keskiviikko 16. marraskuuta 2016

I, Daniel Blake: syvältä riipaisevaa realismia


Eilen illalla ajoimme kotisaareltamme 'oikeisiin' elokuviin katsomaan ohjaaja Ken Loachin brittidraamaa I, Daniel Blake. Olen koukussa brittiläisten tapaan kuvata vaikkapa poliisisarjoja, sillä niissä poliisit eivät juokse rikollista kiinni korkokengissä ja kauneussalonkimeikissä, vaan ovat todellisia. Hyvä esimerkki tästä on sarja Scott&Bailey, jonka uudet, neljännen tuotantokauden jaksot ovat alkaneet 7.11!

En kiinnostunut I, Daniel Blake elokuvasta sen tähden, että se voitti keväällä Canneissa Kultaisen palmun, vaan siksi, että se käsittelee päivänpolttavaa ja meitä kaikkia koskettavaa asiaa: Selviytymistä maailmassa, joka elää verkossa. Saan usein kuulla äidiltäni, miten vaikeaa on se ja se asia hoitaa, kun ei ole nettiä eikä osaa sitä käyttää. Onneksi pieni, tuttu kylä pelastaa paljolta, mutta sitä ei riitä huomisen ikäihmisille: Muuutos on väistämätön.  Ja kaikki ulkopuolella jäävät eivät todellakaan ole ikäihmisiä ellei ikäihminen ole vähän alle kuusikymppinen, henkilö, kuten on Daniel Blake, työttömäksi jäänyt puuseppä. Suomessa verkon ulkopuolella on nyt noin puoli miljoonaa ihmistä ja huomisesta kukaan ei tiedä. Palvelut siirtyvät enenevästi verkkoon, joten lääkäriajan saaminen tai junalipun hankkiminen voi kohta olla yhä suuremmalle joukolle mahdotonta.


Elokuvan pääosissa nähdään Dave Johns Danielina ja Hayley Squires kahden lapsen yksinhuoltajaäitinä Katiena. Katien ongelma ei ole netin osaamattomuus, vaan työn puute, suoraan sanottuna nälkä! Lapsille ruokaa ja uudet kengät, hän itse syö omenan päivässä, kunnes...Daniel putoaa hyvästä puusepän ammatistaan saatuaan sydänkohtauksen. Yllättäen hän on tilanteessa, jossa huomaa jäävänsä ilman mitään tukia koska hänellä ei ole nettiä ja koska hänellä ei ole verkko-osaamista. Tuo viime mainittu kannattaa painottaa, sillä kyllähän hänelle tyovoimatomistossa konetta käyttöön tarjotaan, mutta ei kunnon opetusta. Nyt vain se opetuskaan ei riittäisi, sillä alkaa aueta aivan uusi kuvio, jossa ihmistä pompotellaan suorastaan säädyttömästi hakemaan töitä, olemaan sairaslomalla, täyttämään sitä ja tätä ja joka kerta joku ruksi on väärässä paikassa. En paljasta jutun juonta tämän enempää jos joku menee filmin katsomaan, mutta en ikinä ole ollut vielä elokuvateatterissa niin, että tuntuu kuin katsojat olisivat sokissa. Filmi pysäytti täysin!


Kahden lapsen yksinhuoltajaäitinä Hayley Squires esittää uskottavan roolin, jossa hän tasapainoilee täydestä epätoivosta esitettyyn toivoon, etteivät lapset vain huomaisi mitään. Vanhempi lapsista joutuu jo koulukiusatuksi, koska leviää sana, että perhe seisoo ruokajonossa pysyäksen hengissä.

Filmi kuvaa myös mitä tapahtuu kun tieto viranomaisten välillä katkeaa. Kukaan ei voi Erikan jälkeen sanoa, että 'tämä ei voi tapahtua Suomessa.' Viranomaiset saavat muutenkin kyytiä tässä viiden tähden elokuvassa, mutta onneksi sieltäkin löytyy poikkeus eli ihminen koneiston sisällä.

Huomionarvoista on myös soittoaikojen toimimattomuus: Se on kuin joku painajaisnäytelmä. Oikeaa, 'elävää' ihmistä on vaikea tavoittaa ja kun vihdoin tavoitat, hän ohjaa sinut soittamaan toisena aikana toiselle henkilölle ja kidutus alkaa alusta.


Tästä kuvasta oikein huomaa, miten pienet saavat oppia kylmän maailman kyytiä. Etenkin vanhempi lapsista käsittää jo paljon ja pienempi oirehtii tavallaan. Takana turvamies, edessä työvoimatoimiston 'selittäjä'.

Ken Loachin elokuvan käsikirjoitus on Paul Lavertin tarkkaa työtä, jossa mikään 'verkkoulkopuolisen' elämässä ei jää huomaamatta. Elokuva satuttaa, mutta tuo myös tunnetta voimattomuudesta, sillä mitä me voimme. Maailma menee menojaa ja vauhti vain kiihtyy. Suomi oikeien johtaa kaikkea tekniikkaan ja muutokseen kuuluvaa: Ensimmäisenä länsimaana Suomi siirtyi mm. sähköiseen reseptiin. No, siitä voidaan osoittaa sekä hyötyjä että haittoja, mutta virtuaamaailma on haavoittuva ja ihmisen henki ei odota, että häiriö on korjattu. Ennen tätä kesää olen käynyt lääkärissä vain 'normaalisti'. Kun oli siirrytty sähköiseen reseptiin jo ensimmäisellä kerralla omalla lääkärilläni systeemi sanoi itsensä irti. Tuttu lääkärini melkein hakkasi konetta, kunnes kirjoitti uudet reseptit paperille ja sanoi vielä perään, että 'käske soittamaan minulle, jos eivät toimi!' Tiedämmekö itsekään minne olemme matkalla ja mihin meillä on kiire?

Leena Lumi


Elämäni elokuvat TOP20


Rakastan kirjoja, mutta elokuvat...

28 kommenttia:

  1. Tätä olen miettinyt monasti, että miten selviävät he, jotka eivät netin kautta voi toimittaa asioitaan, esim. iäkkäät ihmiset. Tuttavissamme on pariskunta, ihan fiksuja seitsemänkymppisiä, joilla ei ole tietokonetta, koska eiät sitä katso tarvitsevansa. He soittavat jokaisen tilauksen, varauksen tms. puhelimella tai käyv
    ät paikanpäällä asioimassa. Kun jossain ohjelmassa on ripaus jotain asiaa tai tietoa "ja lisää voitte lukea nettisivuiltamme" jäävät he tätä lisää vaille.
    Puhelinluetteloitakaan ei enää taideta painaa ja jakaa, koska kaikki tiedot löytyvät netistä.
    Tietysti on hyvä, että me netinkäyttäjät olemme pois asiakaspalvelujonoista, mutta ei vanhempi ihminen käsitä, että jonkun firman puhelinpalelu on täysin muualla, kun itse firma.
    Elokuvan haluaisin nähdä, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikka, äitiäni myös ärsyttävät nuo "ja lisää asiasta voitte lukea nettisivultamme".Tässähän ignoorataan se sukupolvi, joka tämän maam meille taisteli. On ihan fiksuja nuorempiakin ja tiedän myös heissä koulutettuja, jotka eivät tekniikasta perusta. Monessa työssä on onneksi (?) pakko opetella netti, mutta heisätkin osa muuten viis veisaa ja tunnen akateemisen virkanaisen, joka viimeiseen asti taistelee pitääksen vanhan nokialaisen kännykkänsä hengissä ettei vain sitä älypuhelinta.

      Minustakin puhelinluettelot lopetettiin jo...Niin ja kun sieltä saisi edes jonkun ihmisen kiinni eikä nauhoitettua lätinää. Moni ihmetelee kun tulee, että 'paina sitten risuaitaa..'

      Ole hyvä<3 Hyvin valaiseva elokuva, joka saa melkein huutamaan: Maailma seis, tahdon ulos!

      Poista
  2. Ken Loach on mestari arjen, usein hyvin rankan, dramatisoinnissa. Tätä en ole vielä nähnyt, mutta tarkoitus olisi mennä katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, tämä oli minulle ehkä ensimmäinen Loachin työ. Veret seisauttava! Eikä me oltu katsdomossa ainoat, jotka olivat kuin sokissa. Kuitenkin tätä tapahtuu, tätä on. Tämä lisääntyy.

      Poista
  3. Kamalaa, kun kysyin terveyskeskuksen omahoitajalta kuinka ihmiset selviävät nettiviidakossa jota ilman ei saa tietoon edes omahoitajan nimeä. Sitä varten, kun täytyy etsiä kartta netistä ja siitä oma katu. Hoitaja sanoi lohdullisesti, että meidän vanhuksemme ovat nokkelia. He kävelevät ovesta sisään ja vaativat palvelua. Hyvä jos noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, tuo on hyvä siellä, missä se vielä onnistuu. Kohtahan ovet voivat olla kiinni ja koodin takana. Koodin avaamisen tarvitaan takuulla vähintäin älypuhelin!

      Poista
  4. Voi että, tuo täytyy käydä katsomassa - kiitos vinkistä. En oikein siedä monia amerikkalaisohjelmia, kaikki poliisit ovat tosiaan niissä liian nuoria ja kauniita. Brittisarjoissa on ryppyistä ihoa ja huonoja hampaita, elämän todellisuutta. Scott & Bailey on todella loistava, kuten monet monet muut brittiläiset poliisisarjat... odotan Shetlannin uusinta kautta vesi kielellä.
    Voi mikä todella ajankohtainen aihe, ja kaikki nuo puolet siinä. Ensi vuoden aikana pankkini siirtyy pelkkään älypuhelinsovellukseen, mutta kieltäydyn sen vuoksi hankkimasta älypuhelinta - en vain sellaista halua! Enkä ole vanhus, todellakaan, ja olen erittäin verkkopätevä, mutta silti. On tällaisiakin ihmisiä, jotka vain eivät halua olla verkossa joka ikisessä paikassa. Työpöydän ääressä riittää, piste. Kun se on työtä. Vanhemmille ja heille, joilla ei muuten vain ole verkkoasiontiosaamista, tämä on silkkaa painajaista. Systeemit lisäksi muuttuvat jatkuvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, niissäkin miehet ovat mitä haluavat, mutta naiset kuin malleja! Hyvin epäsukottavaa, että juostaan piikkikoroissa roistoja kiinni ja kampauskaan ei mene pilalle ja meikit kunnossa loppuun asti. Seuraan joskus jotain HBO:n sarjaa, kuten The Affair.

      Saila, ole hyvä<3 Just niin! Iho, hampaat, vaatteet, ruoka, sisustus...arkea ei utopiaa. Nyt tulee siis Scott&Baileyn viimeinen tuotantokausi, mutta varmaan ja toivottavasti saamme jotain vastaavaa tilalle.

      Shetlannin? Me olemme katsoneet Syrjäistä maata ja nyt ne on katsottu, nyyyh.

      Minä tunnen virassa olevan psykologin, joka ei suostu älypuhelimeen...Eikä hänkään ole vanhus ja on verkkopätevä.

      Minustakin se saisi riittää, kun tähän istun. Tässä kulkee mun raja, mutta R. on toista mieltä eli katsotaan nyt. Onneksi nokialaiseni vielä pelittää.

      Systeemit muuttuvat niin, että emme edes osaa kuvitella, mitä vielä on vastassa! Katso vaikka yksi visioni edellä olevassa kommnetissa Riitalle.

      Poista
  5. Kaikki härpäkkeet helpottaa meidän elämää! Näinhän sitä hoetaan. (En tiedä mitä vaikeaa siinä pankkikoodien yliviivaamisessa on.) Verkkopalveluissa on paljon ihan hyvää, mutta ainoana se on kyseenalaista. Musta kokonaan siirtyminen nettiin on huono asia sen poissulkevuuden takia, se maksaa kuluttajille enemmän (ai niin mut kaikillahan on älypuhelin, ja aina se uusin mallikin), en usko että toimintahäiriöitä voidaan kokonaan estää ja itse en luota täydelliseen tietoturvaan ja seurantamahdollisuudetkaan ei oikein innosta.
    JOtenkin kuvaavaa tälle ajalle oli se kun uutisissa poliisi ja vakuutusyhtiö suositteli joidenkin uusien auton avainten käärimistä folioon tai säilyttämistä jääkaapissa, ettei niitä voitaisi kaapata. Kääriä auton avaimia folioon? Miten olis ne vanhat avaimet, toimiko ne sittenkin paremmin?
    Mua myös mietityttää jatkuvan nettihäslän vaikutus psykologisesti pidemällä aikavälillä. Tai vaikka se, kuinka internetistä puhuttiin tiedon valtaväylänä. Voi että kuinka me kaikki viisastutaan ja opitaan! Ja sitähän se voisi olla. Mutta nythän on käynyt enemmänkin niin, että algoritmit laskee mitä käyttäjä haluaa nähdä ja tarjoaa sitä eli usein näkökenttä ja tieto kaventuu.

    Älypuheliton paasas...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, sain just tätä luentoa syödessäni eineslounastani:) Mutta jopa R. myöntää, että vehkeissä on napit, joista ne saa kiinni. Tosin hän sitten kyllä ONNEKSI osasi samiastua elokuvan mieheen ja nuoreen naiseen: On hyvä tiedostaa, mihin kuka vain voi pudota sekä että on myös toisenlainen maailma, vaikka meidän kaikkien pitäisi hengittää samaa ilmaa. Niin se yliviivaaminen ei ole yhtään vaikeaa, vaikeaa on, että nyt kaikki taas muuttuu. Olisin hukassa ilman it-tukeani! Nyt puoli miljoonaa suomalaista on jo suljettu pois. Se ei voi olla oikein, se ei voi olla kohtuullista! Minä en luota tietoturvaan yhtään!!!

      Minä en jaksa ihmetellä enää mitään: Takuulla jotain kohta on foliossa. Vähintäin varuilta! Sama täällä: Miten me muutumme? Mitä aivoillemme tapahtuu? Entä luonteellemme? Kadotettu fysiikka? Unettomuus? Alan aavistella, että tässä tyhmistyy...Jos tämän kaiken uhraisi vaikka luonnon seuraamisen raikkaassa ulkoilmassa ja matkustamiseen, olisi tulos varmaan ihan toinen. Olenko minäkään enää sama kuin aloittaessani...Pelottava visio, että tässä on mennyt kohta 8 vuotta. Ehkä olisin voinut tämän ajan parantaa saksani hyväksi ja opetella vaikka jonkun uuden kielen tai ostaa märkäpuvun ja alkaa uimaan vapaissa vesissä kaikkina vuodenaikoina...

      Älypuheliton vastas...:)

      Poista
  6. Tämä pitäisi kyllä nähdä monestakin syystä: taitavan ohjaajan, brittikuvauksen, yhteiskunnallisuuden jne.

    Me emme nykyisin käy elokuvissa katsomassa kuin perheleffoja. Se on ihan kivaa, mutta kaipaan aikuisten elokuvia isolta kankaalta. Kahdestaan emme pääse J:n kanssa. Onneksi tämä tulee ennen pitkää dvd:lle, Viaplayhin tai Netflixiin. Silloin viimeistään - odotan suuresti.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tiedätkö, vaikka tämän tiesi, olen jotenkin järkyttynyt. Jos näet filmin, tajuat sitten...Ehdottomasti katsottava, mutta ei ihan joulunajan filmi vaan nyt.

      Me kävimme ennen. Nyt on ollut yli vuoden paussi, sillä on ollut helpompi kääriytyä takkahuoneeseen lukuisten sarjojen ääreen. Pääsetta kahdestaan sitten myöhemmin. Mekin kävimme katsomassa Merin kanssa Disneyt, Zorrot, Pottereista yksi, Taru Sormusten herrasta etc.etc.

      Siskollani ei ole noita maksukanavia, eikä meilläkään vielä, joten tiadan tilata tämän hänelle heti kun tulee CDON.COMille. Kai olet huomannut Scott&Baileyn...:)

      Poista
    2. Olinkin käynyt kommentoimassa tätä, mutta elokuvaa silloin näkemättömänä en muistanut. Nyt katsoin - miten pysäyttävä, puhutteleva ja TÄRKEÄ elokuva. Hieno, sielua kaihertava. Huh. Elokuva upposi minuun enkä saa sitä mielestäni. Yksi parhaita mitä olen vuosiin nähnyt.



      Poista
    3. Katja, todella tärkeä: Sitä ihan haluaisi, että kaikki näkisivät tämän. Tämä ja sitä ennen brittiläinen Vuosi elämästä, jossa snobismi kohtaa alaluokan likellään ja lopulta omassa perheessäänkin, mutta siltikään he eivät tajua...Vuosi elämästä on katsottu niin monasti, koska se oli ostettava omaksi.

      Poista
  7. Minä siirryin juuri älypuhelinaikaan, kun vanha puhelimeni sanoi palvelussuhteen irti. Olen jatkuvasti perinnyt muiden vanhat puhelimet, sillä en harrasta puhelimessa puhumista kuin äärimmäisen pakon edessä. Ei kiitos skypeille ja muillekin. Sähköpostia sentään käytän, luen netistä blogit ja kirjoitan omani ja osaan käyttää verkkopankkia:D. Enkä kaipaa yhtään mitään muuta. Mielenkiintoni heräsi tuota elokuvaa kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, oijoi! Minä operoin nyt R:n vanhalla nokialaisella kun omani irtisnoutui piiiitkän ajan kuluttua. Minulla sama. En soita 'mitä kuuluu?'-puheluita kuin äidilleni. Tyttäreni tavoitan chatista ja siskoni soittaa minulle:) Ei mieluusti mitään enää, kiitos. Sähköposti on ihanan vanhanaikaista, se on alkanut vastata entisajan kirjietä, vaikka ne olivatkin paljon viehättävämpiä. Minäkin osaan käyttää verkkopankkia ja jopa asioda muutamassa verkkokaupassa. No, tämä olisi varmaan aika lailla sinulle omiaan: Herättää ajatuksia, pelottaakin. Tuleviasuutemme.

      Poista
  8. Moi,
    Tämä koneiden kanssa ”seurustelu” kiinnitti huomioni ennen 90-luvun lamaa ja pankkiuudistuksia. Ihmiset jonottivat ”seinälle” reiän vieressä nostaakseen rahaa. Jono oli pitkä. Menin pankkisaliin ja kysyin virkailijoilta, onko tämä totta; ihmiset seisovat pitkässä jonossa, vaikka salin puolelta he saisivat palvelua heti ja rahat nostetuksi. On kuulemma joka päiväistä. Sanoin jo silloin, että huolestuttava suunta; emme halua olla kommunikoinnissa toisen ihmisen kanssa. Kylmää ja metsäperäistä touhua. Ja nyt tästä on kulunut jo yli 25 vuotta ja vauhti on vain kiihtynyt. Isäni sanoi jo 80-luvulla, että koneet täytyisi pistää verolle, jotta eivät vie työpaikkoja. Hän oli kaukaa viisas, koska työpaikkoja on kadonnut ja katoaa koko ajan. Meidät digitalisoidaan ”ulos”. Työt, jotka koneistetaan, antavat kuulemma lisää aikaa esim. tärkeään hoitotyöhön. Voi vitsi, mitä silmään sahaamista-hoitajia koko ajan vähennetään. Meitä kansalaisia pidetään täysin ajatustoimintaa vailla olevina ääliöinä. Itse aina, kun törmään johonkin puhelin automaattiin tai minua ohjataan nettiin, sanon, että en halua tehdä sinun töitäsi (sitten kun joku joskus ehkä vastaa). Siihen ei kukaan voi esittää vastaväitettä, näin meidän kaikkien pitäisi ajatella. Mutta koska suurin osa ei sitä ajattele, kansalaisia viedään 10-0. Nuoret opettelevat vapaaehtoisesti kaikki digitalisaation muodot ja käyttävät niitä innoissaan. Meidät toisinajattelijat, joita on paljon, on unohdettu, meidät pakotetaan tähän vastentahtoisesti. On anteeksiantamaton häpeä, että vanhukset, vanhenevat ihmiset, jotka säilyttivät itsenäisyytemme ja loivat hyvinvointimme, eivät itse saa kokea, että heidän työtään arvostetaan, vaan heidät on unohdettu tässä kylmässä, ahneessa maailmassa. Kannattaa miettiä ketä tämä tämä suunta hyödyttää, jäljet johtavat pieneen eliittiin ja hyvä veli –järjestelmään.
    Kaikesta huolimatta kaikille mukavaa viikon jatkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Tämä teknisesti kylmä, metsäperäinen Suomemme ihan johtaa tätä kehitystä! Isämme oli ihan oikeassa. Ja ystäväni, joka sanoi kerran kun olimme eräässä kivassa puutarhapaikassa syömässä, kun aloin koota tarjottiamme, että 'älä koske niihin astioihin, vaan anna henkilökunnan hoitaa!'Hän asuikin puolet vuodesta Espnanjassa. En minä ole huomannut mitään väkikatoa Keski-Euroopan ravintoloissa, aina on riittävästi henkilökuntaa monenlaiseen työhön, eikä ruokansa maksaneen tarvitse itse astioitaan siivota. Kisälliperinne pitänee työllisyyden korkeammalla vaikka Saksassa ja Itävallassa. SUOMESSA OIKEIN TUHOTAAN TYÖPAIKKOJA! Puheet työpaikkojen lisäämisestä ovat vain puheita. Vihaan soittaa noihin automaatteihin! Nuoret tietysti opettelevat kaiken pysyäkseen kehityksen tahdissa ja siihen meitäkin viedään, raahataan vaikka väkisin. Olisi viehättävää asua maassa, jossa vielä ovat käytössä sekit, kahvilassa kaikki tarjoillaan kauniisti, astioita ei tarvitse raahata itse ja kun soittaa viranomaiselle, saa kuulla oikean ihmisen äänen, ei mitään konenauhoitusta. No, nähdyn perusteella tuo maa ei ole ainakaan Britannia. Sama meno kuin Suomessa. Suomessa ignoorataan nyt puolta miljoonaa ihmistä, joilla ei ole nettiä ja/tai jotka eivät sitä osaa/halua käyttää. Ja oletko huomannut, miten gallupeissa ei kysytä mitään yli 75-vuotiailta: Heräsin tähän, kun oli joku kysely Hesarissa ja alan professori, joka tiesi aiheesta enemmän kuin kyselijät oli ignoorattu. Hän sentään viitsi kirjoittaa siitä yleisönosastoon.

      Kiitos samoin!<3

      Poista
  9. Hmm kuulostaa katsottavalta leffalta, jonka voisi joko käydä katsomassa tai vuokrata (mikä onkin nykyaikana niin helppoa kun sen voi tehdä omalla sohvalla- puolensa ja puolensa teknologiassakin!). Minulla on niin outo tilanne vkoloppuna, että olisi mahdollisuus mennä leffaan ihan itsekseen ja kiirehtimättä... Ajattelin Kuun metsän Kaisa -elokuvaa! Oletko nähnyt?
    Muutenkin olisi tarkoitus pitää vähän kulttuuriviikonloppu, moniaistinen ja rentouttava!
    Taide antaa voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. bleue, niinpä! Mekin olemme vuoden nyt katsoneet sekä mahtavia sarjoja että katsomattomia elokuvia takkahuoneemme helppoudessa. Me jos menemme leffaan, se on aina su, mutta nyt on joka viikonloppu jotain ja Jyväskylästä hyvätkin leffat katoavat viikossa. En ole edes kuullut! Ja minä kun luulen lukevani Helsingin Sanomat kannesta kanteen:) Kuulostaa hyvältä<3 Me laitetaan ruokaa ja seurustellaan. Taide&luonto antavat voimia! Ja hyvä uni. En saanut eilen tämän elokuvan jälkeen unta, kun näytös alkoi vasta klo 20.30 ja olimme takaisin kotisaarella jotain klo 23. Luin sitten aamukahteen...

      Poista
  10. Ei kuule tarvitse olla edes ikäihminen, kun tietokone menee rikki, eikä pääse yhteyksiin, ja kun salasanat on kotona ja itse matkoilla. Tästä digitaalisesta yhteydestä on tehty tosi ikävä.
    Lisäksi vanhoja tietokoneita ja muita siihen liittyviä laitteita kuskataan laivalasteittain Intiaan ja Kiinaan, jossa he purkavat niitä ja polttavat sitten muovit, jotka saastuttavat ympäristöt vesistöineen. Katsoin ihan kammottavan dokumentin aiheesta. Ihmiset luulevat paperinkäytön lopettamisella säästävän luontoa ja ilmastoa, mutta digivehkeet käyttävät sähköä ja pattereita, no se puu menee sitten sähköntuotantoon ja saastuttaa ilmastoa. Mitäs sitten niille saastuttaville pattereille tehdään?
    Vanhukset oppivat aika helposti atk-käyttäjiksi. Kurssit ovat yleensä täynnä osallistujia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos haluaa maksaa vain laskunsa netissä, se pitäisi tehdä helppokäyttöisemmillä laitteilla. Esim. vastaavilla kuin otto-automaatit.
    Muistan kun veljeni ostivat äidilleni kännykän ja luulivat, että se on sillä selvä. Tottakai siihen tarvittiin ohjaamista ja opettamista. Ja niin äitini oppi kännykän ja lähetteli tekstiviestejä ja soitteli.
    Joissakin kunnissa vanhuksilla on helpot yhteydet kotona kunnan puolesta laitettuna, joiden avulla he saavat kuvayhteyden sairaanhoitajaan, ruokapalveluun, apteekkiin tai kuljetukseen ym. Tämä on hyvä asia, kun on pitkät välimatkat, eikä vanhukset jaksa lähteä hoitamaan asioitaan terveyskeskukseen, apteekkiin jne. hoitaja tai lääkäri saa tiedon, että nyt pitää lähteä käymään vanhuksen luona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, tiedän, tiedän, ja tämä Danielkin oli ihan hyvässä työssä, mutta sitten tuli se sydänkohtaus. Minä olen usein ihan ulalla ja ilman Lumimiestä, en tätä enää jaksaisi. Jos jotain menee pieleen, kiipeän seinille...Tuo sun juttu kuulostaa ihan energialampuilta, jotka jätteenä olisivat olleet ihmiskunnan tuho! Onneksi nyt on siirrytty niistä pois, mutta aina tulee jotain tilalle. Yksi alan inssi ihan kaipaa vanhan ajan hehkulamppuja takaisin ja hän sentään tietää niistä jotain.

      Toiset oppivat, toiset eivät. Äitiäni ei kiinnosta pätkääkään ja minusta hänen ei tarvitse 89 vuotiaana tehdä sellaista, mikä ei huvita. Hän lukee paljon kirjoja, lukee Hesarin, kävelee paljon, pitää puutarhaa, omaksuu asioita, mutta kun tämä asia ei kiinnosta. Isäni jos eläisi, hän olisi jo verkossa:) Kännykän äiti halusi opetella ja oppi. Nyt hän vastaa minulle Prisman kassallakin tai jos kävelee kadulla:) Äiti on myös mestari tallentamaan tv-sarjoja, mutta ne kiinnostavat häntä, kuten myös monet dokkarit. Äitini asuu tutussa kylässä ja siskoni asuu aika likellä. Kaupat ovat lähellä ja pankkiin saa mennä maksamaan laskut ilman eri veloitusta! Näin tehdään kunnon kotikylissä ja kiitetään vanhuksiamme, mitä he ovat maallemme antaneet. Äidillä on 500 metriä pankkiin, terveyskeskukseen ja kauppoihin eli ei paha.

      Kiva olisi jos menneen maailman kotona käyvät lääkärit yleistyisivät!

      Poista
  11. Muistan lukeneeni tästä elokuvasta.Hienosti olet tuota elokuvaa arvioinut ja kuvaillut.Minä pidän siitä että mahdollisimman monet asiat voi hoitaa verkossa.Tilaan lääkärin,lääkereseptit,saan tulokset,ym. ym. sairaskassan aplikaatiolla.Paljon helpompaa kuin jos soittaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, sinua kiinnostavat leffat kuten minuakin. Kiitos<3 Kaikilla ei ole siihen syystä tai toisesta mahdollisuutta, joten mielestäni yhteiskunta ei saisi ignoorata ketään. Monet eivät pääse edes puhelimella! Privaattipuolella tämäkin on toisin eli nyt minullakin on vertailukohtaa molemmista.

      Poista
  12. Trailerin jokin aika sitten nähtyäni ei ollut epäilystäkään, että tämä leffa pitää nähdä. Olisi suotavaa, että moni muukin katsoisi ja miettisi muutaman kertaa kannattaako kaikki toiminto sälyttää sähköiseen verkkoon.

    Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tietokoneeseen, sen käyttämiseen tai netistä löydettävän tiedon etsimiseen. Ja minun mielestäni on todella typerää poistaa meiltä kaikilta vapaa valinta sille, saako mitkä tahansa itseä koskevat dokumentit (reseptit ja laskut ml) paperisina vai sähköisinä.

    Kone ei voi korvata ihmistä, eikä kynää sekä paperiakaan. Huomaan olevani niitä taiteilijasieluja, joita ei pelkät nollat ja ykköset kovin lohduta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, rankkaa, mutta niin totta. Juuri samaa minäkin tahtoisin: Kaikki voisivat tämän katsoa!

      Ei ole, eikä tule olemaan. Tällä vain eriarvositetaan taas ihmisiä, vaikka muuta väitettäisiin. Ihmisten kyvyt ovat myös erilaiset, senkin voisi ottaa huomioon myös käytännössä eikä vain kauniissa juhlapuheissa. Monet lääkäkritkin vastustavat...

      Sama täällä! Kirjakin pitää saada paperisena. Nyt on ihanaa, kun muutamat kustantajat ovat lähettäneet paperiset katalogit. Ei mitään luonnonhaaskuta, sillä tiedän paljon pahempia syntejä sekä ilmastoa, luontoa että ihmisyyttä kohtaan. Kauneus ei hengitä numeroista, se kuolee niihin!

      ♥♥

      Poista
    2. Vaikuttaa kiinnostavalta elokuvalta! Britit osaa. En muuten tiennyt, että Scott&Baileyssa on uudet jaksot menossa. Voih, luulin että vain uusintoja pyörii. En saanut lääkärille soittoaikaa (lääkäri niin varattu) liittyen verikoetuloksiin ja lääkitykseen. Vain sähköinen asiointi sovittu, johon suuntaan kuulemma ollaan koko ajan menossa. Jänskättää, että miten saan sen huomenna toimimaan. Olen melkoinen tumpelo näissä teknisissä jutuissa, se on todella noloa, mutta tosiasia. Ja kun lähipiiri on samanlainen. Olen köyhä työkyvyttömyyseläkeläinen, joten tiedän myös ihmisiä, joilla ei edes ole tietokonetta. Jos vain kirjastojen koneiden varassa on, menee heikoksi.

      Terveisin, Sanna-Maria

      Poista
    3. Sanna-Maria, tämä oli! Nyt en minäkään enää tiedä, sillä nyt menossa ovat ainakin uusinnat. Sain asiasta tietoa sekä lehdistä että netistä, mutta en ole varma enää päivämäärästä: Sen ymmärsin,että alkaa uusi, neljäs ja viimeinen tuotantokausi, mutta ainakaan vielä ei mene kuin uusintoja...Olenko minä sotkenut päivämäärän, mutta tänä vuonna sen uuden tuotantokauden piti alkaa: Olisi kyllä kiva itsekin saada tietoa...

      Mieti tätä: Maailmassa on NELJÄ MILJARDIA ihmistä netin ulkopuolella eli yli puolet!!! Suomessa puoli miljoonaa. Ihan kuin osa ihmisistä ignoorattaisiin. Siitä tekee viiltävän kuvauksen I, Daniel Blake.

      Minulla on ikivanha kännykkä ja toivon, että se jatkaa mahdollisimman pitkään.

      Tiedän totisesti, että kaikilla ei ole varaa tietokoneeseen!Tai älypuhelimeen. Ja mitä seuraavaksi? I, Daniel Blake näyttää, että ne kirjastojen ja muiden toimistojen yleisökoneetkaan eivät auta ellei osaa. Daniel oli vasta 59 vee, mutta häntä ei vain kiinnostanut...Tsemppiä sinulle<3

      Poista