torstai 21. syyskuuta 2017

Kallionauhusten syysjäähyväiset


Tähän aikaan vuodesta olen kuin liimattu etupihallemme ja tässä jutussa tulee yksi tuttu viehätys eli kallionauhus Desdemona, josta on Leena Lumin puutarhassa lisää vuosien varrelta ja tarina siitä, miten melkein nämä onnistuimme menettämään. Kuvassa näkyy yksi vanhimmista kartiovalkokuusistamme sekä sen vasemmalla puolella nuorin eli tämän suven istutus, joka on jo yhdestoista tätä ihastuttavaa 'sokeritoppaa'.


Takana yli 30 vuotta vanhat mongolianvaahterat, tyttäremme Merin lapsuuden satumetsä, jossa sai kiipeillä kaverien kanssa ja nauttia runkojen konkeloista.


Nämä ihmettelevät tässä kuvaajan intoa heihin:)


Melkein sama kuin ykkönen, mutta toinen suurista syyshortensioista haluaa myös kuvaan mukaan.


Kalliolle päin etu/yläpihalta kuvattuna. Huomaa jo, miten osa kukista on lakastumassa, kun osa vasta avautunut eli ne valo-olosuhteet.


Kuvassa näkyvän pihavalon juurella sitten nuori syyshortensia Wim's Red, jota seuraamme omassa luvussaan. Kallionauhukset hyvästelevät tältä vuodelta ja kiittävät kiinnostuneita!

Minä en taida vielä toivotella viikonloppuja, vaan ilmestyn muutamalla kuvalla ja sitten seli, seli, seli...:) Olen käynyt kuvaamassa sekä omassa lehdossa että puutarhavierailulla, onnistunut kaatumaan elämäni eka kerran ihan kasvoilleni...kyllä kävelysauvat voivat olla vaaralliset!, onneksi nurmikollamme, joka on käytännössä pehmeää sammalta ja tullut sisään lenkkarit litisevän märkinä sekä...Ehkä tämä kaikki ei tähän viikkoon, mutta jotain kuitenkin.

Love
Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa

18 kommenttia:

  1. Ihania kuvia puutarhastanne!
    Meilläkin on mökillä kallionauhuksia, mutta muuta nimeä en niille tiedä. Ovat perhosten ja kimalaisten lempikukkia!
    Kauniit nuo kartiokuuset. Kasvavatko ne korkeiksi?
    Terkuin Hanne ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos.

      Kallionauhusta on ainakin kahta sorttia ja ostin kerran sitä toista, ei yhtään sama. Nyt muistan sanoa, että Desdemonaa, jos haluan lisätä jonnekin.

      Ne kasvat kahteen metriin, ja meillä ensimmäiset ovat nyt sitä. Jännä nähdä, kasvavatko nämäkin täällä korkeammiksi, kuin muualla, sillä niin äiti väittää:)

      Terkuin Leena ♥

      Poista
  2. On sinulla ollut kaikenlaista siellä! Kasvoilleen kaatuminen voi olla vaarallista - muistatkohan minun kaatumiseni muutama vuosi sitten. Huh. Onneksi kaaduit pehmeälle. ♥

    Meilläkin nurmikossa on sammalta.

    Hienot nauhukset! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, vähän erikoinen päivä. Muistan sen todella hyvin ja myös sen, kun siskoni käveli muualle katsoen päin heidän kivitalon seinää järkyttävin seurauksin. Minäkin katselin muualle, asettelin sauvoja nojalleen lenkin jälkeen alapuutarhan pöydälle, mutta toinen kai tarttui lenkkareihin tms. ja sitten siihen törmäsin. Vähän on niska kipeä, mutta iho ei mennyt rikki, kiitos sen sammalnurmikon ja mikä tuuri, että alla ei ollut kiveä! Sammal ♥

      Kiitos, poweria! ♥

      Poista
  3. Upeat kukat! Ja puutarhasi niin kaunis, aina:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos! Täällä me sinua odotamme♥

      Poista
  4. Ai niin paranemisiin Leena, onneksi ei ihoa mennyt rikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos. Onneksi tosiaankin. Olen tässä vähän tunnustellut ettei tullut aivotärähdystä, mutta ei tunnu siltä. Komapastuin sauvoihin, kun olin ryntäämässä suoraan lenkiltä kuvaamaan sieniä lehtoomme. Mistä tällainen kömpelyys:(

      Poista
  5. Ah, kuinka ihanat kuvat, kallionauhuksissa on vahva väri. Toivottavasti selvisit kaatumisesta pelkällä säikäyksellä, hurjalta kuulostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, tätä väriä aivan tarvitsee! Nyt tuntuu, että ei jäänyt mitään vaivaa. Moista ei ole tapahtunut ikinä ennen, mutta taas kerran osoitus, mitä sählääminen saa aikaan. Ellen olisi kaivanut kameraa taskusta samaan aikaan kuin asetin sauvoja niiden epänormaaliin paikkaan, jolloin...Olin menossa kuvaamaan mustatorvisieniä lehtoomme, kun emme olleet niitä ennen meillä nähneet, saarellamme muualla kylläkin.

      <3

      Poista
  6. Nauhukset ovat kuin päivänpaiste syksyisessä maisemassa. Puutarhasi on rehevä ja kaunis. Luonto-olosuhteet taitavat suosia kovan työn lisäksi paikkaanne.
    Toivottavasti ei lennostasi tule mitään seurauksia. ja toivut siitä nopeasti.
    Oikein hyvää jatkoa tähän nut luvattuun lämpimään keliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, sitä ne juuri ovat! Saari on hyvä luonto-olosuhde, mutta jos talvi on lumeton, täällä on kylmää kyytiä kasveille eli lumen toivossa, mutta ei vielä:)

      Tuntuu, että olen ok.

      Kiitos samoin teille♥♥

      Poista
  7. Minulla oli kallionauhuksia Oulun kodin pihalla. Kallionauhuksia taidan istuttaa ensi kesänä saareen, varjoisaan kohtaan. Nyt siellä on iso penkillinen soihtunauhuksia ja täällä rivitalopihalla on lapinnauhuksia, samoja joita tytölläni on pitkät rivistöt Inarissa. Sitä tämä ilmastonmuutos teettää.
    Paranemista, jos kävi pahasti ja hyvää viikonloppua ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, meillä oli runsaasti valtikkanauhuksia, mutta niiden ryhmää on jaettu rinteisiin etc. ja ovat vähän taantuneet. Nämä ovat puolivarjossa noiden mongolianvaahteroiden takia eli nyt aika hyvä valotilanne minun mielestäni. Lapinnauhuksesta en ole kuullutkaan...Ai, se johtuukin siitä sitten.

      Kiitos, mutta onneksi ei käynyt. Selvitty on särkylääkkeellä ja Mobilatilla, sillä jotenkin tärähti niska ja kai vasen käsikin, jolla ilm. yritin ottaa vastaan.

      Poista
  8. Tänään ihailin pelloilla ihania syksyisiä okran sävyjä... Nauhuksissasi on samaa kaunista syksyn kultaa!

    Hyvää viikonloppua, Leena! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, minä voisin syödä sitä väriä! Niitä tuleentuneen rukiin värisiä sänkipeltoja. Ne ovat kultaa. Annoin tänään syyslannoitetta mangolialle kevään toivossa.

      Kiitos samoin, Kaisa Reetta!<3

      Poista
  9. Heippa,
    Ovat todella kauniita ja niitä on teillä paljon. Tuo teidän kallio on aivan ihana. Rakastan kallioisia pihoja, mutta olen niitä todella harvoin nähnyt. Lämpimin terveisin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Näistä ei voi olla pitämättä. Vain tässä yhdessä rinteessä, ennen oli tuon kallion päädyssä olevan ison kiven takanakin, mutta eivät saa siinä riittävästi aurinkoa. Siis puolivarjo on näille suotuisa olosuhde. Täällä niitä riittää ja eilen olin kuvaamassa yhtä, jossa kaikki rinteet mitä meillä on, ovat paljon jyrkemmät ja paljon kiveä, kalliota yms. Täytyy välillä kai tehdä kirjojakin:) Sitten Kirstin pihalle.

      ♥♥

      Poista