lauantai 16. heinäkuuta 2016

Musiikki helisi puutarhassa...


Musiikki helisi puutarhassa
sanomattoman surullisesti.
Jäämurskassa tuoreet osterit
mereltä tuoksuivat kirpeästi.

Hän hipaisi pukuani ja sanoi:
"Olen uskollinen ystävä!"
Hänen käsiensä kosketus
on hyväilystä etäällä...

Noin silitetään lintua, kissaa,
noin katsellaan hoikkaa ratsastajaa.
Kullanvaaleiden ripsien alla
tyynessä katseessa naurua.

Viulujen alakuloiset äänet
laulavat usvan noustessa:
"Kiitä taivasta, olethan vihdoin
kahden rakkaasi seurassa."

- Anna Ahmatova -
Anna Ahmatova. Valitut runot (Tammi 2008, toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola)
kuva Päivi Koivuranta

12 kommenttia:

  1. Hieno runo, mutta en tunnistanut tästä Ahmatovaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, minulla ihan päinvastoin, tunnistaisin tämän runon heti Ahmatovaksi. Tämä kuuluukin Ahmatova TOP10:iin minulla ja olen kiitos Mikkolan ja Heliön Ahmatovan kaikki runot. Runot ovat mielentila: Kukin kokee ne tavallaan.

      Poista
  2. Surusävel on runon pohjassa, pinnatta toivonsävel antaa ilon 😊

    VastaaPoista
  3. Niin kaunista, runo ja kuva♥♥

    VastaaPoista
  4. Miten ihana runo ja vaikka ei olekaan alunperin suomeksi, niin kylläpä sai taas rakastamaan suomen kieltä himpun verran enemmän. Kaunista, kaunista. -Taru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taru, kiittäkäämme loistavia suomentajiamme<3 Tämä runo soi ja helisee...merikin tuoksuu. Niin kaunista. Kiitos!

      Poista