Helsingin Sanomat tiedustelee 22.5. lehdessään Mikä on 2000 -luvun paras romaani? Minulla ei ollut mitään aikomusta tähän ryhtyä, ei siis edes osallistua saatikka tuoda aihetta blogiini. Jossain vaiheessa kuitenkin tein listan Hesarille. Kolme ensimmäistä kirjaa olivat minulle kristallinkirkkaat, kahta viimeistä sain oikein miettiä, sillä ehdokkaita olisikin yllättäen ollut enemmän. Kerrankin sain aikaiseksi perusteelliset, mutta lyhyet perustelut, mutta en niitä tajunnut tallentaa, koska edelleenkään en ollut tuomassa listaa blogiini. Näissä listoissa on monia ongelmia ja sen huomaa, jos niitä alkaa ristivalottamaan. Syntyy liian monta 'miksi?' Kaiken lisäksi minua ärsytti se, että Hesari tarjosi jo tässä vaiheessa omien kriitikoidensa listaa, jolloin on aivan selvää, että moni jo vaikka mukavuudenhalusta nappaa ainakin kirjan tai kaksi ko. listalta olipa sen lukenut tai ei. Johdattelu ei ollut Hesarilta fiksua ennen kuin lukijoiden äänet on kuultu.
Tässä nyt kuitenkin minun listani:
1. Katja Kettu:
Kätilö
Juureva, rohkea, omaääninen, vetävä tarina, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tässä kirja, joka on listallani myös jos joskus listaan blogini parhaat, vaikka kirja ei kelvannut edes Finlandia-ehdokkaaksi.
2. Marja-Leena Virtanen:
Kirjeitä kiven alle
Todenmakuinen, vahva ja erilainen kuvaus siirtokarjalaisuudesta. Kylmä virta kulkee sukupolvelta toiseen äidistä tyttäriin...
3. Tua Harno:
Ne jotka jäävät
Kylmäävän täydellinen. Olen sanaton tämän esikoisteoksen äärellä. Vetävä juoni. Huikean kaunis kieli. Minun ehdokkaani Finlandia-voittajaksi.
4. Johan Bargum:
Syyspurjehdus
Kirkas timantti. Tiivistyksen ylistys. Kolmiodraamasta neroudella.
5. Tapani Heinonen:
Reunalla
Rohkea! Tätä ei ole kirjoitettu ennen, sillä homoseksuaalisuus maalaisyhteisössä on ollut tabu. Suomalainen Sieppari ruispellossa. Tällaisen teoksen paikka ei ole katveessa!
Kympissä olisi mukana ollut jo tietenkin Pasi Ilmari Jääskeläisen
Harjukaupungin salakäytävät, olisi voinut olla vitosessakin, mutta elän jotain kapinaa niiden hyvien kirjojen puolesta, jotka jäävät suurelle yleisölle tuntemattomiksi. Myös Heidi Köngäksen
Vieras mies olisi mahtunut kymppiini. Monta helmeä jää löytymättä...eli tänään siis näin.
Pisaraakaan vettä ei ole saatu noin kuukauteen ja kotiloista en jaksa enää. Kasvien päällä on niin paljon siitepölyä, että olen rikkaruohoja kitkiessäni saanut jonkun allergisen reaktion ja nyt odotan, että lääkkeet auttavat. Eilen Viherlandiassa lounaalla ystävän kanssa ja toin tullessani taas kerran Mårbackaa, vaikka se aina kasvaa minulla niin valtavan suureksi. No kasvakoon!
Kaunista keskiviikkoa!
Love
Leena Lumi
PS. Täällä Helmi-Maarian mielipide Hesarin listajutusta.
Nyt kun edelleen elelemme 2000-lukua ja on menossa lokakuu 2014, huomaan tuoda tähän juttuun lisäinfon eli Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on minusta tällä hetkellä blogiini lukemistani kirjoista ehdottomasti paras. Kuka jää yllä olevalta listalta pois? Vastaa sinä, lukijani.
Tällä hetkellä veikkaan Finlandia -ehdokkaaksi Tommi Kinnusen Nejäntienristeystä ja pari muutakin on mielessä, mutta katsotaan...ja ne pari muuta tulevat ainakin näkymään Leena Lumin vuoden 2014 parhaissa kirjoissa.
Olen sanaton listasi edessä: siitä puuttuu suurin kaikista eli Sofi Oksasen Puhdistus!
VastaaPoistaAnna, saat olla;) Elämän yksi rikkaus on se, että meillä kaikilla on oma makumme.
PoistaMun mielestä on vähän "tavallisten" (vertaan ammattikriitikoihin) lukijoiden aliarviointia sanoa, että he nappaavat ehdokkaansa suoraan Hesarin listoilta. Luulen, että ne jotka listan haluavat tehdä, tekevät sen siksi, että haluavat vaikuttaa ja tuoda esiin niitä kirjoja, joista pitävät. Esimerkiksi Puhdistus on monella listalla, esimerkiksi minun, siksi, että se on älyttömän hyvä kirja. Ja olin sitä mieltä ko.kirjasta jo ennen kuin se oli saanut yhtään palkintoa.
VastaaPoistaSiitä olen samaa mieltä, että aina tällaiset listat ovat epäreiluja niitä hyviä kirjoja kohtaan, jotka jäävät mainintojen ulkopuolelle.
Jaana, kauniisti sanottu..Minä en ikinä aliarvioi ketään, enkä ole ylimielinen. Minut tuntevat tietävät sen. Se lista oli minun mielestäni johdattelua ja missä muussa tahansa kisassa, siitä olisi noussut haloo. Sen aika olisi ollut vasta kun lukijoiden mielipiteet ovat selvinneet.
PoistaKenenkään mielipide ei ole minusta toista parempi, mutta ei myöskään huonompi.
Viimeisestä samaa mieltä.
Omalla listallani saattaisivat olla Heidi Köngäksen Dora, Dora ja Ulla-Lena Lundbergin Jää. Luen parhaillaan, siis vasta nyt, Riikka Pulkkisen Vieras ja pidän siitä ertittäin paljon. Listasi ykkönen, kolmonen ja nelonen ovat loistavia, viitosta en ole lukenut vielä.
VastaaPoistaOi tuota siitepölyn määrää, mikä sotkee puutarhan ja terassin. Kun on pieni piha, pitkällä letkulla saa hyvin siitepölyt pois. Onneksi meillä ei edelleenkään ole kotiloita.
Eilen kyselin puutarhalla ties monettako kertaa Mårbackaa, valitettavsti vastaus oli edelleenkin ei ole.
Marjatta, ah niin, Köngäs...Ester-täti ei muusta enää puhukaan kuin Jäästä;)
PoistaTämä kotiloiden määrä on nyt arvoitus...Kaikki täällä nyt tästä puhuvat. Ikinä ennen ei näin. Eilen R, levitti sitä ympäristöystävällistä kotilomyrkkyä. Mutta sekin pitäisi aina uusia.
Mårbacka on kysyttyä, sillä koko lava oli niin tyhjä, että kun ostin kolme tai sama määrä sinne enää jäädä. Nyt yritän talvehdittaa myös Mårbackan.
Suuren päivälehden listoilla ja kritiikeillä on suuri merkitys. Tiedän tämän kuvataidepuolelta; jos näyttelysi arviossa on teoksen kuva, voit olla varma, että se teos myydään. Hienoa, että lukijatkin saavat sanoa mielipiteensä, mutta olen kanssasi samaa mieltä olisi ollut reilumpaa ja mielenkiintoisempaa julkaista yhdessä lukijoiden äänestyksen kanssa kriitikoiden lista.
VastaaPoistaMielipiteitä on monenlaisia, onneksi.
Cheri, ilman muuta on. Minä en eläisi ilman Hesaria;)
PoistaEhdottomasti, sillä missä muussa kisassa tehtäisiin näin, jos se olisi vaikka televisiossa tai missä tahansa lehdessä. Siitä nousisi haloo, että 'johdattelua'.
Juuri niin ja annetaan kaikkien kukkien kukkia♥
En ole edes lukenut Hesarin listaa. Minun listallani on vain yksi kirja: Puhdistus. Sen merkitys on täysin ainutlaatuinen suomalaisessa ja eurooppalaisessakin kirjallisuudessa.
PoistaHesarin kriitikot eivät ehtineet vaikuttaa mielipiteeseeni Sofi Oksasen kirjasta. Se muodostui heti, kun luin sen, muutama päivä sen tultua kirjakauppaan. Tajusin, että kyseessä oli suuri kirjailija, joka nousisi kansainväliseksi tekijäksi. Niin on käynyt.
Maailmakin palkitsee Sofin. Ei kadehdita hänen menestystään. Ei tehdä tästä arvovaltakysymystä. Olen ennustanut Nobel-palkintoa. Pikku Nobel on jo tullut.
(Sofi Oksanen on kansainvälinen kirjailija jo Stalinin lehmät -kirjassa.)
Julkistin mielipiteeni Puhdistus-kirjasta jo Parnasson keskustelussa.
http://blogisisko.blogspot.fi/2008/04/sofi-oksanen-puhdistus.html
Anna, ihmeellistä, minä koin aivan samoin Ketun Kätilön kohdalla!
PoistaMinä en ole kertaakaan tuonut mitään Puhdistusta blogiini, joten minua tämä asia ei tavallaan edes koske;)
Leena, minä tein oman listani niin sponttaanisti (kuten aina), että UNOHDIN Kätilön! Voi nolous, onneksi sinä nostit sen esiin. Kirjetä kiven alle olisi saanut myös listalleni mahtua, mutta viisi on niin vähän, niin vähän...
VastaaPoistaMakuasioita nämä, jokainen saa listata juuri ne kirjat, jotka haluaa!! :)
♥♥♥
Annika, joku muu sanoi ihan samaa, kun eilen lueskelin blogien listoja. Viisi on liian vähän paljon lukevalle.
PoistaKiitos♥♥♥
Viisi on todella vähän, kun upeita kirjoja on niin paljon. Ainoa varma listallani olija, olisi Puhdistus. Muista sijoista olisikin sitten ollut kova kamppailu. Mietin tätä kovasti, mutta en saanut millään päätettyä mitä jätän pois, joten luovutin. Sitä paitsi monia hienoja kirjoja on varmasti vielä lukemattakin (kuten Kätilö).
VastaaPoistaListaltasi olen lukenut Harnon ja Bargumin ja pidin molemmista valtavasti.
Kuutar, viisi on jotenkin julmaa;) Minun listaltani taas Kätilö ei voisi puuttua. Minä olin eilen päättänyt, että en tee tätä listaa, mutta sitten sain vähän yllytystä ja yllytyshullut ovat ihan oma rotunsa...Minulta on uusimmasta kotimaisesta lukematta todella paljon, sillä koen yhä vahvimmin maailmankirjallisuuden kotimaakseni. Mm. latinokirjallisuus vetää etc. Silti minulle maailman paras kirja on kotimainen eli kaikki ei ole aina, miltä se näyttää.
PoistaSiinä vasta kirjat!
Ymmärrän täysin Helmi-Maariaa, hänen kirjoituksensa on hyvä. Itse ensin hermostuin Hesarin tuosta listasta lähinnä sen takia, että minusta siinä on jotain äärettömän laiskaa ja jotakin yleisöä kosiskelevaa. "Parhaiden 2000-luvun romaanien" listaaminen on minusta älyllisesti laiskaa Hesarin kulttuuritoimitukselta(tässä kohtaa komppaan Helmi-Maariaa). Sitten kirjoitetaan kirjoista, joista luultavasti on jo Hesarissa kirjoitettu. Toivoisin tämän juttusarjan tilalle jotain painavampaa journalismia kulttuurista, nimenomaan sinne HS:n kulttuurisivuille. Toisaalta, tämmöiset listat herättävät myös lukijoissa helpommin (ja eräällä lailla laiskempaa) keskustelua ja intohimoa kuin ne "painavammat" kulttuurijutut. Niin helppoa intohimoa ja keskustelua, että minäkin sitten kuitenkin, suutuspäissäni toki, oman listani laitoin menemään. Harmi, että novellit rajattiin listan ulkopuolelle. Tosin niillä ei taida olla täällä kamalasti lukijoita ja arvostajia. Listatessani huomasin taas kuinka vähän luen kotimaista kirjallisuutta. (ja siten huono listaamaan niitä?) Joitakin kotimaisia on aikeissa aina lukea, mutta eihän niitä kaikkia aina heti kerkeä... Sinun listaltasi olin lukenut vain kaksi.
VastaaPoistaToivon, että Hesari mainitsisi myös hieman yli kympin ulkopuolelle jääneitä sekä hajaääniä saaneita. Toivon myös, että listalle pääsisi muutaman "varman" lisäksi myös vanhempia kirjoja, ei vain viimeisen kolmen vuoden aikana ilmestyneitä.
No niin, tosikko täällä taas vuodatti pitkästi.
Sanna, no sama täällä, mutta kun minua vähän tänään yllytettin tämä tekemään. Ihan privaatisti. Minähän olen niin yllytyshullu että;) Viisi on aina väärin jos lukee vaikka sata kirjaa vuodessa. Valintakin voi olla silloin sitä, että mistä tuulee vai seisooko ilma. Paitsi siis tuo Kätilö...Minäkin tein vähän kiihtyneenä pari päivää sitten sitä listaa ja siinä tilassa syntyivät parhaat perustelut: Mikä harmi etten niitä tallentanut.
Poista...mutta sinä olet muuten taas lukenut melkein kaikki blogiaikani parhaat kirjat.
Sitä tässä nyt minäkin odotan eli myös hajaääniä saaneet kirjat esille. Köngäksen Vieras mies ilmestyi 2002...esim.
Toinen tosikko täällä yrittää muistaa, että lounaskin on pakko syödä. Kohta en sitä voi enää laistaa, kun personal trainer on vahtimassa;)
Yhtään noista en ole lukenut... vaikka uutta suomalaista löytyy.
VastaaPoistaEn yhtään ihmettele: Meillä on aivan eri kirjamaku.
PoistaEhkäpä et ole vielä lukenut sitä irlantilaistakaan, jonka sinulle lähetin: Regina McBride Ennen sarastusta...
PoistaMinä pidin sekä Kätilöstä, että Puhdistuksesta. Ja Jää jäi mieleen pitkäksi aikaa. Lopuista en osaakaan sitten sanoa...
VastaaPoistaMine, otaksun, että kumpikin on osa suomalaisen tulevaa historiaa eli klassikkoainesta.
PoistaSuosittelen sinulle suvilukemiseksi Tua Harnon Ne jotka jäävät.
Selvä, lisätty listaan:).
PoistaJa voisit lisätä vielä vaikka Hanne-Vibeke Holstin Mitä he toisilleen tekivät. Lupaan, että molemmat suositukseni kiinnostavat sinua. Tämä on sitä räätälöintiä;)
PoistaHauskaa, että teit oman listasi, Leena!
VastaaPoistaOlen lukenut listaltasi kaikki viimeistä lukuun ottamatta. Sekin kiinnostaisi kyllä! :) Hienoja kirjoja kaikki.
Minä olen ollut hieman hämmentynyt siitä negaatiosta, jota Hesarin juttu sai aikaan juuri meiltä kirjojen lukijoilta. Koen itse, että lehdessä on nykyisin aivan liian vähän kirjallisuuteen liittyviä artikkeleja, myös kritiikkejä. Siksi ilahduin kovasti tästä juttusarjasta, jossa myös lukijat voivat olla osana. Mainontaa varasmti myös, mutta parhaimmillaan äänestystuloksista saisi valtavan määrän loistavia juttuja, jotka esittelisivät laajalti kotimaista kirjallisuutta.
Pidän myös siitä, että jokaisella lukijalla on mahdollisuus tehdä oma listansa. Minäkään en oikein osannut ottaa pahana tuota kriitikkojen listaa. Itse koin listan siten, että oli hauska verrata omia suosikkejani listalla oleviin. Tässä vaiheessa voi jo luottaa omaan makuun kai sen verran, että siinä eivät kriitikoiden mielipiteet suuntaan tahi toiseen hetkauttele. Mielestäni kriitikoiden listalla oli erittäin hyviä kirjoja. Kuten sanottu, makuja on monia, myös kriitikoilla.
On kukinnan aika: niinpä kannatan kaikenvärisiä ja kokoisia kukkasia :D
Aurinkoa <3
Valkoinen kirahvi, kiitos.
PoistaLuin mielipiteesi Pisaralla ja olemme osin samoilla, osin eri linjoilla. Minua otti päähän vain se, että Hesari julkaisi oman listansa ENNEN kuin lukijat ovat valintansa tehneet. Mieti nyt vaikka jotain TV:n tanssikisaa, jos siellä tuomarit ilmoittaisivat omat suosikkinsa ennakkoon ja sitten pyydettäisiin yleisöä sanomaan oma mielipiteensä.
Minäkin, kaikenvärisiä ja kaikenkokoisia;)
♥
Olen samaa mieltä tuosta, että kriitikkojen listaan olisi ollut mukavampi tutustua sitten, kun yleisöäänestyksenkin tulokset julkistetaan. Ei kriitikkojen lista varmaankaan sinällään suoraan sanele äänestäjien valintoja, mutta antaa se silti tietyille kirjoille "varaslähdön" ja lisäksi vie jotenkin painoa siltä, että tämä on nimenomaan yleisön, tavallisten lukijoiden äänestys.
VastaaPoistaSiitä, onko kirjojen paremmuusjärjestykseen pakottamisessa ylipäätään mitään järkeä, olen periaatteessa sitä mieltä että ei tietenkään, mutta käytännössä en pane äänestystä pahakseni. On ehkä surullista, että kaikesta täytyy tehdä kilpailua, mutta taitaa vain olla niin, että kilpailu kiinnostaa ihmisluontoa. Ja kuten Valkoinen Kirahvi sanoi, kivaa, että kirjallisuus ylipäätään saa huomiota! Sannan ylläolevan kommentin tavoin toivon kuitenkin myös, että Hesari nostaisi jutussa esiin muitakin kuin niitä ilmeisimpiä voittajia.
Luru, puhuin just äsken Perheen Järjen kanssa tästä ja hänelle ei käy järkeen, että se kriitikkojen lista on annettu ETUKÄTEEN. Lukijat olisivat ensin saaneet sanoa mielipiteensä ja vasta sitten Hesarin kriitikot.
PoistaOikeastaan siinä ei ole päätä eikä häntää, mutta kun tämä yhteiskunta perustuu kaikellaan kaiken kilpailuttamiseen. En minäkään siitä pahastu, mutta tiedän loppuvuodestakin ihan tasan tarkkaan, että mun kuuma ryhmä on vain mun kuuma ryhmä. Olen itse aika kilpailuhenkinen, mitä tapaa yritän itsestäni poistaa, joten ymmärrän sen energian, mitä kilpailu purskauttaa tilanteeseen kuin tilanteeseen, tapahtumaan kuin tapahtumaan.
Tärkeää onkin kirjallisuuden saama huomio ja toivon Sannan tavoin, että marginaalissa olevat kirjatkin mainitaan. Sieltä voi löytyä vaikka joku TULEVAISUUDEN kuuma kirja. Oleva aika ei aina tajua, mitä sillä on käsissään. Vrt. vaikka Kesä Baden-Badenissa ja Humiseva harju ja monta, monta muuta kirjallista timanttia.
Muuta en tähän nyt kommentoi kuin että Sun on pakkojen pakko lukea Pelon Jokapäiväinen elämämme. Olen melko varma, että rakastut ;) julkaisen siitä huomenna arvion. Se on vähintään yhtä vaikuttava kuin Kätilö!
VastaaPoistaHelmi-Maaria, no otan sen suvikirjalistalleni. Kiitos vinkistä. Luotan siihen, että fantasiaa, että minulle tarjoa;) Ja jos yhtä viakuttavaa kuin Käitlö niin 'kiitos kyllä!' Katsos ne vahvat maut...
PoistaPoikkean huomenna lukemassa, mitä innoitusta olet kirjasta löytänyt.
Ihana lemmikkipenkki, ihastelin sitä. Luin postauksesi ja jotkut listasi kirjoista olen myös lukenut.
VastaaPoistaArleena, sitä just nyt;) Olin unohtanut istuttaneeni nuo pinkin punaiset tulppaanit, mutta selvästi olin ajatellut silloin jo miten ne sopisivat lemmikkien kanssa. Kohta lemmikit ja tulppaanit katoavat ja sitten aloittavat isot unikot ja niiden jälkeen leimukukat. Saada yksi penkki toimittamaan tämä kaikki on oma juttunsa.
PoistaÄlä vain luule, että istutan keltaisia tulppaaneja;) Isken pääsiäisenä lahjaksi saadut aina keväällä maahan ja mikä ihme siinä onkaan, ikinä myyrät eivät ole iskeneet juuri keltaisiin tulppaaneihin.
Niin...emmehän me kaikki voi lukea kaikkia kirjoja vaikka hyvää halua olisi kuinka;)
Mä olen samaa mieltä, HS olisi voinut olla julkaisematta sitä listaa, näin lukijoiden mielipiteeseen ei olisi vaikuttanut muiden kirjamieltymykset.
VastaaPoistaSade tekisi hyvää tuolle siitepölyn maatumiselle. Keltaista pintaa on joka paikka täynnä ja kaikki tropit on mullakin jo käytössä. Huuhtelukannua kannattaa kokeilla, jos et ole jo testannut.
Birgitta, nimenomaan. Se on ainoa, joka minuta tässä rassaa. Muuten ok.
PoistaPejrantaina tuli hirväen monen viikon hellehautomisen jälkeen sade ja ukkonen. Mutta se klaarisi ehtooksi ja saimme nauttia piiiiiitkästä grilli&viiniruokailusta äärettömien keskustelujen virralla raikkaassa ulkoilmassa. Nyt sitä on tehty kaksi pitkää iltaa ja ei siis ole tarvinnut kastella, kuten muut illat tätä ennen.Enkä ole tavinnut allergialääkkeitäni.
Huuhtelukannu on R:n kaikki, se ja juokseminen kai ohitse minun;) Ai niin ja koripallo myös. Siis ohitse minun.
Minulla ei ollut kertaakaan Keski-Euroopan kahden viikon aikana nenä tukossa, ei aivastelua, ei yskää, ei mitään muuta kuin ihanaa. Tietenkään emme ajaneet moottoriteitä, vaan lumoavia pikkuteitä...Ehkä olen väärässä maassa, vaikka olenkin sitä mieltä, että Suomi on monessa maailman paras,mutta jossain kohdin kuuluisin johonkin alppimaashan...
Koitas 50 mikrogrammaa D-vitamiiniä, minulta katosivat sen myötä sinuiitit...ja tyttäreltä myös.
PoistaNe jotka jäävät ja Reunalla on minulta vielä lukematta, mutta noista kolmesta muusta olen aivan samaa mieltä :):
VastaaPoistaTuulia, Ne jotka jäävät luet takuulla ja suosittelen myös Reunalla, joka on ihan jotain uutta Suomesta.
PoistaMeillä onkin aina ollut hämmästyttävän samanlainen lukumaku.