Vaikka niin isosti olenkin oppinut rakastamaan marraskuuta, on siinäkin pimeät hetkensä. Notkahduksia, jolloin ajattelee, että 'kuka tätä jaksaa'! Viikon homma on ollut ison, todella ison maton etsintä olkkariimme. Olemme sisustaneet viimeksi vuonna koivu ja tähti, sillä olemme sen sijasta rempanneet ja reissanneet. Puutarhakin vie omansa ja olin tämän kesän puh, pah, tästä pelistä pois, joten mitään sisustuksellisia kicksejä en saa kun katson etenkin olohuonettamme. Marraskuu selvästi herättää pesäilytarpeen, josta on vain kivenheitto, jos sitäkään, sisustamiseen...
Itselleni ei nykyään tule yhtäkään sisustuslehteä, mutta tilaan tyttärelle Koti ja Keittiö -lehteä, joka aikanaan tuli itselleni kauan. Tänään turhautuneena toivottomaan mattoprojektiin, annoin itselleni luvan ostaa juuri Koti ja Keittiö -lehden, jonka kansi oli houkuttavin kaikista ison tavaratalon lehdistä. Kansi on kuin kutsuhuuto minulle! Sisällössä kuitenkin ainakin tällä kertaa tyyliä ja vinkkejä eniten lapsiperheiden tarpeisiin. Ilmankos tyttäremme haluaakin juuri tämän lehden! Ainakin hän on potentiaalista kohderyhmää vaikka ei lapsia vielä olekaan. Onneksi oli erinomaiset viinisivut ja ruokaohjeita. Ehkä meikäläisen sisustusvuodet ovat sitten ohi jo...Vanhojen mööpeleiden ystävä, jolle sanat coyntry&cosy ovat ominta hengitystä, ei ehkä ole innoittavin kohde kenellekään sisustusalan ammattilaiselle.
Kaikki mitä tässäkin kuvassa näkyy on kierrätettyä paitsi Wrendalen mukit. Kiiltävä kahvipöytä on löydetty roskalavalta neljässä osassa, vanhojen kirjojen hylly löytyi yhdestä varastosta ja...Siis ajatus uudesta, isosta matosta jouluksi alkoi innostaa. Monta värimallia on kokeiltu. Sen pitää olla matalanukkainen, se ei saa kiiltää, sen pitää sopia mittatilausleveisiin luonnonvalkoisiin nukkamattoihimme olkkarin terassioven edessä sekä olkkariin näkyvässä kirjastossa ja toisessa makkarissa. Se olisi mittatilausjuttu ja sen viimeinen päivä tilata olisi perjantaina, että saisimme sen jouluksi...Paikasta toiseen on juostu. On mitattu, on verrattu värejä, olen tehnyt kompromisseja, olen väsynyt ja kun tajusimme sen ainoan oikean värin matollemme: Valkoinen! Valkoinen minulle, joka rakastan värejä, mutta jotkut jutut meillä vain ovat valkoisia, ei voi mitään! Päätimme, että joulun tulee olla rento, ei pelätä punajuurisalaattia valkoisella matolla, ei punaviinitahraa, ei koirien sotkuja...Helmikuun lumilla löydämme unelmamattomme ja nyt vain iltapäiväteellä ihailin Koti ja Keittiö -lehdestä viittäkymmentä sivullista ihania joulukoteja.
Tee on maailman ainoa juoma, joka sekä virkistää että rauhoittaa. Sen päälle vielä kun saa joulutorttua, tekeekin jo mieli alkaa valita omaa suosikkiaan joulukodeista. Löysin kaksi, joista pidän: Satumaailma lähellä luontoa, jossa asuvat Francisca ja Björn sekä Joulustelijan parasta aikaa, jossa asuvat Kati ja Pasi lapsineen. Oih, saan äänestää suosikkiani...
Päivän paras hetki. Iltapäivän teehetki. Murheet ovat nyt pieniä ja osaan olla kiitollinen, että saan ilolla odottaa joulua. Iloitsen siitäkin, että huomenna ei tarvitse juosta kaupoilla. Kaikki aikanaan. Joulukin tulee omalla ajallaan ihan sama onko lattialla vaikka millainen matto. Olemme jo aikaa sitten onneksi tajunneet, että joulussa on tärkeintä se hetki, kun istumme yhdessä perheen kanssa syömään. Sen hetken tunnelma, jossa niin kirkastuu, miten perhe on parasta.
Olen hirmuinen kotoilija ja tunnelmien vaalija. Reissuun lähden mieluusti, silloin olen seikkailija: emme lähtiessä tiedä, mihin päädymme, mitä koemme. Sitten on taas niin lumottua palata muistelemaan reissuviikkoja kodin syliin. Valkoisesta kivitalosta saaressa on tullut kotimme. Kaikki täällä kantaa elettyä elämää kuopuksen syntymästä suuriruhtinatar Olgan lähtöön. Täällä kuuluvat monet naurut ja joululaulut, keittiö täynnä nuoria syömässä meidän jääkaappia tyhjäksi, heräämiset lintujen lauluun ja iltamyöhät terassilla auringon pudotessa Päijänteeseen. Täällä on palattu yöuinnilta ja jääty katsomaan syyskesän yötä...Täällä on itketty tämän suven surut, täällä on virottu taas elämään, täällä on katsottu toista silmiin, täällä on herkuteltu ja halattu, täällä on ihmetelty lumen satumaata, täällä on tanssittu kuutamolla, kuultu Välikaton Feetun kolinat piipun juurelta, täällä näkyy eletty elämä ja saakin näkyä, sillä tämä on Koti♥
Ilta putoo. Viikonloppu lähestyy. Ulkona sataa räntää. Aika vetää huopa ympärille, ottaa muutama satsuma ja hyvä kirja käteen. Jouluruusun kauneudessa asuu rauha. Se hätäilemättömyys, jonka läsnäollessa näemme kauemmas, näemme kirkkaammin. Mun on hyvä olla. Toivon, että sunkin on hyvä olla. Annetaan marraskuisten päivien hämärähyssyn tuudittaa meidät luottamukseen ja uskoon, että kaikki on ihan hyvin nyt juuri tässä hetkessä, ei siellä jossain muualla, vaan tässä, minussa ja sinussa. Ollaan vaan...
Leena Lumi
Ihana jouluruusu, taidan ostaa sellaisen itselleni heti huomenna ;)
VastaaPoistaArvaa minkä värinen meidän olkkarin matto on, no valkoinen. Mikä epäkäytännöllisin matto, koiraperheessä. Mutta kun ei sinne mikään muu sovi.
Aivan ihanaa, että kirjoitit noin lämpimästi ja kauniisti tästä ajasta ja olosta...Ollaan vaan...
Mai, jouluruusut!<3
PoistaIhan tosi! Siis sen päälle tulee sitten olkkarin ruokapöytä ja sen pituus olisi 3 metriä ja leveys...Vaikka kuinka järki vaatii harmaata, niin se ei käy, se ei käy. Niin, katsos, vaikka ei omaa koiraa nyt, niin tyttären koiruudet ovat välillä mummilassa hoidossa, kummikoira on yökylässä etc.etc. Juu, ei sovi meilläkään:)
Kirjoitin ihan miltä nyt just tuntuu. Kiitos<3
Hämäränhyssyä nyt kyllä riittää. Ulos on laitettava ulkokynttilää ja pitkällä valotusajalla. Kirja ja sohva on ollut rattoni mutta tämän loputtoman flunssakierteen jo heittäisin hus pois! Ihania hämärähetkiä teille! Suklaata ja tunnelmallista musiikkia kera kirjan että kynttilöin- itse asiassa melko hienoa :)!
VastaaPoistableue, ei tule kuin valoisaa ollenkaan. Tavallaan tämä luolanainenaika kyllä sopii minulle:) Kop, kop, ei ole flunssaa ollut aikoihin. Syön D:tä 50 mikrogrammaa/vrk. Ei sun auta kuin levätä, nauttia paljon lämmintä juomaa, teekin on hyvää ja niitä vitamiineja. Nyt voit sitten lukea, lukea...jos jaksat. Kiitos ja sinulle paranemisiin♥ Olin kirjoittaa, että suklaata, mutta kun en nyt tänään löytänyt sitä suklaata mitä halusin, niin usko tai älä, en ostanut sitten muutakaan suklaata! Mulla on kyllä hyvää aikuiseen makuun olevaa kaakaojauhetta, joten voisinkin laittaa ison mukillisen kaakaota ja sitten se kirja...
PoistaMinäkin olen katsellut olohuoneeseen mattoa. Lautalattia on kovilla tässä perheessä ruokapöydän alla. Se ei kyllä olisi todellakaan valkoinen, vaan mahdollisimman lähellä lattian väriä. Juutti-mattoja olen mm. katsellut. Ja aina törmään siihen hintaan. Me kun tarvittaisiin ison pöydän alle vielä isompi matto. Joten nyt on kestettävä lattian naarmut, jos ei tule voittoa lotosta, jota en taaskaan ole kyllä edes tehnyt.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, tähän sopisi myös aito, itämainen matto, mutta mene katsomaan niiden hintoja liikkeisiin. Ja sitten sen värit pitäisi olla just eikä melkein. Meilläkin on alla kulunut parketti, jota on rokottanut melkein eniten se lumi, joka tulee rampatessa yläterassilla/parvekkeella tai kun lumiset koirat tulevat sisään ja makoilevat parketilla tms. Ei meillä niitä mihinkään pesuhuoneeseen laiteta. Ja vaikka kuinka on sanottu, että lumikengillä ei parvekkeelta tulla, niin se ei mene aina omaankaan päähän...No, hiukan alle nelinumeroinen on tuon koon matto, mitä me tarvitsemme, jos se on nukkamatto ja kyllä se on. Niihin olemme nty tottuneet ja ne eivät ole vivalkoisia, vaan Edelweiss tms. on niiden sävy. Tuntuu ihanalta jalan alla. Yksi, isoin niistä on nyt pesussa, ja ekan kerran. Maksaa pesetys vain 35 euroa ja aikaa on mennyt sen ostosta jo neljä vuotta. Tosin se on makkarissa, mun puolella, mutta olkkarin matto olisi takuulla pesussa useammin. Achtung, nyt meillä on halpa plyysimatto, joka sulautuu punapyökkiparkettiin, ja pöytä kun on sen päällä, muu lattia on paljas: Haluan sen tädhen isomman maton, mutta taidan antaa leveydessä hiukan periksi...Kompromissi on usein se paras ratkaisu. By the way: Ostin vuosia sitten tähän tyyriin ja taiteilijan suunnitteleman paksun räsymaton. Ei sopinut sitten millään. Nyt se on täydellinen takkahuoneen vielä kuluneemmalla lattialla. Ne lattiat, jotka on uusittu, on vedetty klinkkerille ja lattialämmitys alle, joten ei ihan halpaa lystiä: Nyt emme ala siihen, sillä reissuvuodet menossa. Ja Lumimiestä ei mikään pidätä tekemästä itse, ei mikään! Nyt ei sellaista stressiä: Olemme tämän kesän jälkeen ansainneet muuta. Samassa veneessä ollaan: Kun mun kompromissimatto tulee, kaksi kulunutta parketin kohtaa jää ikävästi näkyviin, mutta on se pientä monen suuremman murheen rinnalla, joten annetaan olla ja revitään ilo irti jostain muusta<3 Nyt juuri kohta lähdemme rantapoluille ja maassa on ohut, kuiva lumihuntu...
PoistaNiin - se valkoinen matto - sellaisia on ollut ja vieläkin haaveilen, vaikka tiedän, että tässä huushollissa se on pelkkää rahan tuhlausta. Kun isäntä lompsottelee saappaissaan sisään tai tyttären pikkukisu oksentaa sille - tai kaataa touhutessaan kahvimukin. No - pikkukisu lähtee tyttären kanssa omaan kotiin ihan heti, sillä tyttären putkiremppa on valmis, mutta onneksi se palailee vähän väliä hoitoon. Antaa valkoisten mattojen vielä olla. Ja antaa olla vanhojen huonekalujenkin, sillä tuon sohvan päällä on monet kerrat lasten kanssa yhdessä luettu, katsottu tv-maratooneja ja tuon ison pöydän päällä pelattu lautapelejä, istuttu pitkää iltaa ystävien ja läheisten kanssa - ja remppa odottaa jossain oven takana. Sitten kun taas jaksetaan.
VastaaPoistaJa tämä marraskuu - kun syksy oli niin upea, on tämä melkein vienyt mehut minustakin, hämärän rakastajasta. Mutta ei ihan. Sillä se viltin syli on lämmin. Ja kynttilänliekki kaunis. Ja elämäkin. Kaunis. Vaikka tänään vähän taas haikea. Kun tytär on lähdössä...
Hyvää marraskuun loppua sinulle ja Lumimiehellesi, Leena <3
Lady of The Mess, pakko hyväksyä asiat, joille ei mitään voi:) Vanhat huonekalut eivät meiltä lähde, niitä on kerätty sekä roskalavoiolta että huutokaupoista. On sivustavedettävä ja päästä vedettävä talonpoikaisvuode, jugendpiironki, nuo roskalavapöydät, joista kuvassa olevan olen lakannut niin, että siitä voi vaikka peilata, sukuryijy ja sitten ehkä jo yli sata vuotta vanha hylykkö, jonka paikka olisi olkkarissa, mutta se onkin nyt Lumimiehen yöpöytänä, josta näkyy olkkariin hyvin. Ne mun opintolainalla ostamani tuolit, jotka tuunasin ja sitten ne toiset, kaikki saivat mattapionin värin ylleen...Valkoiset matot kokoavat tämän kaiken kauniisti ja silloin mikään ei riitele. Meillä tulee jollain aina olemaan koira tai kaksi ja punaviini on monen ruoan kanssa hyvää. Nyt meillä on kuurassa, ohuessa puuterilumessa maa, joten lähdemme rantapoluille. Elämäkin on kaunis, kun siihen vain pysähtyy sen tajuamaan. Minä taas tapaan tyttären ensi viikolla.
PoistaKiitos samoin sinulle ja perheellesi, Arja <3
ai niin se joulu tänäkin vuonna ♥
VastaaPoistaHannele, niinku sää sen muka unohtaisit:)
Poista♥
Meille on myös katsottu uutta mattoa olohuoneen puolelle. Värejä rakastan, värimaailmoissa leijailen, mutta mitä ilmeisimmin mattojen kuuluu olla valkoisia, niihin isken aina heti silmäni ja niitä rakastan. Meillä on vanha eteisen matto - siis perheeseen kuuluu neljä lasta ja me kaksi - matto pysyi aina valkoisena ja sitä se on edelleen elämänvaiheista riippumatta. Yksi ihminen on sen päällä seissyt kengät jalassa, päässäni salamoi - eläkeläisten joululehden kauppaaja - isännän katse sai mölyt pysymään mahassani. Toivottavasti joskus löydätte sen oikean maton! Ihanaa ensimmäistä adventtia, joulunodotusta, jouluun laskeutumista ja kaiken sen yhdessäolon ihanuuden kokemista :D
VastaaPoistaSaila, valkoinen on nyt tässä ainakin meillä must. Yritin muuta, ei onnistu. Teillä on supersiistiä:) Minä lontostan, myönnän heti, kummpparit jalassa vaikka ruukutettuja kukkia kantaen parvekkeelle ja takaisin. Nyt siellä toimii toisessa päädyssä oravien ja lintujen syöttöpöytä, joten lunta, lunta...Tavallaan me olemme sen ehkä jo löytäneet, netin mukaan ainakin, sillä emme jaksaneet enää lähteä uudestaan kierrokselle, mutta jos se on kiiltävä, sekään ei käy ja aloitamme alusta. Onneksi nyt annoin periksi lumenvalkoiselle, joka ei ole vitivalkoinen, että ei sitä väriä tarvitse enää miettiä.
PoistaKiitos samoin Saila<3 Odotus on yhtä tärkeä kuin perille pääseminen...
Mä luin tänään kirjastossa odellessani jotain sisutuslehteä ja ne esitellyt talot oli kaikki niin äveriäitä, että alkoi ihan kyllästyttää. Seuraavan kerran täytyykin katsastaa tuo Koti ja Keittiö ja tsekata sun suokkarit.:)
VastaaPoistaVärien rakastaja, valkoinen mattohan on siitä mainio, että se matsaa kaikkien värien kanssa! Epäkäytännöllisyys on sitten toinen juttu, mutta ei viititä nyt sitä ajatella.;)
Sanna, valintani on helposti vaikka tanskalainen tai ruotsalainen lehti. Myös tietty ranskalainen tyyli puree.
PoistaNykyään tehdään niin erikoisia koteja, mielettömän suuria ja osin jopa epäkodikkaita. Tai mistä minä tiedän, vaikka ne jollekin sitten edustavat kodikkuutta. Äänestin jo ja valitsin Franciscan kodin.
Juuri niin! Mitäpä nyt muutamista viinitahroista, sillä ne hoituvat suolalla ja sitten päälle halvinta valkkaria, se on siinä!
Ei ajatella. Jotkut asiat nyt vain ovat valkoisia ja minulla sitä ovat joulukukat, pitkät verhot, kotimme seinät paitsi tämä huone on vihreä (Merin valinta!), makkareissa osissa seinää tapettia, muuten valkoista...R. haluaisi aina kynttilätkin valkoiset, mutta en ole siihen vielä suostunut:) Juu, ja onhan meillä yksi valkoinen nahkatuolikin, kierrätystä sekin...Myös lavuaarit haluan valkosena, ei mitään värillisiä.
Uskalias ja epäkäytännöllinen valinta olkoon osa elämän uhkarohkeutta!
<3
En ostele kovin mitään kotiin (mitä nyt yhdet led-valot tänä vuonna), mutta nyt olen miettinyt pari vuotta, että uusi matto olohuoneeseen olisi saatava. Nykyinen on liian pieni ja vähän siivoton -sellainen pitkäkarvainen. Mitä enemmän olen kuunnellut fiiliksiäni, niin sitä enemmän huomaan, että haluaisin jonkin itämaisen maton. Mutta jos on allerginen villalle, niin sitten maton pitäisi kai olla silkkiä ja hehee, siihen loppuvat mattohaaveeni aina vähäksi aikaa.
VastaaPoistaValokuvasi ovat niin ihania ja tuovat lempeän olon. Teillä on todella kodikasta siellä. Jouluruusu on houkutteleva ja eilen mietin, josko ostaisin sellaisen kotiin. Miten se kestää kuivaa kerrostalo-ilmaa, täällä kun on todellakin rutikuivaa...
Ihanaa viikonloppua teille. Lauantai on alullaan ja kaikki kiva on edessä <3
Birgitta, melkein joka vuosi tulee yhdet ledit lisää ulos tai sisälle, ja pari oli jo kulutettu loppuunkin. Löysimme Tampereen Bauhausista aivan ihanat ledvalopallot, värisävyjä, joita emme olleet ennen nähneetkään.Mikä mesta! No, meillä tänäänkin mattopuhetta, sillä R.n mielestä se valkoinen isona ei voi olla totta. Minusta voi, sillä ollaanhna me näiden muidenkin kanssa pärjätty ja olen niin ihastunut siihen, miltä lyhytnukkainen matto tuntuu jalan alla. Meillä liian pieni ja kalsea, sellainen halpa, littana päyysimatto, hätäostos, kun se iso räsymatto, vaikka olikin taiteilijan työ, ei siihen sopinutkaan, mutta vetää jo ehkä kymmenettä vuottaan hyvin takkahuoneessa. Minäkin haluaisin itämaisen maton, viime vonna tähän aikaan niitä hulluna googlailin, mutta niiden hinnat ovat järkyttävät ja sitten sen maton värien pitäisi olla just eikä melkein.
PoistaTulitiin monen tunnin reissusta kaupungin kautta marketteja kiertäen, kaadoin teet mukeihin ja sanoin, että 'esnin kuvataan'. Ei ollut tee jäähtynyt kun sitä nautimme eli aikaa lujaa tahtia:) Kiitos<3
Minulla toiset jouuruusut ovat kestäneet hyvinm toiset eivät. Tämä on niin pieni eli ei ollut kallis, että vahingosta ei tule isoa kuin kauneuden mentyksenä, mutta ne isot, niistä pärjäsi parhaiten sellainen, joka oli situettu Viherlandiassa lasipurkkiin, muistat ehkä niitä kuvia blogissani: Se kesti ihan keväälle ja sitten istutin sen puutarhaan. Sinä voisit laittaa keväällä parvekkeelle...Murattia käskettiin suihkuttamaan nyt päivittäin, mutta kastelua tosi vähän, kun on lepokausi. Olen unohtanut kaikki jouluruusuohjeeni, joten pakko tsekata tänään.
Kiitos samoin teille♥ No, me emme saaneet eilen aikaiseksi kuin ruokia, joten valitettavasti siivouspäivä, märkää lunta satanut paljon eli lumityöt etc.etc.,mutta illalla jotain tietty sauna, jotain jännitystä tallenteelta ja herkkuja. Lauantai♥
Country & cozy on hyvä teema sisustukseen: kodikas, kaunis - ja aina sopivan yllätyksellinen. Rosoa ja selkeyttä kumpaakin.
VastaaPoistaTeillä taitaa olla jo hyvin lunta? Tänne sitä vasta odotellaan, mutta onneksi kotona voi muuten nauttia tästä alkavasta joulunajasta. Nyt puimme jo olohuoneen melkein kokonaan jouluun (kuusi toki puuttuu, sen aika on sitten myöhemmin): tähdet ikkunaan, joulutyynyt sohvalle, ekat hyasintit jne.
♥ viikonlopun jatkoa!
Katja, onneksi funkkiskausi on ohitettu aikaa sitten:)
PoistaNo, ehkä kohta puhumme siitä menneessä aikamuodossa, taas...,sillä täällä on nyt ihan sohjokeli, vesikeli. Lunta kyllä on satanut sen verran reippaasti, että maa on vielä valkeana, mutta ei puuterilumesta.
Koska emme nyt osta sitä mattoa, asian on kirkastuttava ja joulun oltava rento, ajattelin että uudet joulutyynyt voisi olla kiva piristys. Sohvalla on vieläkin Pentikin suviset, kauniit Magnoliat, vihreää, pinkkiä ja valkoista, joten aika on. Löysin vanhoille punaisille käyttöä kirjaston varavuoteella etc. Laitoin vielä yhdet ledit:) Ensi viikolla repeää, sillä en jaksa enää odottaa!
Kiitos samoin sinulle♥