tag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post7506697906178726371..comments2024-03-28T16:34:11.133+02:00Comments on Leena Lumi: Mattias Edvardsson: PerhetragediaLeena Lumihttp://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-31291043811377407762022-07-25T17:47:40.181+03:002022-07-25T17:47:40.181+03:00Erikoiset Asiantuntijat, juu, molemmat ovat jäätäv...Erikoiset Asiantuntijat, juu, molemmat ovat jäätävän hyviä- Kaiken nimittäjä on niin tuo tavallisuus, joka sitten kääntyykin ihan muuksi.<br />Häneltä todellakin on luettava kaikki! Kiitos♥♥<br /><br /><br />Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-33426670852589915822022-07-24T16:58:25.281+03:002022-07-24T16:58:25.281+03:00Kuuntelin tämän Toni Kamulan lukemana. Toimi hyvin...Kuuntelin tämän Toni Kamulan lukemana. Toimi hyvin! Kirja on jäätävän hyvä, kuten myös Aivan tavallinen perhe. Ja syyt ovat juuri nuo mainitsemasi. Hyvät naapurit on vielä lukematta.<br />Tältä kirjailijalta jään odottamaan seuraavaa ja seuraavaa....Erikoiset Asiantuntijathttps://www.blogger.com/profile/15256530148806543098noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-18865266471699934732022-07-19T17:59:18.407+03:002022-07-19T17:59:18.407+03:00Anki, kirjanhan pitäisi olla virkistystä, ei pakko...Anki, kirjanhan pitäisi olla virkistystä, ei pakkopullaa! Minäkään en osannut olla hidas, mutta nyt pakotin itseni siihen. Katsotaan lipsahdanko taas kiihtymään nollasta saataan sekunnissa, vai en! Jos ei maistu, jätä se♥♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-70305491716407323962022-07-19T09:56:00.827+03:002022-07-19T09:56:00.827+03:00Saatanpa hyvinkin jättää Vaikenevan vaimon kesken....Saatanpa hyvinkin jättää Vaikenevan vaimon kesken. Olen nuo aiemmat Slaughterit lukenutkin kaikki.<br /><br />Minä en osaa olla hidas, mutta jossain määrin valikoiva kuitenkin. :)Ankihttps://www.blogger.com/profile/15294835861087433870noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-61299396237840428582022-07-18T21:31:54.851+03:002022-07-18T21:31:54.851+03:00Anki, ymmärrän! Luin ja postasin Vaikenevan vaimon...Anki, ymmärrän! Luin ja postasin Vaikenevan vaimon, mutta aajttelin ettei kai tässä vain käy kuten kävi Kay Scarpettan kanssa. Luin Cornwellin sarjaa kuumana kunnes tekniikka ja Kayn kaiken tietävä sisarentytär alkoi viedä tilaa Kaylta ja etenkin rikospoliisi (ehkä komisario...)Marinolta, jolloin joskus sai nauraa, joskus itkeä mutta ei pelkästään julmaa eikä tylsää. Luin niitä yksitoista ja ehkä postasin siihen asti, en muista, mutta omistan niitä 14. Yhdennentoista jälkeen en ole kylläkään niitä kaivannut...Vaikenevan vaimon alku oli lupaava, mutta sitten kun tuli siihen kadulle se sieppaus ja väkivalta ja se vain jatkui..., mutta olin päättänyt sen lukea ja niin tein. Pidän Amandasta, mutta se ei riitä kaikkeen. Yksi sarjasta oli hyvä eli Yli rajan. Elämä on niin lyhyt. Jos et ensimmäisistä kymmenestä sivusta syty tuleen, jätä pois. Minähän yritin niin h....tisti sen yhden kirjan kanssa, mutta puolivälissä tajusin etten ollut tajunnut mitään! En anna sen tapahtua enää ikinä!!! Älä toista mun virhettä♥♥ Olisipa hyvä tietää, miksi kustannustoimittajat antavat lihottaa noita teoksia ihan sadoilla merkityksettömillä sivuilla. Ville Hytösen Johannes Andreas ja samoin Mattias Edvardssonin kirjat ovat oiva esimerkki siitä, että kaikki oleellinen on kerrottu alle 400 sivussa. Lauri Viita sanoi, että kaikki tärkeä on kerrottu 300 sivussa. Paras ystäväni himoaa kaikkia Slaughtereitani, mutta minulla on niitä kolme. Yksi on Pettävä hiljaisuus, 504 sivua ja se on Will Trent -dekkari. Muistan, että pidin. Kuule, S:n Kivun jäljet on jo 581. Kahlitussa kirjoitin tahtoen tai tahtomattani esiin sen, miksi aloin Slaughteria lukea. Bessu painosti ja näitä alun kirjoja voitkin kaivaa esiin eli ei tällaista kauheaa tempoa vaan ihan muuta. Tässä minua, jossa kerron Kahlitussa: Kahlitussa ei ole Kivun jäljet sähäkkää paneskelua, ei Pettävän hiljaisuuden Lena Adamsin mielen pimeyttä, ei Triptyykin varakasta, varjossa seisovaa, kauniisti ikääntynyttä Lydiaa nauttimassa muiden kärsimyksistä, ei Näkymättömän julman paljastavaa kohdevaloa käännettynä suoraan järkevänä ja hyvänä pitämäämme lastenlääkäri Sara Lintoniin, mutta Kahlitussa on avainromaanin tatuointi, jota ei poisteta edes ihonsiirrolla!/// Myönnän: kaikki alkoi Triptyykistä mutta sen jälkeen on paljon muuttunut...Älä pakota itseäsi yli rajan. Tein sen ensimmäisen kerran omalla pakkopäätökselläni ja hyvä, että sain tänään jotain kirjoitettua. Toivon, että palaan juurilleni, mutta hitaana ja valikoivana. Anki, minun tapaukseni olkoon sinun pelastusrenkaasi♥♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-48918105350636801382022-07-18T20:07:43.786+03:002022-07-18T20:07:43.786+03:00Nimenomaan! Itse koetan juuri lukea Slaughterin Va...Nimenomaan! Itse koetan juuri lukea Slaughterin Vaikenevaa vaimoa ja sivujen älytön määrä on kukistaa minut jo alkutekijöihinsä. Eivät hänen aiemmat romaaninsa yleensä olleet liki 700-sivuisia.Ankihttps://www.blogger.com/profile/15294835861087433870noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-2632013659614011222022-07-18T19:45:33.185+03:002022-07-18T19:45:33.185+03:00Anki, minulta oli jäädä, kun en heti huomannut. Ol...Anki, minulta oli jäädä, kun en heti huomannut. Olin aika myyty jo ekalle ja sitä on luettu paljon. Sen sijaan, olen täysin samaa mieltä yhä vain paisuvista sivumääristä. Olen todella pettynyt niihin. Kävi näin: Sain odottamani dekkarin eli olin lukemassa jotain, josta olin ennen pitänyt. En ymmärtänyt, miksi vei niin paljon aikaa ja kaikki oli niin sekavaa. YHTEEN KIRJAAN OLI TAAS KERRAN ÄNGETTY KOLMEN MATSKUT eli missä olivat kustannustoimittajat. Melkein 600 sivua ja puolessa välissä tajusin, että en ollut ymmärtänyt mitään päällekkäisistä rikossotkuista ja toisiinsa kiertyneistä ihmissuhteista. Silloin iski lukujumi, joka ei ole oikeasti vieläkään poissa, mutta halusin sinnitellä pitämäni Edvardssonin kaikille. Se on 386 sivua, johon kaikki mahtui hyvin, lukija sai nauttia ja veikkaanpa en jää tämän teoksen ainoaksi lukijaksi! Anki, minusta nämä voi lukea ihan itsenisinä. Suositus tälle sekä Aivan tavallinen perhe♥♥♥ Tietysti olen tehnyt liikaa 13 vuotta ilman lomia, mutta kyllä se paksukainen nyt oli se joka lukijan jaksamisen katkaisi!!! Luulevatko jotkut kirjailijat, että kirja on parempi kun sivuja on enemmän!!!!Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-31341901868734679662022-07-18T17:34:01.809+03:002022-07-18T17:34:01.809+03:00Minulta on jäänyt koko Edvardsson ihan pimentoon! ...Minulta on jäänyt koko Edvardsson ihan pimentoon! Kiitos kirjoituksesta, jospa sattuisin lukemaan. :) Tosin dekkarisarjat jotenkin ahdistavat nykyään, ne tuntuvat vain paisuvan liian paksuine osineen ja mukaan hyppääminen tuntuu työläältä.Ankihttps://www.blogger.com/profile/15294835861087433870noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-33033526081469680632022-07-18T14:16:29.552+03:002022-07-18T14:16:29.552+03:00Anonyymi, Mattias ei petä! Hänellä on ilmiömäinen ...Anonyymi, Mattias ei petä! Hänellä on ilmiömäinen kyky ihmisen salattuun mieleen. Nimenomaan perheet ja niiden salatut lokerot! ♥♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-37986784716855349662022-07-18T10:27:03.583+03:002022-07-18T10:27:03.583+03:00Kirja odottaa pinossa lukuvuoroaan. Jännityksellä ...Kirja odottaa pinossa lukuvuoroaan. Jännityksellä odotan. Edvardsson on tosi hyvä luomaan perhetragedioita.Anonymousnoreply@blogger.com