lauantai 27. tammikuuta 2018

Lumipisara


Kaikkien rajujen hyväilyjen muistot
ovat pudonneet päivien taa.

Mutta kerran 
suutelit hiljaa otsaani
lähtiessäsi luotani
lempeässä lumisateessa.
Ja ympärillämme oli valkoinen hellyys
niin ihana, niin itkettävä.

Sen hetken muisto
puhkeaa sinisinä iltoina
kuin hiljainen kukka
täynnä särkyvää tuoksua,
ja sydämeni täyttää
vain värisevä hyvyys.

- Katri Vala -
Kootut runot (WSOY 1958)

16 kommenttia:

  1. Ihana runo, ihana kuva!

    Hyvää tammikuun loppua Leena♥

    VastaaPoista
  2. Oi miten kaunis. Niin runo kuin kuvakin. Kauneutta tässä nyt tarvitaankin, sillä kaikki lumi on mennyt ja musta maa nielee taas kaiken valon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, niin minustakin:)

      Meillä lunta tuli niin paljon, että se ei voi sulaa enää pois ennen kevättä, mutta satumainen kauneus eli puut ja pensaat lumien kuorrutamina on nyt hetkeksi ohi...

      Poista
  3. Kiitos Leena kauniista runohetkestä! <3 <3 <3

    VastaaPoista
  4. Kaunis runo ja kuva. Kyllä lumi tekee kaiken kauniiksi:)

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Maatiaiskanasen elämää, kiitos<3 Kukka on kesälumipisara. Rakastan sen kellohelmojen vihreitä täpliä.

      Poista
  6. Kaunis kuva kauniin runon kera <3

    VastaaPoista
  7. Kaunista ja herkkää. Kuva sopii hyvin runon tunnelmaan ♥

    VastaaPoista
  8. Vastaukset
    1. Katja, vei vain muutaman vuoden löytää just oikea kuva tälle runolle:)

      ♥♥

      Poista