lauantai 7. elokuuta 2021

Kentillä kasteisilla hämärä käy yli maan. Valkea niittyvilla...

Kentillä kasteisilla hämärä käy yli maan.
Valkea niittyvilla vielä on valveillaan
katsoen kummissansa kuinka rukoukseen
kaikkien kukkien kansa kumartui hiljaiseen.
Kuusen latvasta ääni pienoisen huilun soi.
Sumu peltojen yllä häilyy puut uniset huokaavat.
Polun varrella kaarrellen päilyy veet hopeanhohtavat.
Niin uuvun säveleen vienoon, mi hiljaa humisten soi.
Olen loihdittu, lumoissa tienoon. En irrota tahdo, en voi.

- Aaro Hellaakoski -
Huojuvat keulat (WSOY)

16 kommenttia:

  1. Niin upeasti runoiltu, lähellä luontoa katseltu ja koettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, tämä tuo väristyksiä...Kuka enää kirjoittaa näin.

      ♥♥

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Sesse, ehdottomasti. Kirjoitetaanko enää tällaista, joka vie mielen jonnekin...

      ♥♥

      Poista
  3. kaunsita, mutta vähän liian syksyistä kesken kesää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, onhan jo ollut kaunista aamu-usvaa. Nyt on tosin lämmintä, mutta syyskukat jo kukkivat puutarhassamme. Syksy on suosikkivuodenaikani. Teillä takuulla jatkuu suvi ja meidän nuoret lähtivät just lomalle mökille. Mukavia syysKESÄN päiviä sinulle♥

      Poista
    2. niin syksy minunkin suosikkivuodenaikaa, mutta vielä KESÄ

      Poista
    3. Hannele, nyt kesä. Meidän nuoretkin lähtivät nyt mökkeilemään, kun S:n kesälomaa vielä jäljellä.

      ♥♥

      Poista
  4. Suomessa näköjään maailman lyhin kesä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, kaikkea muuta!

      Olen kokenut täällä saarella niin kuumia syyskuita, että ei tosikaan.

      ♥♥

      Poista