Leena Lumi

sunnuntai 16. marraskuuta 2025

Marcus Pfister: Sateenkaarikala

›
Ilman nostalgian heärättämä vävyäni en olisi ikinä löytänyt Marcus Pfisterin Sateenkaarikalaa (Der Regenbogenfisch, suomennos Maisa Tonteri,...
perjantai 14. marraskuuta 2025

Suru

›
  Suru mun suuri on, suunnaton. Vähäisin suurin olla voi. Valonkantaja, levon ja riemun antaja. Siniset scillat lumesta kyynelten kantajiksi...
4 kommenttia:
maanantai 10. marraskuuta 2025

Riikka Jäntti: Pikku hiiri ja paukkupakkanen

›
Olen tavattoman innostunut Riikka jäntin Pikku hiiri  -sarjaan, Samoin olen kuullut nuoremmilta lukijoiltani. Riikka Jäntti (Tammi) on tunte...
perjantai 7. marraskuuta 2025

Isä rakas, kaikki taivaan tähdet sinä!!!!

›
Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin? Kun yö liki ikkunan liikkui, se virsi, se viihdytti niin. Se antoi rintahan rauhan,...
6 kommenttia:
maanantai 3. marraskuuta 2025

Marraskuulla maa ei martona makaa

›
    Joskus kauan sitten marraskuu oli kauheinta mitä tiesin. Nyt kaikki on toisin eli kuukausi, jolloin saan suunnitella joulun menua taikka...
8 kommenttia:
perjantai 31. lokakuuta 2025

Minne aamut menevät...

›
Vihreä aamu lankeaa alas puista, puiden lehtien läpi. linnut pudottavat laulunsa Aamut putoavat, linnut, laulut, sateet satavat:; pilvet, ta...
keskiviikko 29. lokakuuta 2025

Kotilieden upea Suklaa-Kirsikka-Trifle ja vähän muutakin...

›
Kotieliesi 21 sai taas paineet päälle, vaikka olenkin enemmän ruoanlaittaja kuin leipoja. Toki olen myös hulluna kirsikoihin. Huomenna pullo...
2 kommenttia:
sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Terveisiä Porista ja Luvialta

›
Ostin jokin aika sitten kukan, jota en tunnistanut. Tuntui vain kuin tutulta. No, sehän on ruusubegonia, joita oli lapsuudenkodissani. Vien ...
4 kommenttia:
keskiviikko 22. lokakuuta 2025

Sinisen oven kutsu....

›
  Minun piti maalata Tikkkurilan Pionilla takkahuoneen puolipaneeli, mutta tuli pieni värierimielisyys. joten keskityin kahteen tilaamaani u...
2 kommenttia:
maanantai 20. lokakuuta 2025

Kun kuulaat iltapäivät....

›
Kun kuulaat iltapäivät Pudottelivat syksyllä Rapistuneita minuutteja Nyt, nyt, nyt Ja lopulta kun puu Oli aivan alaston Pelkkää ääriviivaa -...
tiistai 14. lokakuuta 2025

Leena Kellosalo: taivaalta sataa mustia orvokkeja

›
  Emilia asuu huojuvassa hirsitalossa  joka on siirretty Pyynikin harjulle Terijoelta, Suomen Rivieran juoksuhiekkarannoilta piilipuun myria...
sunnuntai 12. lokakuuta 2025

Aleksis Kivi, torpan pojasta ensimmäiseksi suomen kielellä kirjoittavaksi ammattikirjailijaksi...

›
  Lokakuun kymmenentenä päivänä 1834 syntyi Nurmijärven Palojoen kylässä kyläräätäli Eerik Juhana Stenvallin ja hänen vaimonsa Annastiinan p...
4 kommenttia:
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Oma kuva
Leena Lumi
Jyväskylä, Finland
"Me kaikki seisomme katuojassa, mutta jotkut meistä katsovat tähtiin." "We're all standing in the gutter, but some of us are looking at the stars." Hei, minun nimeni on Leena Lumi ja pidän yllä olevasta Oscar Wilden sitaatista. Lause löysi minut Ruth Rendellin dekkarissa Veden lumo syrjäytyneen Fowlerin lausumana. Joskus sitä törmää johonkin sitaattiin, joka alkaa elää omaa elämäänsä alitajunnassasi. Minussa Fowlerin lause sytytti Valonkantajan, joka haluaa tarjota teille kirjataivaan tähtiä Kaikkien Aistien Juhlilla, itse elämällä, maustettuna. Kaikkia haluan ymmärtää, mutta kaikkia en voi miellyttää, joten tervetuloa seurassani viihtyjät! Pääasiassa kuitenkin haluan saada teidät lumoutumaan lukemiseen. "Otium sine litteris mors est et hominis vivi sepultura" eli "Vapaa-aika ilman kirjoja on yhtä kuin kuolema ja elävän ihmisen hauta", totesi jo filosofi Seneca aikanaan. Vain taivas on kattona kun tarjoilen teille lukuelämyksiä - intohimolla!
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.