Luna napottaa ja tuumailee...sekä tervehtii kotiväkeään ja teitä kaikkia!

Hei kotiväki ja muutkin sukulaiset ja ystävät!

Tässä mää napotan Leenan ja Lumimiehen keittiössä sen jälkeen, kun mami lähti jonnekin. Minulle kyllä kerrottin, että olen sitten täällä sunnuntai-iltaan asti, vaikka olen vasta kymmenen kuukautta nuori. Mami ojensi Leenalle mun Myy-kassini, jossa oli vaikka mitä hoitotarvikkeita, herkkuja ja nunnupeitto, jossa mamin hajuja, joten ei tässä mitään hätää ole.

Minulla on tässä vielä panta kaulassa, mutta nyt sitä ei enää ole. Kuvassa vielä vähän jännitän, mutta tämän jälkeen on tapahtunut vaikka mitä kivaa.

Helppo arvata, että tässä napotan herkkua, mutta tekee mieli kertoa, mitä Leena kuiskasi minulle samalla kun höpötti jotain silkkisamettikorvistani ja antoi hirveesti pusuja: Hän pyysi, että hän saa olla minun mami ja Lumimies papi niin kauan kuin olen täällä kylässä, joka kyllä vähän alkaa jo tuntua kodilta. Koska kaikki eivät tiedä, mistä minä sain alkuni, niin se hassu sukutarina täytyy tässä nyt paljastaa. Kaikki alkoi oikeastaan jo siitä, kun oikea isäni, vesikoira Easy, eräänä jouluna karkasi tähän kotiin, sillä täällä asui siihen aikaan suuriruhtinatar Olga. Easy oli vähän pihkassa Olgaan, mutta Olga oli hänelle hieman viilee, silleen suuriruhtinaallisesti. Oli siis jouluaatto ja isälläni oli aaton kunniaksi kaulassaan panta, jossa hauskat vilkkuvalot ja kaikki erivärisiä, sellainen turvapanta pimessä. Lumimies, eikun siis papi, sitten vei nuoren isäni omaan kotiin, jossa hän sai isäni kuvan, joka on tässä:

Onpa mun oikea isä nuoren näköinen ja vähän joulutonttu...No sitten mun oikean isän perheeseen tuli labbis Ninni. Easy oli silloin sairas, joten mami ja papi luulivat, että isäni on nyt ns. vaaraton tapaus. Tapahtui sitten kerran, että Ninni-neidolle tuli ne ajat ja mitä isäni tekikään kun hetkeksi hoviväen silmä vältti: Tapahtui teinirakaskaus! Ninni ei ymmärtänyt mitään, mutta onneksi mami ja papi ymmärsivät. Ei mennyt kauaakaan kun syntyi pentue, jossa niin hurmaavia me kaikki, että mami ja papi ottivat kaksi meistä ja muutkin saivat tosi tarkoin valitut kodit. Oijoi, kyllä tuota vanhaherra-Easyn touhua on jaksettu nauraa, mutta en minä siitä oikein mitään ymmärrä kuin sen, että siitä alkoi mun tarina.

Arvaatkaapas, missä olen kun tämä kuva on otettu: Olen mamin sylissä sohvalla! Olen ehtinyt jo testata suuriruhtinatar Olgan kolme vuodetta ja tämän sohvan, mutta mamin syli on kaikkein paras maailmassa. En päästä mamia yksin edes sinne, missä keisaritkin saavat olla yksin, vaan istun siinä hänen edessään ja odotan. Mamia se alkoi niin naurattaa, että hommat ihan unohtuivat. Olen saanut miljoona rapsutusta ja mamin salaista koirahierontaa, joka rentoutti minut ihan roikottamaan päätäni sohvan reunan yli. Olen etsinyt tänään nameja, narskuttanut herkkuluuta, joka tekee hampaille hyvää, käynyt hoitamassa yhden huushollin postit ja kukat ja olen selvittänyt myös hajupostit. Tajusin hyvin nopeesti, että mami on sen verran kiva, että sitä voi suukotella vaikka kuinka. Papi on myös hurmaava, sellainen oikea koirakuiskaaja ja me ollaankin päätetty ottaa hänen kanssaan laatuaikaa kahdestaan, kun mami lukee. Oravia olen käynyt kurkkimassa parvekkeella ja ajattelin, että voisin nukkua ensi yönä mamin ja papin välissä ettei tule pahoja unia. Kohta saan iltaruokaa, jonka nimen mami kirjoitti menu-taululleni:

Tuo tarkoittaa siis sellaista herkullista, pannulla voissa paistettuja kanasuikaleita ja illalla saan sitten vielä iltapalan, raejuustoa tai jotain muuta hyvää. Huomenna on jauhelihaa ja koiranmuonaa, kanaherkkupatukka ja hammasluu. Ehkä vähän raejuustoa illalla. Kanaa saan taas sunnuntaina, jolloin mami ja papikin sitä syövät. Heillä on viikonlopppuisin aina joko kanaa tai kalaa, kumpikin olisi käynyt kyllä minulle. Minulla on täällä vaaleanpunainen lelukoppakin, josta saan ottaa mitä leluja haluan eikä mun tarvitse leikkiä yksin, sillä papi konttaa mun kanssa lattialla. 

Tässä minä vahdin, mitä mami kirjoittaa. Yletyn tästä antamaan tassua ja mami välillä rapsuttaa minua. Saan nukkua tässä kirjaston vuoteessa jos haluan, mutta en ole sitä asiaa vielä päättänyt. Lenkillä ollaan oltu ja puutarhassakin kuljettu. Tänään vielä kunnon lenkki ja sitten vielä myöhäpissat papin kanssa. Mami kuulemma lukee. Huomenna lähdetään vaeltamaan rantapoluille ja metsiin, mutta heti aamulla aikaisin käyn haistamassa aamupostit samalla kun papi noutaa sanomalehden. 

Älkää nyt olko yhtään huolissanne, sillä minusta tuntuu oikein kuin olisin jossain hotellissa ja palveluskunta on suorastaan parasta laatuluokkaa. Ainakin mami ja papi, jotka ovat elämässään yli kolmekymmentä vuotta toimineet koirien hoviväkenä.

hirveen paljon suukkosia teille kaikille
Luna

PS. Kolme päivää mennyt vauhdilla. Ollaan kävelty rannoilla ja metsien jäisillä poluilla, kuin myös oman puutarhan hankikantamoisilla. Mamista ja papista tuli nyt sitten mun kummit. Tulen tänne kummilaan aina välillä saamaan extrahuomiota ja naurattamaan kakkoshoviväkeäni sekä tietysti nukkumaan mamin ja papin välissä, että he voivat nauttia persoonani koiralumosta. Kumma miten niitä naurattikaan, kun hukkasin monta kertaa palloni ja peuhasin koko ison sängyn nurin. Ei kyyneliä, mami, pian tavataan♥  

Luna