sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Kirjamessuille avec -lippujen voittajat ovat...
Helsingin Kirjamessuille avec -liput voittivat arvonnassa mimon mami ja Astrid: Onnea♥ Olkaa ystävälliset ja ilmoittakaa yhteystietonne leenalumi@gmail.com että saan liput matkaan mahdollisimman pian.
Tuleva viikko meneekin sitten kirjamessujen odotuksessa sekä messuillessa. Meillä Helsinkiin lähtöön liittyy aina muutakin eli tapaamme nuoriamme etc. Tapaamislistani eli 'kuoharikorttini' on täynnä, mutta jos tunnistat minut messuilla, tule juttelemaan. Olen tällä kertaa paikalla vain lauantaina, sillä en luota vielä kuntooni. Jo pelkästään autossa pitkään istuminen voi olla hiukan haasteellista, mutta olemme varautuneet ottamaan breikkejä.
Puutarha on vienyt nyt aikaani ja samalla siinä lihakset saavat tarvittavaa vahvistusta. Olen ihan intona istuttanut vispipuuronvärisiä callunoita puutarhaan, kun niitä vihdoinkin löysin. Kuva ei tee oikeutta värille:
Myyräsuojuksia ja nyt myös jo jänisverkkoja virittelemme, sillä kirjamessujen jälkeen lähdemme länsirannikolle. Jänisverkot eivät ole liian aikaisia ainakaan Keski-Suomessa, sillä pupu oli käynyt nappaamassa jo monta oksaa uudesta syyshortensia Red Wim'sistä! Sen ympärille tuli jotain vihreää jänisverkkoa kauniimpaa:
Nämä kehikot on meillä testattu ja jänikset eivät tällaista suojausta ylitä. Lokakuu on ollut järkyttävän kuiva, joten mietin, onko Red Wim's kärsinyt kuivuudesta... Alkukuusta oli niin paljon muuta, mutta nyt olen varovasti kastellut, sillä meillä ei ole ollut vielä yöpakkasia. Vanhat syyshortensiat kukkivat täysillä ja köynnöshortensioissa on vielä kultaiset lehdet.
Tämän viimeinen värihän on siis viininpunainen, joka tulee syyskesästä. Ensin valkoiset kukat, sitten vaaleanpunaiset ja lopulta tummanpunaiset!
Tänään Helsingin Sanomissa oli Merkintöjä -palstalla Mira Helstelän teksti Onko syövässä mitään hyvää?
Mahtoiko lääkärini tietääkään, kuika paljon toivoa hänen sanansa loivat silloin, kun selviytymiseni ei vielä ollut varmaa:
"Nyt vain jatkat elämää tai sinusta tulee katkera mummo, joka vielä 80-vuotiaana odottaa syöpää, joka ei tullutkaan."
Painotus sanalla toivoa, sillä toivoa ja unelmia älköön kukaan meiltä viekö!
Love
Leena Lumi
PS. Molemmat lippujen saavat ovat nyt ilmoittautuneet, joten eikun kohti kirjamessuja!
Oi, Paljon kiitoksia! Lähetin sähköpostia.
VastaaPoistamimon mami, ole hyvä<3 Lippusi ovat jo kuoressa ja lähtevät huomenna.
PoistaOnnea voittajille!
VastaaPoistaJestas, enpä ole syyshortensioita koskaan jäniksiltä suojannut, eivätkä ole niitä kyllä järsineetkään. Pitäisikö sittenkin....?
Between, kiitos psta!
PoistaNo enpä minäkään, muuta kuin tätä ennen Vanillen nuorena. Nuorena ilmeisesti maistuvat hyviltä, eivät enää parin vuoden päästä. Mutta en olisi uskonut, että näin aikaisin! Jos sulla on tänä vuonna istutettuja...Minulta söivät jopa uudet onnenpensaat viime vuonna, vanhoihin eivät koskeneet.
Onnea voittajille!
VastaaPoistaTosiaan ihania nuo vispipuuron väriset callunat, niihin on helppo iskeä silmänsä :D Meilläkin lokakuu on ollut aika kuivaa ja hortensiat lorpottavat, kukat on tuuli vienyt mennessänsä!
Hyvin sanoi lääkäri Sinulle ja se pätee vaikka ei syövän kanssa sylipainia olisikaan, kuinka varjeltuisi katkeroitumiselta (minkä syyn takia tahansa), olisi ihanaa jos aurinko paistaisi joko elämän loppumatkan sieluun!
Mukavaa messumatkaa!
Kivipellon Saila, kiitos psta!
PoistaTiedän vain yhden paikan josta niitä saa ja hinta on eri maailmasta kuin muilla callunoilla, joten en usko, että sain tuota väriä täysin esiin...,mutta ne näyttävät siltä, että tekee mieli SYÖDÄ ne! Harmi kun en tajunnut kuukauden alussa mitään ja tuo Wim's on vasta pienokainen.
Sanoi tuolle toimittajalle, mutta sanoi kylläö myös minulle, vain mummo-sana puuttui:) Käski nauttia elämästä. Noin pitää lääkärien olla. Tosi on, tuota voi soveltaa moneen asiaan.
Kiitos!<3
Kuoharikortti on aina ihana asia. ;) ♥
VastaaPoistaMuistatko, mikä tuon punaisen hortensian nimi on? Me ostimme keväällä yhden uuden hortensian pihalle ja loppukesästä / alkusyksystä siinä oli ihan samanväriset kukat. Olisiko sama lajike...
Katja, kuin menneen maailman 'tanssiaiskortti', johon kavaljeerit saivat tehdä varauksia:)♥
PoistaSe on syyshortensia Wim's Red. Linkitä auki tuo linkki siihen, niin näet, mitä se tarjoaa eli se Hankkijan kuva...Kunpa muistaisit: Osta kirja,jossa on blancot sivut ja merktise sinne kaikki hankinnat puutarhaan. Minulla on jo noin 30 vuodelta. Toivottavasti nuo värit vaihtuvat eli ensi kesä sen sitten näyttää. Siis sulla olisi pitänyt olla siinä ensin valkoiset, sitten pinkit ja vasta syyskesästä viininpunaiset, jos se on tämä.
Syksy onkin puutarhassa toiminnan aikaa, ensin kerätään satoa ja sitten suojataan talvelta ja nälkäisiltä talvehtijoilta :). Tuo syyshortensiasi näyttää todella kauniilta.
VastaaPoistaTäällä alkaa puut olla jo lehdettä ja tänään oli ensimmäinen sadepäivä pitkään pitkään aikaan. Toivottavasti viikonloppuna on kirkas syyssää, kun tulette visiitille. Iloisia hetkiä teille ja nähdään lauantaina ♥
Birgitta, ehdottomasti: Ei ole ainakaan liian kuuma ja syksyllä tehdyt puutarhailut kiittävät keväällä. No ei se nyt ole kaunis enää...,mutta se oli.
PoistaMeillä ei ole satanut yhtään koko lokakuussa. Tänäänkin kastelin, kun on tullut istutettua rautatieomenapuu, päärynäpuu, tuo hortensia ja vähän lisää atsaleaa ja callunoita pitää kastella, kunnes tulee pakkaset.
Sinne päin on luvassa lumisadetta, mutta se on ehkä ohi jo viikonloppuna. Lauantaina tavataan♥
Itsekin menen kirjamessuille, mutta jo torstaina kun viikonloppuna menemme käymään mieheni vanhemmilla. Toivotan mukavia messuja!
VastaaPoistaJa varmasti aivan mahtavaa kuntouttavaa liikuntaa tuo puutarhassa liikkuminen ja tekeminen. Välillä jopa mietin, että tuollainen on liikuntana aivan aliarvostettua. Sydän myös sulaa noille vispipuuronvärisille callunoille. Minulla on jokin juttu vaaleanpunaisen eri sävyjä kohtaan, olen heikkona niihin. :) -Taru
Taru, kiitos samoin sinulle!<3
PoistaMoni hyötyliikunta on aliarvostettua. Puutarhassa tulee huomaamatta liikuttua tunteja ja se on kiinnostavaa. Ne ovat ihan syötävät ja tänään kuvasin niitä ensilumessa. Se on vain Taru sitä, että ne voisi syödä, sillä niin moni vaaleanpunainen houkuttaa melkein yli rajan. Minun entinen inhokkivärini eli silleen maut muuttuvat...
<3