Oi aika ihanin! Ja perho sinisiipi!
Ja varjo niitulle jo hämyiselle hiipi.
Ja lehto unelmoi.
Ja luhdin nurkalla narahti tuuliviiri.
Kedolla karkeloi iloinen nuorten piiri.
Yörastaan laulu soi.
Kujalta vilahti sininen tyttö esiiin.
Hän pojan kesiin jäi. Jäi pojan kesiin.
Ja lounatuuli hunajan tuoksun toi.
Ja pirtin himmeyteen se kaino poika kulki,
sydämen himmeyteen lempensä vienon sulki.
Ja koitti Venus, koi.
Ja ehtoon himmeyteen se siniperho hukkui,
ja lehtoon, himmeyteen, yörastas arka nukkui.
Ei unhoittaa hän voi
perhoa sinistä, laulua aran rastaan,
neitoa sinistä, ken tanssi tiellä vastaan.
Soi lounatuuli:
Ihanin aika, oi.
- P.Mustapää -
Kootut runot (WSOY 1969)
kuva Iines
Kyllä sun pitää tehdä yhdessä Iineksen kanssa runo- ja kuvakirja!!
VastaaPoistaAllu, hyvä idea! Laitankin heti meiliä tutulle Kustannusherralle.
VastaaPoistaKaunis runo ja niin kaunis vuodenaika!
VastaaPoistaMiten Olga voi, en ole vähään aikaan hänestä lukenut?Toivottavasti ei lämmin ilma liikaa väsytä häntä. Minäkin tapasin pari päivää sitten tosi ihanan hauvelin ,laitoin kuvankin blogiin.
Jael, sain häent yllättävän hyvin nyt kuumien päivien yli. Sehän ei ollut pitkä jakso. Yrtiämme iltaisin viedä koiruudet (Dina täällä taas) rantaan uimaan ja kahlaamaan. Nyt on ihan helppoa ja Olga on puutarhassame ihan vapaana melkein koko päivän. Ei lähde enää mihinkään omalta tontilta.
VastaaPoistaKäynpä katsomassa ketä olet tavannut.
Aivan ihastuttava tuo Iineksen kuva!!
VastaaPoistaJa Mustapään kesäisen herkkä runo sopii niin ihanastai yhteen..
Hanne, Iineksen kuvat vievät minut vielä ylitse rajan;-) Tähän astisista kaunein tulee huomenna tai tänään myöhään...
VastaaPoista