torstai 11. huhtikuuta 2019

Huhtikuu on kuin petollinen rakastaja, se tulee mairein huulin, hunajaisin...


Huhtikuu on kuin petollinen rakastaja. Se tulee mairein huulin, hunajaisin valoin ja lupauksin. Se lämmittää sinua, lupaa taivaalta kuut ja tähdet ja uinnit pitkin kuunsiltaa. Jääurkujen soittaessa olisimme jo lipumassa avioliiton satamaan...


Juot maljan tarjotun, maistat meren ja suolan kyynelten. Aavistat vaaraa. Hunaja tikuttuu jääpuikoiksi, valat kohmettuvat, sydämesi jäätyy: Missä on pedonsilmäinen armaani? Etkö kuule, etkö kuule? Jääurkujen soittaessa hän jo kiiruhtaa toiseen satamaan. Uusiin puutarhoihin.


Huhtikuu kuukausista julmin, kuukausista hellin!




Värisyttävä huhtikuinen ilta, joka teki katot kirkkaiksi ja pihat pimeiksi. Siinä oli jotakin niin kuin jonkun jätkän karkeassa lähetelemisessä myöhäisellä kadulla, - hirveää vaaraa, säikähdystä, uhmaa ja....ja...viettiä. Sellaista, että kuitenkin jollakin tavoin teki mieli lähteä, mennä minne vain, niin häpeällistä ja katalaa kuin se olikin.

- Mika Waltari -
Mika Waltarin mietteitä (WSOY 1982)

20 kommenttia:

  1. Huhtikuu lämmitti ja sulatti lumia pälviksi ja luulimme hupsut jo kesän koittavan, narrasi meitä vaan. Nyt täällä Savossa on lunta kinoksissa ja katoltakin pudotti ison kasan. Eilen levitin puhtaalle lumella monta sankollista tuhkaa, jospa sulaisi nopeammin. Meillä kun on lämmitetään puulla, mitä joskus sähkövastus on päällä. Tuhkaa kertyy paljon talven mittaan ja olen vienyt sitä kuusentaimien juurelle.
    Hyvää viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beate56, huhtikuu narraa aina. Aloittaa sen jo aprillipäivänä. Meillä on tosi paljon lunta, ihan kuin voisi alkaa odottaa joulua. Puutuhoja on paljon ja niitä ei päästä kaikkia korjaamaan vielä, muuten isot lumet voivat tulla tekijän päälle. Naapurimmekin käyttää tuhkaa. Se varmaan käy ellei ole pieniä tassuja, jotka kuljettavat sen sitten sisälle. Meilläkin lämmitetään sekä takkaa että leivinuunia vuorotellen. Muuten sähköllä.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  2. Mika Waltari on loistava tarinoija♥

    Onneksi uusilumi on vanhan surma :)
    Mukavaa pääsiäisen odotusta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, hän on ykkönen♥

      Niinhän se on aina ollut. Minä pidän lumesta, mutta nyt pitäisi jo päästä korjaamaan lumitulvan tuhoja sekä haravoimaan. Yleensä olen jo istuttamassa vapulta tai äitienpäivänä Luvialta tultua.

      Kiitos samoin sinulle♥ Me ei tehdä nyt muuta kuin haravoidaan (jos tuo lumi häipyy), avataan grillikausi eli herkutellaan ja saunotaan, luetaan, katsotaan sarjoja. Siinä on tarpeeksi kun sitten alkaakin menokausi ja sen lisäksi kaksi koiruutta ovat täällä kesähoitolassa eripituisia jaksoja.

      Poista
  3. Mika Waltari <3 Huhtikuu on ihan yes, helmikuu on se kauhujen kuukausi, mutta tietenkin kullakin on mahdollisesti oma kamala kuukautensa. Huhtikuu on toivoa täynnä, kevään odotusta, jo poreilevaa onnen tunnetta ja odotusta kesästä. :)

    Ihanaa viikkistä Leena.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, juu, Mika♥ Minulle huhtikuu on aina sour&sweet.

      Kiitos samoin sinulle Tiia♥

      Poista
  4. Olipa kiva lukea postauksesi, sillä minulla oli pöydällä kuppi kuumaa hunajateetä. Minulla on nyt hunajaiset huulet.
    Kevät on aikaa, jolloin säätilat vaihtelevat pakkasesta lämpimään ja välillä sataa vettä, välillä lunta ja siihen sekaan ihanaa auringonpaistetta. Maltetaan mieli ja joka vuosi on säät lämmenneet kesää kohti.

    Aurinkoista viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hunajahuuli! Nyt sinua voi joku lähestyä huhtikuun aikein....

      Ennen vain R. ei tiennyt kumpi aamulla olen, villi slaavitar vai viileä satakuntalainen, nyt en tiedä enää itsekään:) En kaipaa mitään hellekesää, mutta kaipaan päästä tekemään lumitulvan tuhojen siivousta, haravoimaan, ikävöin suvisadetta ja kaikkia ziljoonia kukkiani, jotka lumen alla jo nousivat ennen kuin tämä määrä lunta osui meihin.

      Minähän olen kuin Lucia Berlin eli tämä soi minulle hienosti: "Kuka kaipaa lempeää kevättä? Mieluummin minä otan milloin tahansa Idahon loskakelin, jossa minä ja Kentshereve laskemme liejussa mäkiä litistetyn pahvilaatikon päällä. Tai syreenipensaiden hillittömän hekuman, talven yli selvinneet hyasintit. Polttelin siinä terassilla ja metallinen tuoli painoi reisiini kylmät viirut. Kaipasin rakkautta, kuiskuttelua kirkkaana talvi-iltana." (suom. Kristina Drews)

      Rakastan uimista, mutta siihenkin viime suvi oli huono, kun vesi oli liian lälliä. Mitä muuta nyt valittaisin...

      Toivotaan kaikenlaisia kelejä, sillä onko mitään sellaista kuin on pehmeä suvisade eli silloin olen yleensä puutarhassa kuvaamassa. Ai niin, ensilumi on kanssa se toinen suloinen asia, mutta nyt suvisade soikoon, saisi tulla jo. Puromme on auki!!! Se soittaa siellä lumen alla ja veikkaan, että kohta näemme jo pärskeitä.

      Mai, miten minuun ei ole ikinä sopinut malttaminen ja kärsivällisyys...Noh, nyt dekkaria, olen koripalloleski.

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  5. Kiva postaus ja todella kauniit kuvat! :)

    VastaaPoista
  6. Voi, toivottavasti nuo kauniit narsissisi säilyivät ehjinä lumirytäkästä! Huhtikuu on just tätä - ja tuntuu että tänä vuonna kevät on myöhässä, sillä talvi tuntuu vielä vaikka kahden viikon kuluttua on jo toukokuu. Kaunis postaus Leena! Kuvasi lumen ja jään kuorruttamista kukista ovat taidetta! ❤️ terv Kaisa Reetta kännykässä olevan gmail-tilin kautta.
    💙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kareta, osa on vähän laossa, ja yläterassilla olevien kukat kuin kuivahtaneet, mutta ne odottavat vain roudan sulamista ja pääsyä maahan jatkamaan elämäänsä. Meillä on paljon sitkeää lunta. Muistan monta lumisadevappua, mutta ehkä tänä vuonna kaikki onkin toisin. Kiitos Kareta♥ Joskus rappioromantiikka voittaa tuliterän.

      ♥sinulle Kaisa Reetta

      Poista
  7. Kuvat kuin huhtikuun. Vähän jäätävää ja kauniin aurinkoista. Lähes jokainen päivä kun lähden ulos tajuan, että ikkunan takaa katsottu auringonpaiste on pelkkää huijausta, tuuli on jäätävä ja käännyn takaisin laittamaan enemmän päälle :)

    Mutta toisaalta tämä on hienoa aikaa. Odottaminen on hauskaa ja kesään on vielä niin pitkä aika, että odottelu on aiheellista. Nyt kun meidän sisäpiha on remontissa, en voi käyttää parveketta laisinkaan. Koko alan peittää iso vaneri ja huputetut rakennustelineet. En jaksa harmitella tuota asiaa, sillä nyt tulee lähdettyä tätäkin enemmän ulos haistelemaan leppää (atshii) ja tuntemaan kevään viileitä tuulia.

    Ihanaa sunnuntaita teille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, no just tätä. Tytär valittaa myös sitä viiltävää tuulta siellä.

      Murros on aina mahdollisuus. Voi hurja, toivottavasti remppa valmistuu sydänsuveksi, Minä olen eritäinkin lepälle allerginen, mutta myös monille heinäkasveille. Nyt joka aamu Xyzal, auttaa etenkin silmäoireisii.

      Kiitos samoin teille ♥

      Poista
  8. Loistava kirjoitus huhtikuusta! Ja suloiset tetet.
    Kevät se aina keikkuen tulevi, vaikka välistä sen unohtaa. Olin perjantaiaamuna lähinnä järkyttynt, kun pakkasta oli kuusi astetta!

    ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kiitos♥

      Meilläkin ollut yöpakkasia eli lintujen ruokinta vain jatkuu vahvasti.

      Poista
  9. kaikkee voi tapahtua, hallituksessakin :)

    VastaaPoista