tiistai 14. lokakuuta 2014

Syksyt eivät ole siskoja keskenään

Syksyt eivät ole siskoja keskenään. Tänä vuonna ruska on viime vuotta vaatimattomampi ja pitkä kuivuus on myös tehnyt tuhojaan. Naapurin kanssa eilen ihmettelimme, kun pihlajat ovat lehdet käppyrässä ja ruskeina mukaanluettuna meidän tuurenpihlajamme. Tämä meidän ruokakatoksemme yläterassilla on melkein sama kuin vuona 2013, mutta villiviini köynnöshortensian joukossa on osin myös kuiva kastelusta huolimatta. Luonnonsadetta ei voita mikään! Sen sijaan köynnöshortensia kasvaa ja komistuu. Kaikki, minkä villiviini jättää tyhjäksi, täyttyy köynnöshortensiasta eli alaterasimme pergolan seinät rakentuvat.
Kalliomme keskellä olevassa kosteikossa kuunliljat ovat värjäytyneet vahvasti ja kallion päätykiveä somistaa köynnöshortensia, jonka kasvua olemme seuranneet jo pitkään täällä
Jättikiven takana kasvavat kaksi pihlajaa, joita pitkin köynnöshortensia nyt kiipeää. Kuvakulma tässä on nyt sellainen, että oikeanpuoleinen pihlaja on näkyvissä ja tuossa ylletään nyt jo pariin metriin kiipeilyssä.
Lokakuun oravan vasemmalla puolella näkyy miten voimakas on köynnöshortensian ruskaväri yläterassiltamme katsottuna.
"Voi miten herkkua, ihan simmut menee kiinni", tuumii kurre hasselpähkinöistä. Olen testannut maa- ja hasselpähkinöillä, että kumpi on suositumpaa ja vastaus on selvä: Hassel on parempaa!
Taloamme suojaavat suvella paahteelta suuren vaahteran oksat, jotka toimivat sisälle myös loistavana vuodenaikatauluna eli meillä ei verhoja vedellä ikkunoiden eteen.
Yli kolmekymmentä vuotta vanhat mongolianvaahterat alkavat olla varsin koristeellinen näky, sillä niiden oksistot ovat kuin taideteoksia.
Suurin osa mongolianvaahteran lehdistä putosi maahan ennen kunnon ruskaa. Näistä suurista pensaista yksi on parhaina syksyinä oranssi, toinen keltainen ja kolmas ihan tulenpunainen. Se mitä noilla oksilla näkyy vielä vihreänä on alppikärhöä, joka on kukkinut jo kesäkuulla.
Sisääntulossa kasvaa mahtava pehko syysastereita, joita en ihan suotta kutsu lumiastereiksi, sillä
tämä vaatimaton, sitkeä kaunotar kukkii vielä lumestakin. Kuva yllä on otettu marraskuun lopulla 2012. Viime vuonna jaoin kukkaa, joten puutarhassamme kukkii jatkossa takuulla siellä sun täällä vielä marraskuullakin.
Tässä sitten näkymä kun tulen Hesaria postilaatikolta hakemasta. Iso puu sisääntulon vasemmassa reunassa on 'hillittykasvuinen' pilvikirsikka ja oikeassa reunassa näkyy iso asteripehko. Pilvikirsikoita on useita, mutta vasta tämä yksi on saanut ruskavärin ja myös myrskyssä tiputtanut suuren osan kauniista lehdistään. Valaisimen vieressä Vanille Fraise, joka on muutaman viikon takainen istutus.
Tässä pilvikiriskan lehti sekä vesipisaroineen että mustine täplineen. Viime vuonna oli tällaista:
Ja ensi vuonna taas toisenmoista.
Vaan yksi on ja pysyy vuodesta toiseen ja se on kurtturuusujen kukinta alkusuvesta lumille ja lumillakin nämä vielä kukkivat.
Kuvassa kurtturuusuihin kuuluva hansaruusu, jonka tuoksu on hurmaava, kukkii kuukausikaupalla ja lumesta oikein innostuu!

Nyt menoksi Viherlandiaan.

Love
Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa

34 kommenttia:

  1. Upea puutarha! Ja kiva, että on vielä lumen alta kukkiviakin joukossa. Vaahtera on ihana puu - meillä ei tontilla eikä farmillakaan sitä ole, mutta onneksi työpaikan edustalla on useampia;)
    Kivaa viikon jatkoa - ja toivottavasti vielä lumettomia postinhakupolkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lady of The Mess, kiitos. Kolmessa tasossa ja aika vaativa hoidettava paitsi muotojensa myös kokonsa puolesta. Me olemme istuttaneet tammia ja vaahteroita, mutta nuo etupihan isot pensaat siis mongolianvaahteroita.

      Vaikka lumesta pidänkin, puuteri- ja pyrylumesta, niin ei kitos vielä lunta. Pitkä lämmin, kaunis syksy on varmaan kaikkien toive. Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  2. Upeita kuvia Leena. <3
    Tänä syksynä täällä Porvoossa on tuntunut, että syksyn värit ovat vallan loistossaan. En muista milloin on syksy ollut näin kaunis.

    Messuliput saapuivat tänään aivan ihanan kortin kera. Laitan kortin yöpöydälle ja muistutan itseäni joka päivä. :)

    Hassu sattuma oli, että luulin kirjeen tulleen isältäni, teillä on aivan identtinen käsiala.
    Kiitos myös sydäntarroista jolla olit kuoren viimeistellyt.

    Kaunista syyspäivä ihanalle Leenalle. <3

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, kiitos<3

      Meillä ei ole viimevuotista tulitusta. Ehkä tämä on paikallista. Siis koivut tietty keltaisina etc., mutta koko saarellamme esim. pihlajat eivät loista upeina kuten yleensä.

      Kiva kuulla. Minullakin on se kortti tässä nytkin näkyvissä;)

      Ihan tosi;) Jos yritän kaunoa, kaikki sanovat, että 'lääkärikäsialaaä', joten pakko tekstata, että vastaanottaja saa selvää. Ole hyvä.

      Kiitos samoin sinulle<3

      Poista
  3. Sinun kuvat ovat kauniita. Meillä on vielä ripaus keltaisia lehtiä muuten kaikki alkaa olla lehdetöntä. Halla yöt vei maiseman paljahaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, kiitos. Yllättävän lehdetöntä minun mielestäni. Ai teillä on käynyt jo halla. Meidät suojaa ympäröivä Päijänne aika pitkään.

      Poista
  4. Kaunis on syyspuutarhasi, vaikka tämä syksy ei panekaan parastaan.
    Samansuuntaisia havaintoja on minullakin tästä kesästä ja syksystä. Ilmeisesti se kuivuus kiusasi villiviiniä, koska meillä se on jo täysin lehdetön. Lyhyen aikaa olivat lehdet ruskapunassa. Köynnöshortensia sen sijaan on näyttävämpi tänä syksynä. Pilvikirsikan ruskaloisto oli todella lyhytaikaista. Mutta ollaan onnellisia vaahteroista ja köynnöshortensioista. Ne valaisevat pihan niin kauniisti ja asterit värittävät.
    Minullakin on puutarhapäivä tänään menossa pitkästä aikaa. Illalla töihin vasta. Nostin tänään kaikki daalian juurakot porstuan lattialle kuivumaan. Ihanan kuiva päivä ja aurinkokin pilkistelee. Ei yhtään hullumpi päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, kiitos.

      Kuivuuden syyksi minäkin lasken villiviinin ja muutaman muunkin. Köynnöshortensia ei ole pettänyt vielä kertaakaan. Ja aloittaa jo huhtikuulla, joten jaksan aina vain uudelleen tuota kasvia ihastella.

      Juuri niin. Jutun juurta vain tämä vertailu, mutta kun sitä haluaisi aina vain tarjota parempaa;) Ja olivathan ja osin ovat vieläkin syyshortensiat.

      Tulimme just Viherlandiasta, jossa monipuolinen lounas ja sitten kaikkea ihastelua paljon. Meinasi lähteä toinen helmiorapihlaja mukaan, mutta tekee mieli nähdä tuo istutettu ensin kevätasussaan, sillä se toinekin tulee sitten etupihan sisäänkäyntiin. Scilloja vain vielä lisää aioin istuttaa, sillä se on kuin rahaa laittaisi pankkiin! Mikään ei leviä yhtä ihanasti.

      Mitä upein päivä siis tänään: Ollaan siitä iloisia<3

      Poista
  5. Ihania värejä löyty pihastasi! Tuo syysasteri minullakin kukkii nyt jo aikalailla, nupuja on vielä paljon. Minulta tuo väri hävisi, on vain tumma jäljellä.
    Oikein hyvää lokakuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, kiitos. Tosi paljon nupppuja eli eikö tämän kasvin viehätys olekin tuo myöhäinen ja runsas kukinta. Kestää myös hyvin vaasissa pitkään. Tämän piti olla tummempaa...en tajua, miksi näin vaaleaa, mutta kaunishan tämäkin, vaan ei kameralle anna parastaan.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  6. Miten upeita värejä kuvassasi.Kuvien perusteella ainakin on upea ruska! ja ihana pieni kurre siellä.
    Meillä vihdoinkin tuli hieman vettä tänään,sen jälkeen kun oli monta päivää tuntunut että sellaista tulee.
    Ja muistan vieläkin Hansaruusun tuoksun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos. Mutta sitä leiskuvaa tulenpalavan punaista ei kunnolla ole. Kurre ihanuus...pari ottaa hasselin mun kädestä, osa muuten vaan komentaa, jos ravintola on tyhjä. Kyllä nämä suloisuudet osaavat;)

      Oi miten ihanaa: Odotan aina, että kerrot minulle sieltä sadeuutisen!

      Sen tuoksu voittaa miltei kaiken muun...

      Poista
  7. Syysasteria täytyy minunkin jakaa ja istutella useampaan paikkaan, pikkuisen edes väriä jonnekin. Eikä ole paljon ruskasta tietoakaan, ainoa mikä punertui kauniisti oli aronia, nyt sekin jo pudottanut lehtensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, kiva, että saan nyt kuulla sinun jakavan syysastereita;) Se on muuten on kiitollinen leviäjä. Minäkin levittelen sitä nyt ympäriinsä, sillä se ja kurtturuusut ovat minulla ainoat, jotka kukkivat vielä lumesta.

      Äidillä on paljon aroniaa ja kuulemma hyvä ruska. Minulla pudottivat sekä kalliothkapensaat että mongolian vaahterat lehtensä ennen kuin ehdin mitään ruskaa edes tajuta. Ja osa villiviineistä on kuin kuivunut, vaikka on yritetty kastella.

      Poista
  8. Ihania syyskuvia ja kiva teksti pähkinää syövästä kurresta. Kyllä teidän puutarhassanne kelpaa mutustella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kiitos. Niiden kelpaa ja tammiakin on istuettu, joten terhoja on luvassa. Myös kuusikko, jossa ainakin yksi pesä nähty. Ja iso metsä likellä.

      Poista
  9. Syksy on kaunista aikaa. Tänä vuonna Keravan kaupungin puutarhuria on kiitelty aina kun kaksi tai useampi ihminen on kohdannut. Kaupungin istutukset ovat hehkuneet syysväreissä ja aronioiden marjoja voi popsia kaupungilla kuleksiessa. Ruska on täällä ollut tavallista upeampi. Hienot ovat sinunkin pihasi värit ja asterit, ihanat asterit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, täysin samaa mieltä. Ai teillä on ollut tavallista parempi ruska. Marja-aroniathan ovatkin mitä upeimpia ruskavärissä. Pidän syksystä niin paljon, että oikein olen hakemalla hakenut ruskavärisiä kasveja. Pilvikirisikka ja helmiorapihlajakin saivat armon upeasta kevätkukinnastaan huolimatta vasta kun kuulin niiden erityisestä ruskaväristä.

      Nyt Riitta sitten Keravan istutuksia kuvaamaan ennen kuin 'maa martona makaa'.

      Kiitos. Asterit, ihanat lumiasterit;)

      Poista
  10. Oi että mitä kauneutta ja ihanuutta! Varsinkin noissa lumen alta kukkivissa kukissa on jotain aistillisen herkkää. Totta, tämän vuotinen syksy ei ole viime vuotisen ruskan veroinen; silloin maailma tuntui olevan pelkkää satua ja magiikkaa, värit olivat niin voimakkaita, nyt on ollut huomattavasti "heikompi" ruska. Täällä pihlajat ovat nyt hauskan näköisiä, kaikki lehdet ovat poissa, mutta punaiset, upeat marjat hehkuvat alastomassa rangassa! =D Tänään oli pitkästä aikaa melko aurinkoinen päivä näillä seuduilla, ja tyyni kaunis ilma muutenkin, ja voi kuinka nautin pyöräilemisestä! Lokakuun valossa on jotain mystisen ihanaa. =D

    Leppoisia syyspäiviä sinulle, Leena! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, viime syksy olikin maagista realismia, joka on mun laji. Tänä syksynä olen ollut oudon väsynyt, eikä se kuulu syksyyni ikinä, sillä olen syysihminen. Ehkä se oli liian räiskyvän ruskan odottelu ja sitten maanpinnalle putoaminen.

      Onneksi meilläkin oli niitä pihlajia, joissa vain marjat. Se on myös erityisen kaunista. Sitten alkoi kuulua satojen tiukukellosten helinä ja tilhet saapuivat: Nyt ovat pihlajat paljaat.

      Minäkin olen huomannut lokakuun valon...siinä on taikaa.

      Kiitos samoin sinulle, Irene<3

      Poista
  11. Moi,
    Oli syys millainen tahansa, teillä on kaunis piha!!! Olette tehneet kovan työn. Kallio pihallanne on aivan ihana. Jos olisin kateellinen ihminen, olisin aivan vihreä -olen aina rakastanut kallioita. Nuo kurret ovat ystävinä aivan ihania, todella lutusia. Meillä Jusu-koiramme pitää huolta, ettemme ystävysty meidän kurrejen kanssa liikaa. Sääli. Olga-neiti oli suloinen, kun ei niistä piitannut. Meidän Santtu-haukkumme olisi myös ollut kurrejen ystävä. Hän oli enkeli maan päällä. Ei oravienkaan suu ole tuohesta; hassel-pähkinät ovat oikeasti parhaita!!! Mukavaa illan jatkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Merja, kiitos. Tehty töitä joskus uupumukseen asti, mutta useimmiten se on ollut syvää tyydytystä antavaa nautintoa. Onneksi R. on samalla aallolla kanssani. Kallio ei tässä nyt paljon näy. Se näyttää jossain valossa vedeltä. Se teettää jonkin verran töitä muutakin kuin lakaisua, sillä emme halua sammaleen peittävän kiveä eli taas olisi kallionrapussa raapimista.

      Bessun koiruus, nova Nala, kävi eilen meillä ja antoi oraville partsilla kyytiä;) Meni tunti ja kohta kaikki tulivat takaisin. Olga olikin ihan ylimaallinen,hän katsos piti oravia ja lintuja meidän perheenjäseninä. Juu, jotkut koirista ovat maanpäälläkin jo enkeleitä. On se vaan niin ihmeellistä.Hassel onkin parasta, mutta oli pakko testata, ettei kukaan sano, etteivät ne välitä mitä syövät. Tein Olgalla myös monien herkkujen kanssa testejä;) Nyt sitä Fazerin sinistä, jossa on hasselrouhetta ei löydy mistään: Selvästi joku salajuoni minua vastaan;)

      Kiitos samoin<3

      Poista
  12. Ruska ei tosiaan hehku parhaimmillaan, mutta on sitä iloittu tästäkin. Sekä syksyn kauniista päivistä. Tänään viriteltiin ikkunoihin ekat valot - kaamosta vastaan:). Nautin. Kaikesta. Kaikesta huolimatta. Tai ehkä sen kaiken vuoksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, syksy on silti aina ihana. Telepatiaa: Minä sytyti eilen sadat pikkulamput, jotka ovat koko vuoden odottamassa valkoisten, pitkien sivuverhojen takana. Nyt on taas kaikki kuin sadusta...

      Kaikesta kaiken kaikellamme!

      Poista
  13. Pidän köynnöskasveista. Sinulla ovat parveke ja terassi kauniisti köynösten kiertämää.
    Syksyn värit ovat lumoavia, väritys on viimeinen kaunis hyvästijättö ennen kaamosta ja talvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arlleena, sama täällä. Esim. kärhöillä saa puutarhaan villin pihan tuntua, väliin jopa sademetsämäisyyttä. Seitsemän köynnöshortensiaa kasvaa terassin puolella;) Alaterassista on muotoutumassa pergola, jonka katto on ison parevekkeemme eli yläterassimme lattia, mutta siihen on vedetty puukehikot, joita pitkin köynnöshortensia muodostaa meille pergolaan viheän kasvikaton.

      Paljon hyvöstjättlöä nyt. Monessa paikassa tainnut olla pakkasta viime yönä, mutta meillä oli vasta siinä ja siinä. Suuri puutarhapäivä tänään taas.

      Poista
  14. Olen ihaillut köynnöshortensiaasi ja nyt siirsin omani mielestäni parempaan kasvupaikkaan, sillä ei venynyt lainkaan entisessä paikassaan.
    Kyllä pihallasi on kaunista, syksyn värejä ja ruskaa. Meilläkin pilvikirsikka nyt parhaimmillaan, samoin kuusamat ja villiviinit.
    Laitoin sinulle sähköpostia, lienetkö saanut (kolumbukseen).
    Kaunista ja levollista syksyä sinne ihanaan maisemaanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, minusta se menestyy puolivarjossa ja sitten annan kesä-heinäkuulla rodolannoitetta kasteluveteen seikoitettuna. En ole muuta tehnyt.

      Kiitos. Meillä etupihan pilvikirsikka on jo melkein lehtensä pudottanut, mutta muut eivät ole vielä edes kunnon ruskavärissä. Täällä ei olla käyty vielä miinusasteilla. Köynnöskuusama olisi kaunis...

      Anja, ei kolumbus, sitä ei enää ole. Nyt on leenalumi@gmail.com Meilaan sulla kohta,niin siitä sen sitten saat.

      Kiitos samoin teille!

      Poista
  15. Onpas suloisia kuvia oravasta. Syksyt eivät ole siskoja eikä luonto ole samanlainen kautta Suomenkaan. Meillä etelässä on ollut onni nauttia hienosta ruskasta. Koetin tallettaa syksyä kameralla, nautin niin aamusumuista, vaahteran ja haavan lehdistä, värikkäistä pensaista.

    Oi, syksy. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos. Niitä on kai sata, mutta nämä ovat tuoreimmat. Kuulemma teillä on upea ruska. Keski-Suomessa on yleensä, mutta ei ainakaan kotisaarellamme tänä syksynä viime vuoden vertainen. Haavan lehtiä ihan kerään. Kohta meiltä kaatuu jättimäinen haapa, johon olimme odottaneet liito-oravaa. Pakkatilanne, sillä puu on lahonnut tyvestä. Minulla tänään puutarhapäivä viileämmässä kuin kertaakaan tänä syksynä, mutta se on vain pirtsakkaa. Halla ei vielä ole meillä vieraillut, siitä pitää ympäröivä Päijänne huolen.

      Oi, syksy <3

      Poista
  16. Ihana piha. Se on parasta, että osaat arvostaa sitä ja nauttia siitä. Syksy on kaunista aikaa. Kuuntelen Chopiniä ja katson kauniita kuviasi. Hyvää syksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, kiitos. Osaan arvostaa ja nauttia siitä, mutta ehkä olen siihen vähän myös kiikissä. Vaikea olla kauaa poissa. Myyntiä ei voi ajatellakaan, vaikka sekä talo, että piha ovat kahdelle hieman liian suuret.

      Syksy on parhautta. Ah, Chopin ja kuvien maailma <3 Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  17. Kaunista kaunista! Kiitos kuvistasi. Ja viikon päästä ollaankin jo Helsingin kirjamessuilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raili, kiitos ja ole hyvä. Viikon päästä olemme siellä noin klo 13-14 pe. Siinä ehkä tunti vapaata ja sitten yksi sovittu meni klo 15-16, sen jälkeen voimme soitella ja sopia...kuoharille menosta. La tulen ennen puolta päivää ja vapaa tapaamaan kaikkia eli telefooni on äänellä. Vain lounaan olen poissa 13-14. Tapaamisiin♥

      Poista