Leena Lumi, synt. 5.5.XX os. Vähä-Mattila, hoitotahto
Mikäli älylliset toimintoni ovat niin paljon heikentyneet, että joudun toisten holhottavaksi, tahdon että elämästäni tehdään niin mukava kuin suinkin. Ruoka saa olla hyvää, mausteista ja maukasta, se voi sisältää kolestrolia ja rasvaa (esim. suklaata ja kermaa). Toivon saavani halutessani hyvää viiniä. Pidän aivan erityisesti korvasienikeitosta ja graavista merisiiasta. Ja Geisha-patukat ovat suurinta herkkuani. Myös sinihomejuustot ovat herkkuani – kera hyvän viinin. Valkoviineistä pidän erityisesti Chablis Vaudeveystä.
Haluan saada ulkoilla paljon, sillä olen ns. happi-ihminen. En halua jakaa huonetta kenenkään vieraan kanssa. Mieluiten haluan kuolla kotona rakkaitteni ympäröimänä.
Elämääni ei saa missään tilanteessa ylläpitää keinotekoisesti antamalla ravintoa nenämahaletkun, suonitiputuksen tai PEG-napin kautta.
En halua joutua respiraattorihoitoon esim. ALS-taudin, halvauksen tai parantumattoman keuhkosairauden takia.
Toivon, että elämäni loppuvaiheessa helpotetaan oireitani käyttämällä pihistelemättä opiaatteja ja rauhoittavia lääkkeitä kivun, tukehtumisen pelon ja hengitysvaikeuksien lievittämiseksi pelkäämättä lääkkeiden sivuvaikutuksia. Itse asiassa en kestä kipua ollenkaan, joten aloitetaan morfiini tai vastaava, kun särkylääkkeet eivät riitä.
Kuoleman lähestyessä tärkein asia minulle EI ole elämäni pidentäminen keinolla millä hyvänsä vaan ihmisolennolle kuuluva arvokkuus, jonka toivon säilyvän mahdollisimman pitkään. Kun elämääni ei enää voi kutsua elämäksi haluan keinolla millä hyvänsä täältä pois. Keuhkokuume olisi tervetullut pelastaja. Toivon, että eutanasia on Suomessa jo minun tehdessä lähtöä. Olen koko ikäni ollut eutanasian kannattaja ja puolestapuhuja. Haluan ehdottomasti kuolinapua, mikäli halvaannun tai sokeudun!
Kuolisin mielelläni meren rannalla kuunnellen aaltojen ja lokkien ääniä. Hautaustavastani riippumatta haluan kukkia jouluruusua
Jyväskylässä kesäkuun 30. pnä 2009
täysissä ruumiin ja sielun voimissa
Leena Lumi
todistajat: ________________ ___________________
ja minulle ei laiteta hautaa jälkeläisten rasitukseksi, haluan seurustella ja juhlia heidän kanssa NYT.
VastaaPoistaP.S.
Kaiken kauniin saa kertoa jo eläessäni ;)
minulla pari urheiluvihjettä, jos ei halua jäädää sänkyyn makaamaan)
VastaaPoistaHannele, minäkin nyt sitten muutin sen hautajutun: minut tuhkataan ja Reima hakee luvat, että kahteen eri paikkaan minut sitten ripotellaan. Tiedän, että luvan saa, sillä sai ystävämmekin, jonka vaimo kuoli, haudata puolisonsa tuhkat erikoiseen paikkaan.
VastaaPoistaHanele, minä kova elämän nautiskelija, minua ei tarvitse neuvoa nauttimaan NYT.
Mieheni on korista pelaava liikuntavinkki!
Minä en halua tukehtua - tai ainakaan tuntea tukehtuvani, kun aikani tulee.
VastaaPoistaSain siitä esimakua, kun keuhkoihini kertyi vettä vatsakalvontulehduksen jälkiseurauksena.
Hirvittävien kipujen ohella pahinta on se ettei saa ilmaa.
Mielenkiintoinen ja koskettava kirjoitus!
VastaaPoistaTuure, voihan siitä lähdöstäkin tehdä kiinnostavan ja koskettavan ja ennen kaikkea oman itsensä näköisen.
VastaaPoistaMinä ihan kuulen, kuinka sinä kasvat!
Oikeassa olet! Minä en ainakaan halua kuolla laitoshoidossa. Mutta siihen lienee aikaa.
VastaaPoistaMinun korviini taas ei kantaudu moista kohinaa!
No, ehkä minäkin voin sanoa: Vielä virtaa! Mutta huomistaan ei kukaan tiedä.
VastaaPoistaMinulla parempi kuulo kuin sinulla: kuin valtavan, kasvavan, lähestyvän meren kohina.
Enhän neuvonut sinua nauttimaan NYT,
VastaaPoistavaan sopivaa sitten keinutuoli-ikäisellekin ;)
P.S.
VastaaPoistaMinä joskus ja kaikki lapseni ovat tehneet, tekevät töitä ihmisten kanssa viime vuosina ja hetkinä.
Hannele mummu, sinäkö siis kiellät minua nauttimasta NYT. Yksi juttu, minkä opetuksen olen saanut äitini syövästä ja ystäväni syövästä tällä hetkellä on: ELÄMÄ ON NYT.
VastaaPoistaEli siis: Dum loquimur, fugerit invida aetas. Carpe diem, quam minimum credula postero.
Tämä on niin hyvä, ja omani on yhä kehitteillä. Vaatii syventymistä.
VastaaPoistaSooloilija, pidä vain huoli, että tlee tehtyä. Se vain niin helposti jää ja jää...muiden asioiden jalkoihin.
VastaaPoistaTässä olikin paljon samaa, mitä itsekin toivoisin sitten, kun viikatemies lähestyy. Olen ehdottomasti myös eutanasian kannattaja ja mieluummin kuin kipupöhnässä, leijun morfiinipilvessä.
VastaaPoistaMinä jouduin viime vuonna miettimään tuota hengityskone-kysymystä läheiseni kanssa, onneksi hän oli pystyessään ilmaissut tahtonsa niin etten joutunut miettimään teinkö oikein vai väärin. Olen iloinen että hän sai lähteä arvokkaasti ja ilman kipuja.
VastaaPoistaElegia. täysin samaa mieltä! Minua nuorempi ystäväni kuoli muutama viikko sitten syöpään ja hänelle ei annettu kahtena viimeisenä viikkona riittävästi morfiinia ettei tule riippuvaiseksi ja kun lakikin kieltää etc. Apua! Pitääkö muuttaa Hollantiin.
VastaaPoistaVoit hyvin käyttää tätä minun pohjaani noiden lääketieteelisten asioiden osalta, sillä olen ottanut ne osuudet Hesarista, jossa lääkärit olivat tehneet itselleen hoitotahdot. Siis faktatkin kunnossa tässä. Nuo viinit ja lokit yms. ovat mun omia juttuja, joita lapseni vähän naureskelevat, mutta saattaa olla, että toinen heistä tämän joutuu valvomaan - aikanaan.
Norkku, jo pelkkä ajatus hengityskoneesta laukaisee minulla suljetunpaikankammon.
VastaaPoistaKun katselin isäni lähtöä, päätin, että pitää olla jokin muu keino.
Se on rankkaa päättää tosien puolesta, senkin takia pitäisi olla hoitotahto. Se kannattaa tehdä monena kappaleena ja antaa usealle valvottavaksi. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Tämä on kuin minunkin ajatuksiani!
VastaaPoistaTuhkauksen olisin lisännyt, ja viinin tilalle chiraz-punaviinin! :D
Karkista Geisha on melkein ainoa mitä joskus harvoin ostan, toinen on Suffeli.
Merta olen aina rakastanut, ja haluaisin että minun tuhkani levitetään mereen.
En halua mitään hautakiveä, olen aina sanonut niin. Tulee mieleen, että sellainen raskas kivi on haudan päällä vain siksi, etten vain pääsisi pois, ettei sieluni pääsisi meren ylle leijailemaan lokkien lailla. Että olisin vanki.
Laali, monet ovat tätä soveltaneet ja tehneet itselleen. Ole hyvä vain!
VastaaPoistaMinua välillä nauratttaa, että jos vaikka suklaa tai viinimaku muuttuu;-) Suffelista tulee mieleen teinivuodet.
Olen kotoisin merenrannalta, mutta yritän nyt nauttia tästä isosta Päijänteestä...
Sinne sun tänne mun tuhkani. Sille saa kyllä luvan. Ystävämmekin sai vaimonsa tuhkalle luvan mm. keäsmökille. Ja siellä kasvat nyt merenrannalla minun siniset iirikseni.
Suljetun paikan kammo tulee kivestä.
Kun äitini makasi hyvin sairaana teholla, hän kaipasi tupakkaa. Hän oli aika ahkera tupakoitsija, itse sen sijaan en ole koskaan polttanut.
VastaaPoistaAjattelimme ensin, että nythän hän pääsee tupakasta eroon, 80-vuotias.
Mutta hän vain oli hirveän sairas pitkän aikaa, ja vielä teholta päästyäänkin, vuodeosastolla. Äiti pyysi tupakkaa, ja me ajateltiin, ettei nyt kannata antaa, pääsee eroon siitäkin.
Sitten mietin asaiaa, ja sanoin siskoilleni, että onko järkeä antaa äidin kärsiä tupakantuskista ja vieroitusoireista, ehkä siksi hän ei paranekaan kunnolla, eikä pääse kotiin?
Vein hänelle tupakat seuraavalla käyntikerralla, ja vein hänet tupakoitsijoille varattuun paikkaan.
Hän piristyi silmissä, ja pääsi pois sairaalasta parin päivän sisällä.
Onneksi päädyimme siihen tulokseen, en ymmärrä miksi lääkäritkin kielsivät tupakoinnin. Ja näytti siltä, ettei äitini parantunut siksi, kun oli niin pahat vieroitusoireet.
Hän piristyi kovasti, ja asui kotona loppuun asti, pirteänä ja tupakoivana vielä reilut pari vuotta.
Turhaan sitä vanhaa ihmistä, ikänsä tupakoinutta, enää kahdeksankymppisenä yrittää vierottaa tupakasta. Se vain sairastuttaa.
Äiti makasi teholla siksi, että hänen vatsansuojalääkkeensä teki sen, että hänellä oli ripuli kuukausikaupalla. Ja että hänelle oli määrätty lisää ja lisää lääkkeitä, eikä vanhoja reseptejä ollut otettu pois.
Minun toimestani tutkittiin, mitä kaikkia lääkkeitä hän syö.
Hän sai normaalista kolminkertaisen määrän verenpainelääkkeitä ja sydänlääkkeitä, ja verenpaine oli tosi matalalla, pahan ripulin lisäksi.
Eli pitäisi lääkärienkin ajatella asioita, kun määräävät uudet lääkkeet, pitäisi poistaa vanhat reseptit ja kertoa tarkkaan, mitä saa ottaa ja mikä poistetaan.
Minä kävin lääkärin luona, tietenkin, kertomassa mitä mieltä olin asioista.
Tämä tuli tästäkin mieleen.
Ihanaa, lainaan tätä mallia, tietenkin tehden sen omakseni, kiitos!
VastaaPoistaAivan ihastuttava idea! Sinulla niitä riittää.
Minäkin olen merenrannalta kotoisin, ja olen päätynyt taas meren läheisyyteen. Kävelen rannalle melkein joka päivä koirien kanssa, sinne on reilu kilometri.
Laali, vaikka tämä leviää koko maailmalle,niin vähän ripulista;-)
VastaaPoistaÄlä ikinä käytä tuotteita, joissa on keinotekoista makeutusta, kuten sorbitoli, maltitoli, mannitoli tai kyslitoli. Sorbitolia yritetään myös salata koodilla E420. Tiedän monen joutneen tutkimuskierteeseen, kun he syövät terveellisesti sokerittomia tuotteita, keksejä, pastilleja yms. ja kukaan ei tajua, että kaikki johtuukin noista keinotekoisista makeutusaineista.
Cohenista oli iso juttu tänään Hesarissa ja hän kertoo lopettaneensa tupakoinnin, mutta on luvannut itselleen, että voi aloittaa uudelleen 80 -vuotiaana.
Kun asuin Luvialla, merenrantaan oli matkaa 5 kilometria, mutta ei se ollut mitään, kun oli iso koira ja kiva käydä rannassa. Nyt näkyy Päijänne keittiön ikkunasta.
Tytär, Meri, muutti Helsinkiín opiskelemaan ja sai asunnon merinäköalalla!
Minusta tämä oli hyvä ja sellainen jonka voisin ehdottomasti ajatella myös itselleni. Äitini on sairastanut alsia ja isäni syöpää menehtyen siihen, ja muistan, kun äiti pyysi jouduttamaan loppuaan niin paljon kuin mahdollista. Isäni halusi viimeisinä päivinään lohta ja jäätelöä ja sain sairaalan keittiön hämilleen pyytämällä näitä asioita tai onneksi nuorena ymmärsin pyytää ja ehdottaa, koska näitä asioita ei osata tarjota. Kipulääkettä olisi pitänyt vaatia enemmän, mutta silloin törmäsin vanhan osastonhoitajan armottomaan tiukkaan linjaan ja tämä harmittaa vieläkin.
VastaaPoistaSorvatar, ota malli vapaasti tästä. Älä jätä tekemättä, sillä Suomessa ei ole eutanasiaa - vielä.
VastaaPoistaTänä keväänä kuoli ystäväni kovissa kivuissa syöpään. Oli menossa pääsiäispyhät ja hoitava lääkäri tietysti lomalla. Pienen kylän terveyskeskuksessa sairaanhoitaja ei kuolemaa edeltävänä päivänä antanut lisämorfiinia, vaikka aviomies sitä vaati, kun vaimo huusi kivuissa. Ei kuulemma voinut, ettei tule riippuvuutta ja koska lääkäriä ei saatu kiinni. Sattumalta saman kohtalon oli kokenut puoli vuotta aiemmin tämän miehen äiti. Seuraavana päivänä ikäiseni nainen kuoli ja pari tuntai ennen häneltä kysyttiin, että haluaako nyt kipulääkettä lisää ja K. katsoi vihaisena päin hoitajaa ja sai sanottua: En enää. Ikuinen trauma jäi miehelle ja kahdelle aikuiselle tyttärelle asiasta. Ihan turha kuvitella, että tässä maassa saa kuolla kivutta.
Ja juuri nuo viimeiset herkut, joita mieli tekisi. Minunkin voisi tehdä mieli jäätelöä!
Tee se paperi nyt ja anna se noin kolmelle läheisellesi, joista vähintäin yksi on ei-sukulainen. Näin varmistat, että tahtosi toteutuu.
Kun aika tulee, toivotaan, että pääsemme lähtemään, kuten olemme toivoneet.
Minä olenkin sellainen terveellisten elämäntapojen noudattaja (vaikka olenkin ylipainoinen, syön terveellisesti, mutta liikaa). En esim. osta koskaan valmisruokia, joten vältyn aika hyvin lisäaineilta. Karkkiakaan en osta juuri koskaan, enkä limuja ja keksejäkään.
VastaaPoistaNuo keinotekoiset lisäaineet ruuissa kyllä vielä kostautuvat, ovat kostautuneetkin jo.
Yritän aina ostaa tuotteita ilman lisäaineita.
Olen aika vihreä!
Tuo vanhusten "vieroittaminen" esim. tupakasta on aivan turhaa, jos ihminen on jo kahdeksankympin kieppeillä, se vain pahentaa vaivoja, kuten saimme karvaasti kokea.
Tuo kivunlievitys pitäisi olla itsestäänselvyys! Ei taida olla kovinkaan iso ongelma, jos vanhus tulee riippuvaiseksi pieneksi ajaksi mitä hänellä on jäljellä. Kyllä hänellä on oikeus inhimilliseen loppuun ilman kipuja.
Laali, minäin syön terveellisesti, mutta liikaa. Olen ostanut kauniin himossani juhlalautasiksi käsin maalatut valtavan isot lautaset. No, ne saavat olla, koska käytetään vain juhlassa ja pitää pestä vielä käsin, mutta arkilautaset ovat Arcticaa ja kun mittasin niitä kotoani saamiin lapsuuden lautasiin, jotka eivät tietenkään käytössä, niin kokoero oli huomattava. Nyt ostinkin muutamia Arctican alkupalalautasia jokapäiväiseen käyttöön.
VastaaPoistaKäsilaukkuun olen laittanut Tiimarin lukulasit, sillä varsinaiset ovat liian tyyriit siellä pyöriviksi. Luen kaikki lisäainetekstit, mutta miten ne pystyvätkään ne präntit niin pienellä laittamaan!
Valmisruokana syömme melkein vain kerran viikossa talviaikana Saarioisten maksalaatikkoa, josta saamme rautaa. Suvella se ei maistu ja silloin pöydällä on aina kulho luomu kirsikkatomaatteja, joita napostelen välipalaksi ja joita pilkon salaatteihin. Nyt ei tomaatti maistu, kun se on sitä mautonta espnjalaista eli ei lähiruokaa. Kyllä kuljetus vaikuttaa.
Äitini sai vaikeaan syöpäänsä, jota ei voitu leikata, morfiinilaastarit ja hän oli koko hoitovuoden aivan kivuton. Kun hän selvisi korkeasta iästään huolimatta rankoista hoidoista, oli vuorossa asteittainen vierotus morfiinista ja se sujui ihan hyvin.
Ikävä tapaus sattui Savonlinnan likellä ja äitini onnistunut hoito Porissa. Eri puolilla maata siis sekä saadaan kipulääkitystä että kuollaan kipuihin.
On se niin erilaista eri paikoissa, tämä hoidon taso, tai tapa, miten sen nyt sanoisi.
VastaaPoistaMinä en harmi kyllä voi käyttää tiimarin lukulaseja, kun toinen silmä on miinus ja toinen plus. Mutta olen tilannut halpoja netistä, Favoptikilta. Toimivat hyvin.
Ei minullekaan oikein vihannekset maistu näin talvella, vaikka olen todellinen vihannesten ystävä. Eli salaatit jäävät vähemmälle talvella niiden pliisun maun vuoksi.
Täällä saa kyllä vielä ahvenanmaalaisia tomaatteja, mutta pienituloiselle melko kalliita, lähes 6 euroa kilo!
Olenkin nyt sitten ostanut silloin tällöin kuitenkin tomaattia, ja laitan hetkeksi uuniin pehmenemään, ja syön sitten lämpimänä, maistuu paremmalle.
Teen myös usein laatikoita pelkistä vihanneksista, joskus jauhelihaa tai soijarouhetta sekaan.
Sehän monesti onkin vikana, että on liian iso lautanen, ja ruoka näyttää vähältä, silloin tulee syödyksi enemmän. Kun ottaa pienemmän lautasen, näyttää enemmältä.
Minäkin käytän pienempiä lautasia, juhlalautasina on isommat, kauniit lautaset.
Raudan puute tulee helposti, onneksi rakastan pinaattia ja parsakaalia, joista saa vähän rautaakin, vaikkei niin paljon kuin maksalaatikosta. Syön sitäkin silloin tällöin.
Jännä juttu että naudanlihassa on vain vajaat kaksi kertaa enemmän rautaa kuin esim. pinaatissa.
Finelin ruoka-ainetaulukko on ahkerassa käytössäni! :D
Missä asut, ratkaisee kuolemassakin.
VastaaPoistaTiinmarin lasit on pakko olla varuilta, sillä varsinaiset lukulasit ovat Suomen hintaa eli sairaan kalliit. Ei niitä mieluusti kuljeta mukana edes kotelon kanssa, sillä hukkaan tavaroita...
Meillä on syöty tänä talvena makeaa paprikaa. Näyttää ihan chililtä eli sellaista kapeaa. Sitä kun laittaa leivänpäälle, pitäisi tulla rautaa ja C:tä.
Om ne minunkin luomukirsikkatomaatit aika tyyriitä, mutta ei ne kai olleet6 euroa kilo, toivon niin.
Moni ei tiedä, että kärsii anemiasta. On väsymystä ja hiukset hirveän huonossa kunnossa. Väitetään, että edes punaisessa lihassa ei enää ole rautaa tai sitten se ei imeydy.
Ai siis naudanlihassa on kuitenkin noinkin paljon rautaa...Pidän pinaatista, kun siitä tehdään sellainen muhennos, ja sitä voi laittaa vaikka uunilohen päälle.
Ah, odotan grillikautta!
Ja minulta tulee lähiaikoina kirja, jossa on ruoan ja syövän yhteys tarkasti kerrottuna.
Asun Ahvenanmaalla ja täältä on helppo lähteä Ruotsiin ostoksille, laivalippu autoineen maksaa vain noin kympin, matka kestää pari tuntia.
VastaaPoistaTäällä Ahvenanmaalla on kaikki paljon kalliimpaa kuin mantereella ja Ruotsissa.
Haluan suosia paikallisesti tuotettua ruokaa, mutta joskus se on vaikeaa, kun on pienet tulot. Minun työni muutettiin kolmipäiväiseksi taloudellisten seikkojen takia, joten minulla on vapaa-aikaa muttei juurikaan rahaa.
Minäkin ostan usein sitä paprikaa, eikö sen nimi ole suippopaprika, aivan kuin iso chili?
Tänään söin kevyesti paistettuja porkkanatikkuja (hiukan hunajaa, pippuria ja rakuunaa sekä ripaus suolaa), lisäksi vielä haricots vertsejä (mitä lie suomeksi?) ja kiinankaalia. Siihen vielä sipulilla ja valkosipulilla maustettua papumössöä ja hiukan naudan lihaa. Olipa hyvää! :D
Rakastan noita keitettyjä papuja, ja niitä syönkin nykyään riisin ja pastan sijasta.
Grillikautta minäkin odottelen!
Jäänpä odottamaan sitä kirjaasi, vaikuttaa mielenkiintoiselta!
Laali, onpa edullista poiketa Ruotsiin ostoksille.
VastaaPoistaKaikki terveellinen ja lähiruoka on kalliimpaa. Minäkin ostan vasta virikemunia, kun haluasin ostaa luomumunia, mutta niiden hinta on about neljä kertaa enemmän. Ja kananmunia meillä menee nykyään paljon. Pari vuotta sitten ne olivat pannassa ainakin kolestrolipeikon vuoksi.
Meillä on jo kauan ollut vain yhden tulot, sillä jäin kotiin kuopuksen rajujen allergioiden ja astman takia. Sitten kun olisi ollut mahdollisuus lähteä töihin, minulla olikin jo puutarha-ala tuplaantunut, noutaja, joka odotti pitkiä lenkkejä päivässä ja vihoviimein sitten kaiken ajan vievä blogi. Onneksi raha ei kuitenkaan ole kaikki.
Pavut ovat hirveän terveellisiä. Ja juu, se paprika on suippopaprika.
Palataan ja voi hyvin!
Kiitos samoin!
VastaaPoista♥
VastaaPoista