tiistai 9. heinäkuuta 2013

Romanovin mansikat

Leena Lumin ravintolakuvia katsellessa iski mahdoton himo saada Romanovin mansikoita ja koska mansikoita saa täältä tänä kesänä lähes yötä päivää, pienen polkaisun jälkeen oli tarvikkeet kasassa. Niin siinä kuitenkin taasen kävi, että en malttanut odotella maustumista kolmea tuntia, mutta hyviä olivat pienemmänkin ajan jälkeen. Lapsille tämä herkku ei sovi paitsi liekitettynä. Liekittämiseen sopii parhaiten vahva alkoholi, mutta limoncellonkin kanssa onnistuu. Sekoitetaan limoncello, sokeri, appelsiinin mehu ja kuoriraaste. Lisätään mansikat, sekoitetaan ja annetaan maustua jääkaapissa kolmisen tuntia. Lisätään päälle kermavaahtoa.

1 l mansikoita
2 dl kuohukermaa
1 dl limoncelloa
1 dl sokeria
1 appelsiinin mehu

2 tl appelsiinin kuoriraastetta

Tässä siis yllä Romanovin mansikat Sarpun tyyliin. Kiitos Sarppu♥

Ja tässä Romanovin mansikat jossain, en enää muista missä, mutta ehkä serkkuni kuvaamana...Nyt siis jäätelöpallolla.

Yläkuvassa Romanovin mansikat Jaelin kuvaamana Siinä Yhdessä Paikassa viime vuonna.

Tässä Romanovin mansikat Siinä yhdessä paikassa Jaelin tai Päivin kuvaamana tänä suvena. On makuasia pitääkö tästä herkullisesta jälkiruoasta jäätelöllä vai kermavaahdolla, mutta on se kerran tarjottu Tyttöillassa  kummallakin.

Tutustuin tähän jälkkäriin vuosia sitten Savonlinnan Casinolla keskiyön illallisella oopperan jälkeen ja siitä lähtien se on ollut minulle paras 'dolce' ikinä.

Tarina jatkuu, sillä Tammikuun Eevassa 2016 Helena  Saine-Laitisen jutussa Viimeistä piirtoa myöten taidemaalari Marjatta Tapiola valmistaa Romanovin mansikat näin:

11/4 l tuoreita mansikoita (tai 600 g pakastettuja)
1-2 tl appelsiininkuoriraastetta
1 appelsiinin puristettu mehu
1 dl sokeria
1 dl sitruslikööriä (esi, Cointreau, Triple Sec tai Grand Marnier)

Lisäksi:

2 dl kuohukermaa

Perkaa mansikat, halkaise ne ja pane laakeaan kulhoon.
Tee marinadi toiseen kulhoon.
Raasta hyvin pestystä appelsiinista kuorta ja puserra mehu. Lisää sokeri ja likööri. Sekoita, kunnes sokeri liukenee. Tarkista maku.
Kaada liemi mansikoiden päälle ja anna maustua jääkaapissa vähintään pari tuntia.
Tarjoa Romanovin mansikoiden kera kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä ja makeaa jälkiruokaviiniä.

Tarinan mukaan Romanovin mansikoita tarjotiin ensimmäisenä tsaari Aleksanteri I:lle. Marjat olivat silloin metsämansikoita ja lisänä tarjottiin marenkeja.

Guten Appetit!


*****


18 kommenttia:

  1. Olen menossa ystäväni kanssa mansikkafarmille tänään poimimaan mansikoita. Ajattelin tehdä illalla mansikkatiramisua. Nuo Romanovin mansikat
    kuulostavat hyviltä, mutta tähän hätään en löydä limonelloa, sitruunalikööriä. Sitä ostimme aikoinaan Sorrentosta ja aika päiviä se on käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, upeaa. Käyn sitten vilkaisemassa...mansikkatiramisuasi. Se likööri on tässä kaiken juju eli mansikat kuin löytävät aivan uuden tason siitä. Ei kai sitä Sorrenton likööriä nyt enää voisi olla;)

      Poista
  2. Pitääpä ottaa resepti talteen ja kokeilla. Onko limoncello sitruunalikööriä? Sellaista huomasin kotona olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risa, teeppä se. Otaksun näin: Minä en ole tehnyt tätä itse, Sarppu on. Ravintolassa puhuivat vaan sitruslikööristä, kun kysyin asiaa. Sulla taitaa olla tarveaineet jo valmiina;)

      Poista
  3. Mitähän likööriä mä sain naapurilta Kroatiasta, täytyypä kurkata..
    Haluaisin kokeilla tuota mansikka herkkua. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, toivottavasti lykästää;) Me saimme suklaa-appelsiinilikööriä, joten tähän se ei käy.

      Sarpun Romanoveja en ole maistanut, mutta muistan elävästä, että näistä kolmesta ravintolajutusta paras oli tuo ylimmäinen. Siinä se likööri oli maustanut upeasti mansikoiden leikkuupinnat ja sitten tuo ihana jäätelöpallo siinä...

      Poista
  4. Sun blogilla on lihottava vaikutus! Alkaa tehdä mieli kaikkia herkkuja ;0)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, miten se menikään: 'Luoja, jos et voi tehdä minusta laihaa...please, tee ystävistäni lihavia.'

      No aika harvoin minä näitä makeita, yksi vielä ja sitten kirjoja, kirjoja, kirjoja...ja sen jälkeen kunnon ruokaa;)

      Poista
  5. Oh. Pitääkin koklata viikonloppuna. Ainoa mikä mättää, on se, etteivät mansikat ole missään muualla kuin Suomessa hyviä ja maukkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, teeppä se. Samaa mieltä Suomen mansikoista. Ostin niitä sieltä sun täältä Saksassa ja Itävallassa, mutta ei samaa aromia. Mutta ehkä tuo sitruslikööri auttaa asiaa;)

      Poista
  6. Voi, mitä ihania herkkuja sinulla täällä. Huoh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, minusta tuntuu, että nykyään vain herkuttelemme;) Takuulla syksyllä kaduttaa, kun vaatteet ovat kutistuneet...

      Poista
  7. Namia! Viipaloituja mansikoita me eri kiisseleihin ja jälkiruokiin laitetaan talvellakin, olen riippuvainen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin: Nam! Täällä toinen riippuvainen;)

      Poista
  8. Limoncello-ostoksille lähdettävä piankin, ja kutsuttava vieraita. Niin hurmaavaa on tämä kesäinen jälkiruoka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, ehdottomasti! Minulle tämä taitaa olla se the jälkkäri;)

      Poista
  9. Oih, taivaalliset romanovin mansikat! Tämä taitaa olla todellakin yksi parhaimmista kesäisistä jälkiruuista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, tämä on! Jos joku ravintola ei tähän pysty, jätän jälkkärin väliin;)

      Poista