keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Tähän voisi tottua...ja viikonloppua!

Tähän voisi tottua eli olla haastateltavana Siinä Yhdessä Paikassa, jossa voi nauttia alkupalaksi vaikka tällaisen fine dining jutun eli kirjolohi, tilli ja maalaisleipä, mutta kuten huomaatte on tässä muutakin.  Kaksi meistä nautti tämän.
Kaksi valitsi marinoituja suppiksia, jotenkin ihanasti käsiteltyä punasipulia, palsterankkapyreetä ja sitten vielä jotain, mitä en muista. Suppilovahverot marinoituina lisäkkeinä olivat niin herkkua, että nyt täytyy kaivaa tuo resepti esiiin.
Pääruokana oli rautua, herkkutattia ja timjamia. Maistui taivaalliselta!
Jälkkärinä oli köyhät ritarit kera marjojen ja vaniljajäätelön. Juomana olivat vesi, valkoviini ja kahvi.
Tähän voisi tottua, että Kari Martiala ja Helena Lylyharju istuvat vastapäätä ja jossain pyörii nauhuri. Meillä oli niin hauskaa, että hups!, neljä tuntia kiiti ihan huomaamatta. Vastapäätä meitä istuivat ruoka-alan ammattilaiset. Helena on keittiömestari ja ruokatoimittaja. Kari Martiala on Suomen Keittiömestarit ry:n Vuoden tiedottaja 2012 -tittelillä palkittu ruokatoimittaja ja valokuvaaja. Kari on monessa mukana, miten hän ehtiikään...ja tänään hän oli tekemässä minusta kirjabloggaajahaastattelua. Juttu tulee tammikuussa ilmestyvään Meidän Suomi -lehteen, josta en ollut kuullutkaan ennen Karin yhteydenottoa. Meidän Suomi lehti on Valittujen palojen harraste- ja matkailulehti, jonka ydinkohderyhmä ovat aktiiviset 50+ -lukijat. Lehti lupaa tekemistä vuoden jokaiselle päivälle. Meillä oli niin rennon iloista, että sääliksi käy Karia, kun hän purkaa meidän naurua ja intoilua järkevään muotoon. Samat kiinnostuksen kohteet, muukin kuin ruoka, kävivät hyvin pian ilmi.

Oi, Helena ja Kari, kiitos hauskasta iltapäivästä♥ 

kiittäen 
Leena & Reima
Erittäin hyvin Pöllöwaariin sopivat nämä Taika-sarjan lautaset. Suosittelen ravintolaa vuosikymmenien kokemuksella!
PS. Valkoisen varjoliljan sipulit ovat saapuneet: Olen loppuviikon istuttamassa näitä kaunottaria sekä pesemässä ruukkuja ja istuttamassa callunoita etc. Kuva kirjasta Hehkuvat sipulikukat - 250 kauneinta lajia. Muistakaa myös Sailan kirja Kukkia sipuleista.

Puutarhaillaan, nautitaan...eli mukavaa loppuviikkoa ja viikonloppua teille kaikille tasapuolisesti♥ Muistakaa tämä, jos haluatte olla mukana Helsingin kirjamessujen lippuarvonnassa.

Love
Leena Lumi

28 kommenttia:

  1. Olispa kiva päästä joskus tuonne syömään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allu, eihän sitä koskaan tiedä...) Minusta ihan yksi Suomen parhaista ravintoloista ja sellaiseksi se valittiinkin ainakin kerran, mutta vuotta en muista.

      (Poncho tuli ja on aivan ihana.)

      Poista
    2. PS. Turvallista ja mukavaa matkaa♥

      Poista
  2. Kyllä tämä blogimaailma vaan on mukava, kun täältä löytyy vinkkiä pulmaan jos toiseenkin - nimittäin kun vieraalle paikkakunnalle piipahtaa, on mukava, jos on hyvä ruokapaikka jo etukäteen tiedossa;) Kun summamutikassa ruokapaikkaa yrittää valita, niin köpelösti aika usein käy - nimimerkillä "kokemusta on".
    Iloa ja aurinkoa torstaipäivääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lady of The Mess, älä muuta virka. Löysin blogin kautta Reposaaren Merimestan, jossa saa syödä merestä nauttien. Sinne viemme äidin marraskuun alussa herkuttelemaan. Hänellä syntymäpäivä,

      Pöllöwaari on yhtenä vuonna voittanut Suomen parhaan ravintolan tittelin.Me olemme käyneet siellä jo 29 vuotta! Ja kaikki ruoka ei siellä ole fine dining, tämä kepeys johtuu siitä, että aloitime klo 15 eli lounas oli ohi ja illallinen ei vielä alkanut. Mutta neljä tuntia! Mitään muuta ravitnolaa en osaa niin vilpittömästi Jyväskylästä suositella kuin Pöllöwaaria ja jos tilaa etukäteen saa vaikka mitä listan ulkopuolelta. Minä yleensä tilaan etukäteen korvasienikeiton ja pääruokaan korvasienimuhennoksen, mutta nooin runsas kuuluu illalliseen. Lounaalla olen käynyt tuolla naisystävieni kanssa nauttimassa korvasienikeittoa ja tuoretta, juuri uunista tullutta leipää kera hyvän valkoviinin. Sitä keittoa voi santsata!

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  3. Voi, mitä herkkuja, aivan vesi herahti kielelle. Toimittajalle lienee ilo, että juttu luistaa iloisesti. Tuppisuusta olisi vaikea vääntää tarinaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, niiiiiin herkullista. Hänelläkin tuntui olevan hauskaa. Niinpä, nuorena toimittajana kun haastattelin satakuntalaisia, toivoin heidät joskus karjalaisiksi;)

      Viikonloppua! Meikä puutarhailee nyt.

      Poista
  4. Ooo teillä ollut hauskaa ja ihania herkkuja, voi namiskuukkelis. Parasta on seura, joka jatkuu siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin ja juteltavaa piisaa niin, että jää juteltavaa seuraavillekin kerroille. :)

    Uskoakseni muuten tuo 50+ lehti sopisi minullekin vaikka seuraavana pläjähtää 46.

    Kivaa päivää Leena.

    Tiia

    Nyt kannattaa käydä kurkkimassa meikäläisenkin blogiin, siellä on esillä flunssapäivän asu ja en suosittele herkille. HIh. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, hauskaa ja herkullista: Voiko enempää pyytää. Tapasimme eilen ensimmäisen kerran, mutta oli kuin olisi aina tunnettu.

      Well...ainakin se on tarkoitettu aktiivisille ihmisille, että silleen voisi sopia sekä sinulle että minulle. Olet vain vuoden erolla samanikäinen kuin paras ystäväni eli Bessu, jonka kanssa käymme kerran vuodessa Pöllöwaarissa vähän parantamassa maailmaa ja nautinto siinä sivulla.

      Kiitos samoin sinulle! Kuten huomaat aion luistaa nyt blogista pihalle muutamaksi päiväksi.

      Olen jo tulossa!

      Poista
  5. Varmaan hyvää ruokaa. Nuo valkoiset varjoliljat on ihanat. Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, hyvää oli. Minulla on nyt menossa niin kova huuma noista valkoisista varjoliljoista, että suunnittelin jo ensi suveksi laajentaa varjolijapenkkiä eli siinä muutamat muut kukat sitten saavat kyytiä.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  6. Kiitos postauksesta, ja hyvää viikonloppua, Leena-IhaNainen ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, ole hyvä ja kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥♥

      Poista
  7. Miten kauniita annoksia tuossa ihanassa paikassa ja ne kauniit lautaset;D Oli varmaankin erikoisen mukava haastattelu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, muistan miten innoissasi kuvasit niitä;) Meillä oli aidosti hauskaa: Ihania ihmisiä, Helena ja Kari. Katso, mitä minä söin: Kaikki tuosta olisi maistunut sinulle. Miten punasipulistakin saatiin niin makeaa herkkua ja nyt täytyy opetella marinoimaan suppiksia ja kantarelleja. Tiedät, että yksi harvoista juureksista, joista pidän on palsternakka,joten tuo palsternakkapyree oli mahtavan makuista. Elinen olisi ollut ruokabloggajan taivas!

      Poista
  8. Niin on kauniit annokset, että miten ne raaskii syödä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, no ainakin ne oli pakko ensin kuvata. Toiset syö kukkiakin: Jael meinasi syödä mun malvat;)

      Poista
  9. Ruoka näyttää ihanalta ja sitä on riittävän vähän.
    Odotellaan juttua sinusta.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, juuri niin.

      Joskus tammikuulla sitten...Yritän muistaa kertoa.

      Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  10. Yöpuu ja Pöllöwaari! Ihana paikka! Muutama vuosi sitten minulla oli toinen tiimi Jyväskylässä. Ja kahteen otteeseen ollaan vietetty tiimi-iltaa Pöllöwaarissa. Loistopaikka! Paras viiniesittely koskaan. Ja suussasulavat ruuat ja se esilletuonti.
    Teillä on ollut hauska ilta upeissa puitteissa! Pöllöwaarissa on taikaa! Enkä tarkoita astioita! Mielenkiintoinen tuo lehti - pitää tutustua!
    Kiitos Leena, vaikka olikin uusia ja mielenkiintoisia asioita... toit muistoja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, ihan suosikkimme! Siellä viinejä esittelevät alan MM-kisoja voittaneet tarjoilijat ja hovimestarit. On ollut jännä kuulla, miten vaativia kisat ovat olleet. Paikka jossa minäkin voin nauttia punasita lihaa, sillä se sulaa suuhun ja aina on mukana tilauksesta korvasienimuhennosta.

      Ei ollut ilta, vaan aloitimme klo 15 ja siksi annoskoot ovat fine dining. Siellä on taikaa ja etenkin Ranskalaisten korkojen pöytä numero 3, joka ainakin Heli Siekkisen paikan omistajana vielä ollessa tunnettiin Rakastavaisten pöytänä.

      Ole hyvä vain: Muistoja tuli minullekin mieleen niin tapaamisen merkkipäivistä kuin niistä kerroista, jolloin isäkin oli vielä mukana ja ajoimme ravintolaan vossikalla...

      Poista
  11. Olit oikeassa - en ollut kuullutkaan moisesta lehdestä! Pitääpä etsiä lehti jostain käsiini ja lukea koko juttu :) Muista, että olet ansainnut tuon arkisen hemmottelun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilona, meille tuli niitä nyt muutama näytenumero. Se ilmestyy vasta tammikuussa, se, jossa minä mukana.

      OK, olen ansainnut;)

      Poista