keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Taukoamatta se kulkee ohitse tankojen, silmät niin...

Taukoamatta se kulkee ohitse tankojen,
silmät niin väsyneinä - katse häilyen
kuin olisi olemassa vain tuhat tankoa
ja takaa tangon tuhannen puuttuisi maailma.

Askeleet vahvat, notkeat - käyntinsä pehmeää,
kun pienimmistä pienintä se kiertää ympyrää.
Kuin tanssisi voimaa antain ympäri keskiön sen,
jonka sisällä puudutettuna viruu Tahto tahtojen.

Joskus avautuu äänettömästi verho pupillin,
tuon tuokion aikana kuva sisään pääseekin.
Kiirii jäsenten läpi aavistus valppaudesta, eloisasta,
kunnes se - sydämen kohdalla - lakkaa olemasta.

- Rainer Maria Rilke -
Tahto tahtojen/ Der Grosse Wille (Like 2004, suomennos Eve Rehn)
kuva Unelma

8 kommenttia:

  1. Tykkään kovasti runoilijan vanhemmasta tuotannosta - hieno tämäkin!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, Eve oli eläinsuojelija henkeen ja vereeen. Kts alla mitään vastaan Allulle.

      Poista
  2. Jännä, että Rilke puhuu aina "siitä", mutta ei mainitse runossa kertaakaan pantteria, vain runon nimessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allu, ehkä Rilken tarkoitus oli ottaa näin kantaa kaikkien häkitettyjen eläinten puolesta. Olihan hänellä eläinsuojelija-aikalaisia, kuuluisia, muitakin. Myöskään alkuperäisessä eli saksankielisessä eläinlaji ei tule esiin muussa kuin nimessä.

      Tiesitkö, että tämä runo on Rilken ensimmäinen ns. esineruno. Ja mitä se taas tarkoittaa on Even kirjassa selostettu. Tämä oli ensimmäinen runo, jonka Eve suomensi Rilketä ja tämä runo asui Even sydämessä:

      "Kirjan hienoista runoista suljin kuitenkin jo ensi lukemalla sydämeeni "Pantterin". Ruonon voima ja herkkyys tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Runo on yksinkertaisesti pakahduttava."

      Itse asiassa kirjan alussa tekstissä Hyvä Lukija/Liebe Leserin, Liebe Leser, aloitus on näin: "Kaikki alkoi "Pantterista". "Es begann mit dem "Panther".

      Poista
  3. Minulle tämä runo on tuttu Pentti Saaritsan suomennoksena:

    Pantteri

    Ristikon tankoihin sen katse on
    niin uupunut että se jo herpoaa.
    Se näkee vain loputtoman ristikon,
    sen takana ei mitään maailmaa.

    Väkevän notkea on käynti sillä,
    se kiertää pienenevää ympyrää
    kuin voiman tanssi pisteen ympärillä,
    jossa suuri tahto väräjää.

    Vain joskus silmäterän hiljainen
    verho avautuu -. Ja verkalleen
    käy kuva läpi jäntevien jäsenten -
    hajoten ääneti sen sydämeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risa, en tiennytkään myös Saaritsan suomentaneen Rilkeä. Mutta muita kääntäjiä kylläkin...Eve asui Saksassa vuosia ja sai erään Rilken teoksen lahjaksi ja siitä se sitten lähti ja etenkin runosta Pantteri. Hänellä oli työn alla seuraavaksi Rilken rakkausrunot, mutta hän menehtyi vaikeaan sairauteen ennen kuin työ valmistui. Minä ehdin saada muutaman ja sain julkaista blogissanikin.

      Molemmat suomennokset vahvoja.

      Poista
    2. Pakko etsiä itselleni nuo Even suomentamat Rilket. Yhtä hieno hänen suomennoksensa tosiaan on. On mielenkiintoista, että samaa runoa suomennetaan yhä uudelleen ja uudelleen ja saadaan siihen hieman eri väriä.

      Poista
    3. Se on siis kirja Tahto tahtojen (Like 2004). Minulla on kirjoitettuna kirjaan taakse sekä Even suomennos Schlafliedistä että sitten jonkun muun. Nimeä en nyt muista ja pahus, kun en ole sitä tähän merkinnyt. Ko, runoa ei löydy kirjasta ja siksi sen sinne taakse kirjoitin, mutta löydät sen ainakin Lumikarpalosta muistaakseni nimellä Jos tämä katoaisi? Sain Eveltä luvan laittaa sen muulla nimellä kuin Unilaulu...Runohan alkaa "Jos tämä katoaisi?/ Olisitko unta vailla/ ellen lehmuksen latvan lailla/ enää kuiskuttaisi/ ellen..."

      Poista