tag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post7728634250462172374..comments2024-03-28T16:34:11.133+02:00Comments on Leena Lumi: Viikonloppuun sinisin sävyin...Leena Lumihttp://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comBlogger94125tag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-9232127082925953452013-03-13T15:00:10.098+02:002013-03-13T15:00:10.098+02:00Minna...jokin on muuttunut. Kodista tuli talo. Kuk...Minna...jokin on muuttunut. Kodista tuli talo. Kukaan ei tervehdi, kun aamulla herään. Kukaan ei ole vastassa, kun palaamme elokuvista.<br /><br />Kun otin nämä kuvat, oli tiistai ja olin onnellinen. Julkaisin ne torstaina ja en tiennyt mitä ilta ja etenkin perjantai-ilta tuo tullessaan. Meillä oli kyllä ollut aikaa varautua, sillä nivelrikko oli kestänyt jo kauan, mutta Olga oli kivuton ja sai kulkea vapaana puutarhassa. <br /><br />Olga lähti perjantai-iltana klo 18.20 meidän olkkarin sohvalla. Tuttu eläinlääkäri lohdutti, että 'Olga oli saanut elää pitkän ja todella hyvän elämän.' Ja näinhän minä sumusilmiltäni, miten kauniisti hän lähti. Pää käsissäni, suukkonen otsallaan ja R. silitti koko ajan...<br /><br />Kasvain on ylitsepääsemätön tilanne, mutta jossain vaiheessa tajuat, että on helpompi lähteä kivuttomasti, kuin kärsiä syövässä. Teillä ei vain ollut aikaa valmistautua. Siltikin sinä selviät, jos kerta minäkin olen selvinnyt. Pienokaiseni nukkuu hedelmäpuutarhassa lämpimästi laitettuna. Muista kaikki ne vuodet, jotka saitte...jos pystyt, älä mieti, niitä, jotka jäivät saamatta. Elämä on, mutta sieltä täältä puskee valoa. Voi jo rapsuttaa ystävän koiraa ja olin jo yökylässä Bessulla ja hänen punaturkkinsa nukkui samassa sängyssä kanssani aamukymmeneen. Heräsin siihen, kun Nala makasi poikittain päälläni;-) Luulin ensin, että en voi mennä, en kestä nähdä samanrotuista, mutta yllättäen kaikki helpottuikin.<br /><br />Katso tarkasti: Minä seison tunnelin päässä ja vilkutan sinulle tähdet sormieni päissä. Näet valoa!<br /><br />♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-47619712084644648932013-03-13T14:04:24.438+02:002013-03-13T14:04:24.438+02:00Voi Leena... saimme siis saman surun samana talven...Voi Leena... saimme siis saman surun samana talvena. Miten minäkään en tajunnut niitä selviä merkkejä, joita meidän punaturkki antoi: kirjaston portaita astellessani meinasin UNOHTAA koiran, palasin takaisin ja ajattelin sekunnin sadasosan: "Ai niin, olethan sinä vielä olemassa:" Siis VIELÄ. Eikä silloin ollut mitään merkkiä mistään. Meillä oli terve 8-vuotias koira.<br /><br />Tai terveeksi luultu. Sitten tapahtui pieni onnettomuus, ja sen seurauksena todettiin tosi iso ja vakava kasvain - eikä meidän tarvinnut enää itse päättää mitään (se on kauheinta), kaikki oli selvää. Alkoi koiraton kevät. <br /><br />Voi että. Toivottavasti valo jo voittaa siellä. <3Minnahttps://www.blogger.com/profile/15454215890220347407noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-57877438891761978322013-02-12T09:55:43.064+02:002013-02-12T09:55:43.064+02:00Liisax, kun en aikonut kertoakaan...Kaikki vain ta...Liisax, kun en aikonut kertoakaan...Kaikki vain tapahtui sitten niin nopeasti, vaikka onneksi ei kaikkein rankimman kautta eli saatoimme odottaa melkein vuorokauden, että Olgan oma lääkäri tuli kotiin. Ei kipuja ja Olga pääsi vielä uloskin tarpeilleen ja kieritteli lumessa. Nämä tiistain kuvat ottaessani, siis laitoin nämä to aamuna, en aavistanut vielä mitään.<br /><br />Kiitos♥ Onneksi minäkin nyt osasin itkeä, enkä kivettynyt suruuni kuten tein edellisen koiramme kohdalle. Se suru purkautuikin sitten yllättävässä hetkessä eli silloin kun olimme noutamassa Olgaa kasvattajalta. Olen kuitenkin hiljaa onnellinen siitä, että kaikki meni kauniisti ja rauhallisesti ja Olga miltei sai nukkua pois sylissämme.Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-92201437011631380202013-02-12T01:43:56.341+02:002013-02-12T01:43:56.341+02:00Jotenkin vahingossa jostain kommentistasi tuoreemm...Jotenkin vahingossa jostain kommentistasi tuoreemmissa huomasin, että Olga on mennyt. Etsinkin sitten blogistasi ja googlen kautta tietoa. Mietin, että miten tuo on livahtanut ohi, mutta täältä se sitten löytyikin, kommenteista. <br />Otan osaa hirvittävän suureen suruusi! Kyyneleet vierii väkisin pitkin poskia, kun näitä kommentteja luin.Liisahttps://www.blogger.com/profile/02131513922767366650noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-92030734760270982272013-02-11T16:20:50.265+02:002013-02-11T16:20:50.265+02:00Olga osasi näyttää tuolta kun halusi jotain;-) Mut...Olga osasi näyttää tuolta kun halusi jotain;-) Mutta nyt hän antoi jo tiistaina merkin, jota en osannut lukea: Hän ei kääntänyt koko kuvaussession aikana kertaakaan päätään sivuttain, minkä teki yleensä aina. Minä vain ihmettelin asiaa R:lle, mutta mikään kello ei soinut...Ehkä oli hyvä, että olin iloinen, sillä Olga kärsi, jos minä itkin.<br /><br />Tämä on vain kestettävä ja lohduttaudun sillä, että Olga sai elää pitkän hyvän elään ja sai kuaniin, tuskattoman lähdön. Olga on minulle ikuisesti Unforgettable, joten tähän ei nyt mitään muuta kuin tyttären koiran hoitamista, kun nuoripari on reissussa. Ja mekin lähdemme nyt pitkästä aikaa pariksi viikoksi Itävaltaan. Olga oli niin perhesidonnainen, että ei olla vuosiin tehty muita matkoja kuin 1 päivä + pitkä viikonloppu. Silti sain minä Italissa kovan ikävän Olgaan eli kai olin hänestä aika läheisriippuvainen...Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-36406721594263823172013-02-11T16:16:00.389+02:002013-02-11T16:16:00.389+02:00Paula, en halunnut ollenkaan kertoa tätä. Se vain ...Paula, en halunnut ollenkaan kertoa tätä. Se vain sitten vuoti siinä myräkässä, kun tämä kirjoitus oli niin iloinen ja kaikki alkoi jo samana iltana, kun huomasimme, miten vaikeasti Olga käveli. Mutta oli kivuton ja nukkui yönsä vielä hyvin, minä valvoin koko yön.<br /><br />Olgasa on todella paljon mahtavia kuvia blogissa. Voin koota niistä joskus jonkun jutun, mutta ei vielä, ei vielä.<br /><br />Niinpä, mitäs luulet mun ajatelleen kun Dansku ei voinutkaan jäädä kotiinsa...Toivottavasti nyt on hyvä ja pysyvä koti.<br /><br />Kuumat kesät ovat kolme viimeistä vuotta olleet suuri kauhistus niin Olgalle kuin minulle. Olen viettänyt päiväkausia Olgan kanssa kellarissa...Kohdunpoiston jälkeen, joka oli pakkotilanne, karva ei vaihtunut enää kesäkarvaksi, vaan oli yhtä paksu kuin talvella. Uiminen ei auttanut yhtään. Me olimmme kuin paita ja peppu eli rakastimme lunta ja joulua. Olga halusi olla vielä joulun, sillä meille joulu merkitsi talvea ja lunta ja herkkuja ja yhdessäoloa.<br /><br />Ehdotomasti näin. Meillä on nyt siellä Olgan haudan likellä korituolit ja välillä menemme sinne huovat mukanamme istumaan. Olen keräsnnyt jo vuosia sitten sinne kaikki tontin sinivuokot, paljon lehto-orvokkia ja lemmikkiä. Istutan vielä valkoista särkynyttä sydäntä ja valkoisen jouluruusun mun joululapselleni...Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-13143145652643389402013-02-11T15:26:05.374+02:002013-02-11T15:26:05.374+02:00Olgan katse on kuitenkin suora ja mietteliäs, ehkä...Olgan katse on kuitenkin suora ja mietteliäs, ehkä surumielinen, vaikka turkki on iloisen lumileikin jäljiltä luminen. Paulahttps://www.blogger.com/profile/08820453096084686579noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-52241512014937127102013-02-11T15:21:41.281+02:002013-02-11T15:21:41.281+02:00Leena, eilen etsin tietoja Olgasta ja selasin vain...Leena, eilen etsin tietoja Olgasta ja selasin vain sinun blogitekstejäsi. Etsin lähinnä jonkinlaista muistokirjoitusta Olgasta, mutta en löytänyt. En lukenut ollenkaan kommentteja, ennen kuin nyt luin nämä surukommentit läpi. Ihmettelen itsessäni sitä, että olen nähnyt Olgasta vain muutaman kuvan, lukenut sinun muutaman kerran kertovan Olgasta ja muutenkin olen teille ventovieras ihminen, ja silti tuntuu kuin olisin kiintynyt Olgaan, kuin olisi nyrkillä isketty sydänalaan. <br />Tuo viimeinen kuva Olgasta on kaunis, ihana, Olga on siinä iloinen hassuliini. Kun Olga kuvauksesi mukaan oli talvikoira, oli varmaan hyvä sekin, että hän sai kuolla talvella. Paulahttps://www.blogger.com/profile/08820453096084686579noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-73258092186288257722013-02-07T20:33:00.922+02:002013-02-07T20:33:00.922+02:00Niin...;-)Niin...;-)Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-86441860183263002212013-02-07T20:25:02.332+02:002013-02-07T20:25:02.332+02:00Jo oli aikakin.
Ne ovat ja niillä on sielu. Ja ku...Jo oli aikakin.<br /><br />Ne ovat ja niillä on sielu. Ja kuitenkin ne tuovat myös paljon iloa ja naurua.<br /><br />Minä en voinut itkeä Olgan nähden...Koirathan voivat kuulemma tietää syövänkin ja eräs koira aavisti emäntänsä verisuonen katkeamien ja haki apua.<br /><br />Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-66421538382878247102013-02-07T20:20:29.402+02:002013-02-07T20:20:29.402+02:00Hieno juttu että pääsee vapaallekin noin valtavan ...Hieno juttu että pääsee vapaallekin noin valtavan pitkän työrupeaman jälkeen! <br /><br />Viisaitakin nuo koissut ovat, ainakin välillä! <br /><br />Ja huolissaan jos joku talossa voi huonosti. Kun miniällä oli liian matala verensokeri, Nalle meni tökkimään häntä, ja ilmoitti meillekin huolensa. Ja tämä on tapahtunut monta kertaa! Nyt insuliinipumpun tultua kuvaan sitä ongelmaa ei ole ollut enää, helpotus Nallellekin!Laalinlallauksiahttps://www.blogger.com/profile/03189502991617349322noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-87505156965744953002013-02-07T20:04:26.631+02:002013-02-07T20:04:26.631+02:00Olgakin söi karviaisia puskista suoraan, mustikoit...Olgakin söi karviaisia puskista suoraan, mustikoita mättäistä ja talvella 'isin' kanssa mandrariinia ja appelsiinia.<br /><br />Onneksi R. jää nyt eläkkeelle kesäkuussa 47 liike-elämässä vietetyn vuoden jälkeen. Teemme jo huhtikuusta alkaen lähtöjä ja kesästä on muutenkin tulossa extra hektinen.<br /><br />Tällä saarella on paljon lapinkoiria ja ne ovat tosi suloisia.<br /><br />Vaikka kirjan...Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-35641497315223780122013-02-07T19:54:52.917+02:002013-02-07T19:54:52.917+02:00Meidän koirat saavat paljon c-vitamiinia. Joka päi...Meidän koirat saavat paljon c-vitamiinia. Joka päivä tontin rajan puskista mussuttavat muutaman ruusunmarjan - ja niitä riittää! :D<br /><br />On se niin orpoa ilman koissukaveria yksin kotona! Pojalla oli koirat mukana pohjoisessa lähes kuukauden, ja arvata saattaa että oli ikävä! <br /><br />Ne olivat kylässä Nallen lapsen luona, ja siis Pimu siskonsa luona. Miniäni vanhemmilla on yksi Nallen pentu. Ihana koira sekin, ihan samannäköinen kuin Pimukin, mutta suomenlapinkoiran värit, ruskean eri sävyjä vaaleasta tummaan. <br /><br />Kyllä kai näistä kirjoittaisi vaikka kuinka paljon...Laalinlallauksiahttps://www.blogger.com/profile/03189502991617349322noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-53886209262960373352013-02-07T19:48:23.458+02:002013-02-07T19:48:23.458+02:00Ole hyvä.
Oih, border colliet ovat aivan ihania. ...Ole hyvä.<br /><br />Oih, border colliet ovat aivan ihania. Olen taas kotoisin pitäjästä, josta tulevat ehkä Suomen kuuluisimmat ajokoirat. Niin ihania ja ihmsirakkaita.<br /><br />Olgalle tuli ylipainoa, kun kohtu jouduttiin poistamaan tulehduksen takia. Se on kuin karman laki, että sitä tulee silloin ja minä en ala eläintä nälässä pitämään. Mutta ruoka oli uunissa haudutettua kalaa tai kanaa, joskus vähän raejuustoa, kerran viikossa raakaa jauhelihaa, joskus kuivamuonaa, josta Olga ei tosin perustanut ja sitten tietysti nivelpatuka ja hammaspuruluut. Ja Olga tykkäsi hedelmistä. Nythän se vanha uskomus on kaadettu ettei koira muka tarvitse vitamiineja. Esim. C-vitamiini on tärkeä, sillä se auttaa rustoa pysymään terveenä.<br /><br />Meillä on sitten sama kiitos liikunnasta. Kymmenen vuotta sain askelmittariin päivässä vähintäin 16 000 askelta sekä lenkeistä Olgan kanssa että puutarhan hoidosta ja nyt todettiin oikeassa polvessa lievä nivelrikko. Syön nyt Glucosamiinia ja yhtä muuta juttua ettei se vain etene, enkä enää hypi, en juokse, en laskettele. Mutta ratsastan issikoilla, sauvakäveln, uin ja hiihdän. Pyöräily kuulemma myös kävisi, mutta kun se ei vain kiinnosta.<br /><br />Mikä onnettomuus, että näin tänään hurmaavan koiranpennun, Stabyhoun, mutta ei, ei nyt...Olen luvannut R:lle, että nyt on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin elämä niin, että voimme tehdä lähtöjä extempore ja viipyä. Ei ole oikein ottaa koiraa, jos on paljon sen luota pois. Ja toisaalta, olin itse niin läheisriippuvainen Olgasta, että vaikka tytär oli hoitamassa Olgaa kotona, en nauttinut olla erossa, vaan oli ikävä...<br /><br />Juu...kaikki ei tiedä, miten ihmeellinen yhteys ja elämä voi olla koiran kanssa.Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-49539683632795460722013-02-07T18:17:58.332+02:002013-02-07T18:17:58.332+02:00Kiitos!♥
Nalle on sekarotuinen, hiukan border col...Kiitos!♥<br /><br />Nalle on sekarotuinen, hiukan border collieta, hiukan ajokoiraa ja ehkä pystykorvaakin. Pimu on puoliksi suomenlapinkoira, ja toinen puoli Nallesta.<br /><br />Nalle ei ole koskaan ollut kipeänä ja on aina ollut hyvin pirteä. Pyöräilylenkit ovat jääneet, tein vain muutaman viime kesänä, kun ei se mussukka enää paljon jaksa. Normaali kävely riittää. <br /><br />Pimu taas tarvitsee enemmän liikuntaa, onhan se vasta kolme, tai täyttää ensi viikolla.<br /><br />Nalle sai aina määrätä tahdin pyöräilyssä, ja aina se olikin edellä, joskus jopa veti minua, kun en halunnut pyöräillä liian lujaa. :)<br /><br />Kun Nalle kuulee sanan 'pyöräilemään', se vieläkin villiintyy, se tykkää siitä niin paljon. <br /><br />Mutta nyt on toisin, eikä kannata liikuttaa liikaa, kun ei ole lihavakaan, tai no, kilon ehkä voisi laihduttaa, painaa nyt jotain 17-18 kg. <br /><br />Itse en pysty tekemään hirveän pitkiä kävelylenkkejä enää, kun nivelet ovat rikki "muinaisen" lentopalloharrastuksen vuoksi, ja saattaa se reumakin olla osallisena, se on todettu, muttei ole vaivannut viime vuosina. Siksi se pyöräilykin alkoi kun reuma alkoi pahalla tulehduksella ja pystyin tuskin liikkumaan parin kolmen vuoden ajan.<br /><br />Ovat ne sellaisia ihania otuksia, ettei sitä osaa kuvitellakaan, ennen kuin itsellä on sellainen uskollinen karvakasa! <br /><br />Laalinlallauksiahttps://www.blogger.com/profile/03189502991617349322noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-8328681279532717482013-02-07T18:07:30.971+02:002013-02-07T18:07:30.971+02:00Laali, kuvitteli, otin kuvan tiistaina, joka oli t...Laali, kuvitteli, otin kuvan tiistaina, joka oli tosi hyvä päivä. Olga vain antoi kuvata helpommin kuin koskaan...kuin olisi sanonut: Mami, kuvaa nyt kylliksesi, sillä nämä ovat viimeiset kuvat. Ja tästä kuvasta tuli se viimeneinen kuva, vaikka sitä en tiennyt vielä to aamuna, kun tämän jutun tein.<br /><br />Nallen rodusta ja tietysti pidosta riippuu kaikki. Meille sanoi ei oma eläinlääkäärimme jo viisi vuotta sitten,että 'Olgalla on lonkan nivelrikon takaia enää vuosi aikaa'. Me hankimme kunnon tulehduskipulääkket, ei mitään kolmiolääkkeitä, laitoimme matot uusituillekin lattioille, lisäksi yksi aika tyyris luontaistuote, ja rapuille laitoimme invalidiliuskan, jota pitkin hänen oli hyvä mennä ulos. Me selvisimme VIISI HYVÄÄ VUOTTA. Teillä voi olla sama määrä hyviä vuosia jäljellä.<br /><br />Olga paanitteli lumessa vielä torstaina, mutta ei kävellyt enää kunnolla, etsi nannoja lumesta, mutta ontui, eikä kyseessä nyt mitään tilapäistä - enää.<br /><br />Pyörälenkitys on aika rajua. Minä tein Olgan kanssa kävellen 3 tunnin lenkkejä, kun hän oli kunnossa. Vähitellen hidastettiin sitten tahtia. Uimassa käytiin paljon. Muista stopa liika liikunta ajoissa. Minä en tajunnut missä oli vika, kun Olga ei olisi halunnut lähteä seuraamaan minua hiihtäessä...hänhän oli irti ja jäi istumaan pitkänkin matkan päähän. Sitten se siitä valkeni.<br /><br />Häntä ei ohita mikään. Ja paikka on ikuinen. Kuin sieluun tatuoitu.<br /><br />Surullista on kun koiran elämä on niin lyhyt. Surullista on menettää elämän pyytettömin, ainoa pyyteetön. <br /><br />Monia ihania vuosia teille♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-38281525637290934332013-02-07T17:13:41.870+02:002013-02-07T17:13:41.870+02:00Aivan ihastuttava kuva Olgasta!
Ymmärrän ihmistä...Aivan ihastuttava kuva Olgasta! <br /><br />Ymmärrän ihmistä joka suree koiraansa, hyvää ystävää, olenhan itsekin koiraihminen ja muutenkin eläinystävä. Monet eivät ymmärrä sellaista ollenkaan.<br /><br />Meidän Nalle on kohta 11 v, ja joskus ajattelen kauhulla sitä päivää, jolloin Nallen on lähdettävä. Oikeastaa en edes uskalla ajatellakaan, mutta välillä vilahtaa mieleen ja sitten suren jo etukäteen hetken aikaa.<br /><br />On se Nalle edelleen pirtsakka tyttö, ja riehuu pihalla lumessa Pimun, eli lapsensa kanssa, kuin nuori koira. Viimeksi tänään. Mutta välillä väsyttää helpommin. <br /><br />Hän ei jaksa enää olla pyörän kanssa kovinkaan pitkiä reissuja. Ennen tehtiin neljänkin tunnin pyörälenkkejä. Toki leväten, istuen voikukkapellossa, rannalla, metsäpoluilla tai kallioilla, milloin missäkin, joimme vettä ja kävimme joskus uimassakin. Eväätkin oli joskus mukana.<br /><br />Olga on varmasti aina mielessäsi, vaikka pahin kaipaus meneekin ohitse. Hänellä on oma paikka sydämessäsi, eikä menetä sitä paikkaa koskaan.<br /><br />On se niin surullista!<br />Laalinlallauksiahttps://www.blogger.com/profile/03189502991617349322noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-44888587852682876672013-01-22T20:28:48.806+02:002013-01-22T20:28:48.806+02:00Anna, minulla kävi aavistus, mutta se oli vain vär...Anna, minulla kävi aavistus, mutta se oli vain värähdys, sillä Olgalla oli tosi pirteä päivä. Kuvat on siis otettu jo tiistaina, mutta juttu tehty torstaina. Tätä ei olisi tullut, jos olisin tiennyt mitä ilta ja etenkin perjantai-ilta toi tullessaan. Onneksi sain vahvistusta niin monilta ja onneksi en sulkeutunut suruuni simpukaksi, kuten on tapani. <br /><br />Sehän siinä onkin niin vaikeaa, kun sitten se ero...Me olemme nyt ilman koiraa ainakin toistaiseksi. Katsotaan, miten tämä menee. Enkä voisi tähän nyt kuin Olgan tilalle ketään halutakaan.<br /><br />Monet suurmiehet ovat rakastaneet koiria. Myös maailman paras kirjailija eli Mika Waltari, Ja Sakari Topelius oli suuri eläinten ystävä. Minulle kertoo ihmisestä kaiken miten hän suhtautuu eläimiin.<br /><br />Olga oli punaturkki ja kuin leijona. Monelle tämän rodun yksilölle on annettu nimi Elsa, Elsa-leijonan vuoksi. Kun tämä rotu luotiin oli mallina suosikkivillieläimeni kettu. Toisaalta oli hauskaa, että tästä koirasta sanotaan, että se on kissamaisin koira ja se näkyi siinä, että ne harvat kissaihmisystävät, jotka minulla oli, lälläsivät Olgan kanssa hulluina. Suuri kissojen ystävä, suomentaja Eve Rehn aivan palvoi suuriruhtinatar Olgaa.<br /><br />Anna, lue Bengt Jangfeldtin kirja Axel Munthe - tie Caprin huvilalle. Saat lukea paitsi kuuluisan eläintenystävän elämänkerran myös kokea pari yllätystä, jotka koskevat Ruotsin kuninkaallista sukua.Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-35317012855594090602013-01-22T20:08:18.467+02:002013-01-22T20:08:18.467+02:00Leena, minä näin tuon kuvan ja ihmettelin Olgan il...Leena, minä näin tuon kuvan ja ihmettelin Olgan ilmettä. <br /><br />Ihminen suree kaikkia lemmikkieläimiään. Pikkupoikani oli surun murtama, kun hänen kiltti chincillansa kuoli ja hautasimme sen kauniiseen laatikkoon kukkien keskelle ja metsäiseen puistoon. Narniamaiseen torontolaiseen laaksoon hautasimme eläinlääkärimme rohkaisemana koko perhe yhdessä Tobymme, joka jäi auton alle ja jota itkin kolme päivää. Raskainta oli kuitenkin melkein 20 vuotiaaksi eläneen Tiina-kissan kuolema. <br /><br />Tiina oli hylätty kissanpentu, joka lähti pakkasella seuraamaan tytärtämme. Se oli elänyt roskalaatikossa lapsuutensa kuin katulapsi. Tiina oli aina terve, mutta dementoitu äkkiä, kun tyttäremme muutti Kiinaan työn vuoksi. Uskon, että se oli surua menetyksestä. Pidin Tiinaa sylissäni keintuolissa monta tuntia ja itkin. Tiina nuoli kasvojani. En pystynyt lähtemään eläinsairaalaan. Mieheni vei Tiinan sinne. <br /><br />Siitä on jo yli 10 vuotta ja mieheni sanoo edelleen, että ei jaksa ottaa uutta kissaa, sillä on niin raskasta, kun eläin kuolee. <br /><br />Opiskeluaikana tapasin erään dogmatiikanprofessorin, jolla oli ollut rakas koira. Sillä oli ollut oma huone professorin työhuoneen vieressä. Tämä hyvin oppinut ja arvostettu ankaranakin pidetty teologi sanoi, että hän uskoo eläinten olevan samassa taivaassa ihmisten kanssa. <br />Siksi sanoin, että uskon Olgan seikkailujen jatkuvan. Näin Narnian loppusanat sopivat meille eläintenystäville, jollainen C.S. Lewiskin oli. Monet ihmettelivät, kuin hän lelli koiraansa - ihan niin kuin Sinäkin Olgaa.:)<br />Toby ja Tina ovat aikamatkoilla kirjoissani Mistä tietää, vaikka jossain näkyy vielä Olgan näköinenkin kultaturkki. Toby oli muuten ihan samaa väriä, kuin pieni leijona.Anna Amnell/Kotikissathttp://kotikissamme.blogspot.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-5749440017197973742013-01-17T11:44:57.582+02:002013-01-17T11:44:57.582+02:00Anja, niin...kun minä kuolen, kun minä kuolen, min...Anja, niin...kun minä kuolen, kun minä kuolen, minut tuhkataan ja minusta osa lähtee samaan paikkaan Olgan kanssa ja sieluni lentää koirien taivaaseen.<br /><br />Olgan meripihkasilmät ja hänen pyyteettömyytensä ja miten hän oli niin minua,joulua, lunta, viehkoa omapäisyyttä, herkuttelijaa, surujni kuulijaa, vähän villiä, paljon uskollisuutta...Nyt kodista tuli vain talo.<br /><br />Ainoa lohdutus minulla on, että Olga sai elää todella hyvän elämän ja kiitos nykylääketieteen, myös nivelrikko voitiin pitää kivuttomana.<br /><br />Olen sinun sylissäsi nyt halattavana. En ole halityyppiä, mutta sinulle tulen nyt.Tunnenhan sinut. Jotain, mitä sinä toit kasvaa hyvin likellä Olgan paikkaa. Ja sen ympärillä kaikki tontimme sinivuokot ja Olga katselee hedelmäpuutarhaa ja kesäkuussa istutan sekä valkoisen särkyneen sydämen että jouluruusun. Jouluruusun voi kukittaa jouluksi ulkona. Jos oaa. Olga oli aina joulumme ruusu. Hän halusi olla vielä tämän joulumme paras lahjani.<br /><br />Kiitos♥ R. on lohduton, mutta esittää minun takia vahvempaa, vaikka ei tarvitsisi...sillä tiedän kuitenkin, miltä hänestä tuntuu. Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-40809536412251123332013-01-17T11:30:11.278+02:002013-01-17T11:30:11.278+02:00Voi Leena! Vasta nyt tulin kurkistamaan blogiisi (...Voi Leena! Vasta nyt tulin kurkistamaan blogiisi (minulta on hävinnyt koko lista lukemistani blogeista jonnekin bittiavaruuteen) ja luin, että ihana Olga on saateltu tuonpuoleisiin. Tiedän tarkkaan, miltä sinusta tuntuu nyt ja haluankin rutistaa sinua halauksella, me kaikki lukijasi olimme ihastuneita Olgaan, hänen lumen täplittämään turkkiinsa ja uskollisiin silmiinsä. Olga tiesi paikkansa perheessänne, tiesi miten tärkeä perheenjäsen hän oli. Ja lähtönsä oli rakkaudentäyteinen, sai nukkua maailman parhaassa paikassa, sinun käsivartesi ympärillään. Harvalla koirulilla on asiat olleet niin hyvin kuin Olgalla. Ja vaikka teillä on nyt ikävä ja suru, Olgalla on kaikki hyvin. Parasta maailmassa on elää rakastettuna ja saada lähteä rakastettuna. Olga sai elää sen todeksi.<br />Voimia sinulle ja R:lle. Lohduttavin ajatuksin luonanne.<br />anjahttps://www.blogger.com/profile/01764821009125615429noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-76335656050693841822013-01-14T18:02:53.071+02:002013-01-14T18:02:53.071+02:00Tuija, kiitos♥
En tiedä vielä...kiitos haasteesta...Tuija, kiitos♥<br /><br />En tiedä vielä...kiitos haasteesta, se oli kyllä niin helppo, että voisin sen johonkin rakoon tehdäkin.Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-73576056732974710752013-01-14T17:13:33.641+02:002013-01-14T17:13:33.641+02:00Osanottoni suuren suureen suruusi <3.
Blogissa...Osanottoni suuren suureen suruusi <3.<br /><br />Blogissani on sinulle haaste, mutta ymmärrän kyllä, jos et nyt kykene siihen vastaamaan.Tuijahttps://www.blogger.com/profile/14391945709959869467noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-57619931968370246812013-01-13T20:17:59.290+02:002013-01-13T20:17:59.290+02:00Tiina, elämä on kova juttu.
Lähtö oli todellakin...Tiina, elämä on kova juttu. <br /><br />Lähtö oli todellakin kaunis, mutta miten outoa, että vaikka niin on kuin jo kauan ollut varautunut, se tuli silti kun vähiten sitä odotin.<br /><br />Kiitos♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-934257460370454380.post-2649245422654581652013-01-13T19:53:01.859+02:002013-01-13T19:53:01.859+02:00Voi...:( Syvä ja lämmin osanotto suureen suruusi &...Voi...:( Syvä ja lämmin osanotto suureen suruusi <3 niin ne lähtevät jossain vaiheessa,joskus vasta noin pitkän ajan kuluttua ja aina ne jättävät tassunjäljen sydämeen, itsensä kokoisen ja muotoisen tyhjän tilan syliin...Kaunis lähtö oli Olgallanne ja hyvä uinua viimeistä unta lumisen maiseman keskellä...Voimahalauksia.Tiinahttps://www.blogger.com/profile/13472411229764997237noreply@blogger.com