitu kotimainen mansikka on pakkasten aikaan pitkänä leffailtana kuin suven suudelma kera vainiljaKERMAjäätelön. Siis pakastan mansikkaa niin ja siitä tehdään vain jäätelön lisää ja simppeliä jälkiurokaa, joka on jääteöäkin parempaa eli rahkaa, kuohukermaa, vaniljasokeria ja mansikoita. Se kylmään joksikin aikaa ja a vot, siinä se on: Herkku herkkujen.

      Minäkin pakastan ja ostan vain kotimaista marjaa. Meille on tulossa nyt yli 30 vuoden sähkösyöppöpakastimen tilalle vähän parempi kakkospakastin ja se on suunnilleen sitten täynnä mansikkaa, mustikka, vattua ja lakkaa. Lakka muuten talven tuiskulla vaniljaKERMAjäätelön päällä, kun se jäätelö on sopivasti pehmennyt on....;)

      Äitini, kohta 86 vee, syö jokaikinen päivä, jotain kotimaista marjaa rasiallisen ja pitää vielä puutarhaa, kävelee paljon, lukee kaikki lehdet ja kirjojakin, sekä risteilee vauhdikkaasti siskojensa kanssa...eli kotimaisissa marjoissako sen salaisuus!

      Suosittelen!

      Poista
  3. Tomaatit äitini pikku parvekkeella riittävät meillekin. Tuollaista ruokaa olen syönyt koko ikäni (ja nyt täytän toiveeni, lapsemme jo ostaneet sampanjapullon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, muistan aina äitisi parveketomaatit.

      Onnea♥ Kävin kurkkimassa...perässä tulemme.

      Poista
    2. Ei meillä mitään noin upeaa...Monet täällä haaveilevat majakkajuhlista ja -lomista, mutta niissä on ilmennyt turvallisuusheikkouksia yms. Majakkalomabusiness on vasta meille tulossa.

      Ei meillä vielä tänä vuonna, mutta suunnitelma on jo selvä: alpeille.

      Poista
    3. Meitä tusina, joten saamme koko saaren itsellemme :)

      Poista
    4. Teilähän on sitten oikein fiesta! Me on ajateltu, että jos hääpäivän kaksin vain...,mutta eihän sitä koskaan tiedä - etukäteen.

      Poista
    5. Eihän sitä joka päivä juhlita yhdessä ja saada kokoon kaikkia neljä aikuista lasta vaimoineen ja miehineen! Ja meillä on muutakin juhlittavaa; tytär kolmekymmentä, nuorin lapsenlapsi kaksi, tuleva kapteeni valmis, yhtä sun muuta pientä, osa vielä salaista.... kerrotaan sitten saarella :)

      Poista
    6. (ja liian kallis juttu kököttää siinä majakassa kahdestaan, nythän lapsemme laittavat ruuat sun muut! Yksi yö nukutaan siellä, ihanaa!

      Poista
    7. Hannele, juu, ihan tosi. Meillä se on joulu.

      Isot, ikimuistoiset juhlat, mikä sen hienompaa! Me kun ei juhlita, vaan karataan;)

      Poista
  4. Mulle tulee tällaisista aina huono omatunto. Pyrin syömään terveellisesti mutta... Välillä tulee repsahduksia, jotka jäävät sitten päälle. Nyt kun olen ollut kipeänä, voit uskoa minun menneen siitä, missä aita matalin. Toisaalta gluteenittomasta en tingi ikinä.

    <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, eikä tule;) 'Kummitätisi' tietää liiankin paljon tervellisestä ravinnosta, yksi erikoislääkäri luuli minua terveystiedon maisteriksi, mutta olen niin perso herkuille, joista osa ihan terveellisiä onneksi: mansikat, hapankorput, juuustot..., mutta sitten sisälläni asuu se suklaahiiri, joka iskee etenkin marraskuulla ja...

      ♥♥♥

      Poista
    2. Sinulla on lääketieteellinen syy gluteenittomaan ruokavalioon! Se on riittävä syy, eikä sitä tarvitse selitetllä;) I know, I know...

      Poista
  5. Ajankohtaista ja täyttä asiaa kirja sisältää, kiitos sinulle kun juuri tähän aikaan sen toit tänne! Eräs vanha ja kulununutkin sanonta: "jos marjat keksittäisiin nyt, ne myytäisiin apteekissa", sen verran paljon ne ovat terveysvaikutteisia.
    Mansikan päätuotantoalueella asuvana ja osin siinä mansikkarumbassa olleena ja läheltä seuraavana kehoitan hankkimaan marjat pakastimeen pikapuoliin. Satokausi on tänä vuonna näillä näkymin lyhyt ja osa sadosta pilaantuu sekä poimijapulan, että näiden säiden vuoksi:(

    Mansikkaisia terveisiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, ole hyvä. Tämä on vähän täsmäisku, kun olen itse nyt niin mansikoissa ja sitten kohta mustikoissa...Just niin, mutta silti salaa toivon, että kilo- ja litrahinnat pysyisivät kohtuudessa, sillä kaikkea emme saa itse poimittua.

      Kiitos vinkistä! Vieras maanantaihin, mutta päätimme 'iskeä' tiistaina;) Nyt ei auta vetkutella. Täällä Suomen Tahitalla ei lehtikään värähdä ja lämpötila on ollut saarellamme +30 jo tunteja. Ihan sama, mitä virallinen Jyväskylä kertoo, saaremme tarinat todistaa jo Alvar Aalto.

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  6. Heräsipä mielenkiinto, että pitää käydä kirjakaupassa ja hankkia tuo kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, suosittelen. Nyt kun tätä lihakohua on taas ollut, minulle on lakannut eräät tuotteet kokonaan maistumasta. Ottaa niin päähän, että suomalainen liha-ala salailee...Me ainakin siirrymme enemmän ja enemmän kasviksiin, kalaan ja äyriäisiin.

      Poista
  7. Tämmöiset kirjat kiinnostavat nykyään. Pyrin syömään puolikkaan avokadon päivässä :) Rakastan sen makua ja tunnen oloni terveeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maria, minä olen hunajamenoli- ja tomaattityyppiä. Mutta avokado on tulossa...

      Poista
  8. Taatusti hyvä kirja suomalaiseen terveyskirjastoon. Terveellisestä ravinnosta ei vi kirjoittaa liikaa, sillä vakavat sairaudet ovat lisääntyneet valtavasti. Sillä on tosiaan merkitystä mitä suuhunsa laittaa.
    Olen myös lukenut jo nuorena näitä kirjoja, lähtien Toivo Rautavaarasta, Teo Snelimannista ja Marika Borg:sta (ent. Burton) eikä kiinnostus ole vieläkään laantunut. Silloin ei vielä puhuttu superfoodeista eikä tunnettu ulkomaisia erikoisia marjoja(esim: goji), mutta oikeilla jäljillä oltiin jo silloin vaikka kasvisten ja marjojen syöntiä silloin ei kovin arvostettukaan.
    Kiva, kun esittelit taas hyvän mielenkiintoisen uutuuden!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, nimenomaan syövät lisääntyvät hurjasti.

      Oi, Rautavaaralta löysin mustikan...

      Kyllähän teilläkin varmaan kotona käytiin marjassa ja sienessä. Lapsena se otti päähän, kun piti lähteä, mutta sinne se jäi itämään ja on tuottanut tulosta.

      Ole hyvä. Tämä kannattaa omistaa, että pysyy perässä, mitä nauttia, jos vaikka silmiin tulee verenpurkaumia tai vatsa oikuttelee tms.

      Poista
  9. Tomaattia uppoaa minuunkin, etenkin keittona. Ja mansikoita miten vain. Avokadoihin en ole oppinut, mutta toivottavasti tulevina vuosina???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, meillä syödään tomaattia ympäri vuoden tuoreena, kotimaista ja sen lisäksi käytän liharuoissa paljon tomaattimurskaa - ja valkosipulia.

      Minä en ole avokadoihin vielä myöskään oppinut, mutta koska kohta teen avokadoruokakirjan, taitaa olla aika yrittää. Sitten näkee onko se mieluista vai ei. Piippo muistuttaa, että sen pitää maistua, mitä syö eli ei väkisin. Tuo kurkuman maku ei sitten millään uppoa meihin...Se olisi superfoodien superia!

      Poista
  10. Kiitos hienosta postauksesta, Leena!
    Vitamiineja olen syönyt sekä marjoina että pillereinä;-)
    Oikein antoisaa ja hyvää viikonloppua sinulle & Co, Leena-IhaNainen♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, kiitos!

      Uskon sen, sillä sinullahan on paitsi puutarha niin mitä mainioimmat metsät likellä poimia marjoja: Jotenkin näen sen täältä asti. Minäkin molempi, sillä ei vara venettä kaada;)

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥

      Poista
  11. Taidanpa hankkia tämän kirjan, vaikka meillä jos missä syödään todella marjoja läpi vuoden. Ehkä se on syy, että suht terveinä olemme pysyneet, joku jopa supervirkeänäkin.
    Mustikoita talven mittaan ja vielä nyt keväällä jaettiin urakalla ystävämummeleille. Ja vielä niitä riittää. Mansikkaa, vadelmia, lakkoja ja tyrnejä on tyrkyllä myös jatkuvasti pakastimesta. Ja nyt tietysti mansikoita myös suoraan mansikkamaalta. Kyllä suomalaiset marjat on todellista superfoodia. Nautitaan niistä täysillä.
    Hieno postaus, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, en tiedä ketään, jotka söisivät niin hyvin marjoja kuin te! Tästä saisit täsmätietoa, miltä olette välttyneet ja miksi. Ja sitten sellainen juttu, että jos on jotain vaivaa, niin on ihan terveellisiäkin juttuja, jotka eivät sovi aina. Minäkin löysin yhden sellaisen ja tieto oli minulle ihan uutta...

      Nyt alkoi se paras osa suvea ja nautimme niin hemmetisti hyvistä marjoistamme, että ei mitään rajaa. Omista puskista ei tule kunnolla mitään muuta kuin punaista ja sitä meillä syö vain R. On aika uusia mustaherukkapensaat ja sitten niitä on vähän siirrelty. Karviainen ja mustaherukat taisivat myös kärsiä kuivuudesta.

      Ole hyvä ja kiitos.

      Poista
  12. Mahtava kirjoitus! Marjat on kyllä parasta mitä täällä on olemassa. Voisin lähes elää tuoreilla marjoilla ja suunnilleen kokonaan pakastetuilla ;-)

    Taidan lisätä avokadon käyttöä ja kenties kurkumankin. Kaneli ja kaakao, tomaatti ja marjat on jo niin kovassa käytössä, ettei paremmasta väliä. Kun mansikat on nyt pakkasessa, niin jään odottamaan herukoita, joita syön aivan kamalasti. Sitten toivon, että mustikkavuodesta tulee loistava ja nuorimies kävisi reippailemassa, sillä hän kerää niin mielettömän nopeasti siistit mustikat.

    Elämästä pitää nauttia ja sen takia fanaattisuus ei osu kohdalleni kenties koskaan, ainakaan ruokapuolella. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kiitos. Nimenomaan. Sama täällä, mutta pikkuvinkki: osta laktoositonta vaniljaKERMAjäätelöä ja laita sitä reippaan kokoiseen kulhoon kerroksittain itsesurvottujen, kevyesti sokeroitujen, jo pakastimessa käyneiden, makeiden mansikoiden (esim. Polka) kanssa...siitä alkaa tie joko partiisiin tai helvettiin, mutta parasta mitä olet ikinä maistanut. Me aiomme sittenkin pakastaa lisää mansikoita;)

      Minä en ole IKINÄ edes maistanut avokadoa, sillä se ei kasva mun metsässä eikä puutarhassa, mutta syönhän munakoisoakin, joten avokado on tulossa kokeiluun ja minulle on tulossa siitä jopa keittokirja blogiini eli siis pakko alkaa kokeilla ja yrittää olla trendikäs ja onhan tuo hirveän terveellistä. Uskon nimittäin Piippoon kuin vuoreen ja kallioon.

      Kurkuma ei ole hyvää. Voi kunpa se maistuisi sahramilta...Kaneli, kaakao, marjat ja tomaatit ovat minulle jokapäiväistä elämää ja niitä ilman ei vain selviä. Hyvä, että sinulla sama! Meillä R. on luvannut täyttää kakkospakastimen mustikoilla. Minä sitten toivon tietty, että ne tulevat puhtaina;)

      Minä menen lukkoon terveellisyystuputuksesta! Elämä on liian lyhyt asketismille, joten nauttikaamme siitä kaikilla aisteillamme♥

      Poista
    2. Avokadosta sen verran, että tykkään tehdä siitä vain guacamolea. Itsetehtynä se on hyvää, kunhan en tyrkkää liikaa valkosipulia. Salaatissa avocado on mielestäni vähän löllöä ;-) Mutta mun suu on mun suu, heh. Pitää katsoa josko Jaelilla on jokin hyvä ruokaohje tähän liittyen.

      Oi sinulla on kakkospakastin (olen vihreä kateudesta). Kun saan marjat omaani, niin sinne mahtuu juuri yksi jäätelölitra ja sen jälkeen ovi ehkä menee kiinni. Minä muuten aina syön kermajäätelöä ja mielellään laktoositonta, mehän mennään ihan samoilla linjoilla ♥

      Poista
    3. No, katsotaan, tueeko siitä 'mun juttu' vai ei;)

      Se on aina vanha eli kun äiti vaihtaa uuteen kakkosensa, me saamme vanhan;)

      Just nyt lähdemme hakemaan monta pakettia sitä laktoositonta vaniljaKERMAjäätelöä, joten menemme ihan samoilla linjoilla ja 'linjoilla'!

      Poista
  13. Sitä Herman Kochin Illallista ei ole koskaan kirjaston hyllyssä, kun muistan katsoa (kuten ei Siskinin Sinun kirjettäsikään..höh!), mutta viimeksi Illallista etsiessäni tämä Sinikka Piipon kirjan oli ihan tyrkyllä uutuushyllyssä. Tykästyin tähän kovasti! Mä luen näitä ruoka/terveellisyyskirjoja aika harkiten, ihan sen fanaattisen fiiliksen välttämiseksi, mutta nyt tuli ihan sellanen olo, että pitää varmaan katsoa lisää kirjoja Piipolta.:) Omana mulla on vain pari aiheeseen liittyvää kirjaa (+luentomuistiinpanojani ja lehtileikkeitä), mutta ne on tosi hyviä. Toivon, että joku päivä näen tämän tarjouksessa, ja sitten viimeistään tämäkin pääsee hyllyyni.

    Mä lisäilen kurkumaa moniin ruokiin, mutta mä en varmaankaan laita sitä ihan teelusikallisen verran, joten sen maku ei puske kovin voimmakkaasti läpi. Ajattelen, että jos pienistä puroista...
    Tuohon sun ja Birgitan avocadokeskusteluun laitan oman lusikkani soppaan: mä olen vähitellen tykästynyt avocadoon ja sitten viime talvena mulle iski oikeen avocadohimo, oi nam! Laitan sitä kylläkin lähinnä vaan muussattuna leivän päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, no kai olet edes jonossa Illalliseen?

      Lue Piipolta Suomalaiset marjat. Mun blogin ehkä kohta eniten luettu kirja on se Syöpälääkärin paljastuksia, mikä sen nimi nyt olikaan, löydät sen palkistani, oikealta. Myös Suomalaiset marjat on luettu paljon ja tämä kirja kuin jatkaa/täydentää sitä toista. Suomessa kirjan elinkaari on lyhyt, joten älä odota liian kauaa. Ostinhan minäkin sen Ahmatovan täyteen hintaan;)

      Sen maku on paha, rrrrakastan sahramia, joten miksi, oi miksi, kurkuma ei voi maistua sahramilta tai sahrami estää kaikki maailman syövät kuten tekee kurkuma. Teelusikallinen on minulla laskettu johonkin kahden hengen kaksi päivää syötävään pataruokaan tms. Jael muuten toi tuoretta kurkumaa, mutta vielä vähemmän minä sitä...

      Minä olen jo KOSKETTANUT avocadoa;) Mun oli pakko, sillä teen syksyn aikana keittokirjan blogiini avocadoruoista, ja taidan sitten sieltä kokeilla jotain reseptiä. Mutta ellei se ole hyvää, heitän hyvästit. Laitoin just jotain kantarelleista, ehkä postaan sen viikonloppua kohden, kun sitten tuleekin monen päivän paussi. Olemme siellä länsirannikolla ja yritän pitää itseni irti R:n koneesta ja ehkä hänkin jättää sen kotiin...Uimaan Yyteriin!

      Poista
  14. Hmm, mä en juurikaan varaa kirjoja kirjastosta. Se ei oikein istu mun kalenterittomaan, suunnittelemattomaan ja spontaanihkoon elämään; entäs jos en olekaan maisemissa kun kirja tulis mulle tai olenkin uppoutunut johonkin ihan muuhun juuri silloin?;)
    Hei, Ahmatova normaali hinnalla on ihan eri juttu! Sen saatan minäkin ostaa, sielun ravinto on kuitenkin aina sielun ravintoa!:)

    Ihanaa viikonloppua/loppuviikkoa teille läsirannikolla, aurinkoisia Yyterin rantoja, santoja, nautinnollisia merisukelluksia!

    VastaaPoista