Se on veressä, kiima,
sillä ilman kiimaa on veri laimeaa,
niin laimeaa,
ettei virtaa, seisahtaa
Koskaan älä kadota
villihanhen kiimaa
kerta kerran jälkeen
lähteä kauas, pois,
voittaa vaarat, väistää nuolet,
ja villihanhen kiimaa
palata,
olla varoituksille kuuro,
tehdä pesä.
- Tommy Tabermann -
Eroottiset runot (Gummerus 2009)
kuva Allu
Puhuttele ja kauniskin, villihanhien mukaan...
VastaaPoistaAnne, niinpä...näistä villihanhista muistan aina vain sen hauskan jutun Tommyn kanssa...
VastaaPoistaMitähän mä sanoin , en ehtinyt kun saunassa käydä ja jo on tullut kaksi postausta lisää.Huimaa...
VastaaPoistaTabermann kaiken niin kauniisti ilmaisee ja tuo sinun kuvasi on ihana.
Muakin huimaa;-) Sait mut nauramaan!
VastaaPoistaTabermann on niin kertakaikkiaan...
Kiitos Allulle Kölniin tuosta kuvasta. vasta nyt Kiima sai arvoisensa kuvan.
Ny mää käyn sull viel uurestaa ja sit mää meen petiin, ko huomen on aikane herätys. Lupaa sul et huome o hiljast mu blogis;-)
No sitahan mina mietinkin, etta mista kuva on niin tuttu.
VastaaPoistaAnu, postauksen alla on aina linkitetty tai mainittu kuvaaja ellei kuva ole oma.
VastaaPoistaSiellähän oli tuttu kuva ja runo on hieno!
VastaaPoistaHelena, onhan se vähän noloa, että Suomesta en saanut mistään hyvää kuvaa villihanhista...joutsenista kyllä on. Joten rva Kölnistä hoiti homman kotiin!
VastaaPoistaRuno on hieno ja niin totta.