sunnuntai 4. elokuuta 2013

Suolampi, suon lehtien hiljaisuus...

Suolampi, suon lehtien hiljaisuus
niittyvilla, kurkien untuvaa

ja niin olit itsekin 
rakastetun käsien jäljiltä

kosteikko

ja kun jonakin päivänä
puhkesi lämmin itku
maanalainen vesi kohosi alhaalta
ja puhkaisi sinuun uuden väylän

ymmärsit että se oli samaa juurta 
että elämä alkaa vedestä

henkinenkin, ja sinä halusit kirjoittaa runon
kosteikkojen puolesta, kaikenlaisten kosteikkojen puolesta.

- Sirkka Selja -
Pisaroita iholla (WSOY 1978)
kuva Petri Volanen (Paratiisi, Minerva 2011)

22 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Annika, eikö vain! Selja on teiniaikojeni yksi suosikeistani ja näköjään nyt halua kulkea muistojen poluilla - hetken.

      Poista
    2. Enpä ollut hänestä kuullutkaan. Nyt olen. Ja laitan hankintaan, kiitos!

      Poista
  2. Upea runo ja miten kaunis onkaan kuva!
    Kaunista elokuun sunnuntaita ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, niin minustakin ja kuva on ylimaalinen. Voin surutta kehua kun ei ole oma;)

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  3. <3
    Ei ole kuvan villakoilla "hiuktet alatpäin", niinkuin totesi pieni lappalaispoika kerran kun kävelimme sateen jälkeen suolla käsi kädessä ja hiuktet olivat alatpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ei ole, vaan ylväästi ovat pystyssä kohden jotain...

      Poista
  4. Oih, tämä osui syvälle sieluun.. Kiitos runosta!

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Jael, ehdottomasti.

      Miten minulle nyt tuli mieleen tuon kuvan yhteydessä eräs tapahtuma lomaltasi;)

      Poista
  6. Kuvassa on kaunis syyskesän tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, sitä juuri. Nyt tuli heti mieleeni, että edelleen on lukematta Bargumin Syyskesä...

      Poista
  7. Ihana runo & kuva, kiitos Leena!

    VastaaPoista
  8. Kiitos ihanasta runosta Leena...:)

    VastaaPoista
  9. Minä koen tämän aika eroottisena runona. Elokuusta syksyä kohti luonnon eroottinen ilmapiiri vain väkevöityy ja syvenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, sama täällä, mutta eiköhän me kaikki nautita elämän juhlista kaikilla aisteilla;)

      Se on niin tosi: Syyskesä on hothothot♥

      Poista
  10. Kaunis. Suo onkin nyt minussa, kun vietimme suojärvellä hienon päivän. Ihanat värit ja hiljaisuus. Puuttui vain suopursujen tuoksu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, suo on yksi kauneimpia kasveineen. Kun keräsin herbariota, suolta läytämäni kasvit olivat mystisimmät, kiinnostavimmat...ja suopursujen tuoksun kun saisi pulloon.

      Poista