Sydämeni kyllyydestä rakastan akileijoja. Ne saavat kasvaa missä ikinä haluavat. Tämä yllättäjä nousi päivänliljan lehtien sisältä kuten viime vuonnakin, mutta on nyt aivan erilainen
eli tässä sama kuva ja preciis sama paikka kuin suvella 2016. Yllättäjien sukua.
Kerään näitä kuvia viedäkseni aina vähän erilaisia akileijoja niiden tiedostoon Akileija on keijukukka
Maud Montgomery on kirjoittanut erääseen kirjaansa, että akileijat tuovat keijut puutarhaan.
Myönnän, että en erota meillä kasvavia lajikkeita ja sitä vaikeuttaa sekin, että toin aikanaan lehtoomme sekä japanin- että alppiakileijaa, joten risteymiä lienee.
Näitä kasvaa nyt kaikkialla kukkapenkeistä etupihan villikukkaniitylle.
Ja tässä sinistä puutarhaa kirsikkapuun ympärillä. Jatkan kuvaamista. Luulin nähneeni mustan akileijan, mutta kun oikein tarkasti katsoin se olikin vain hyvin tummansininen...
puutarhaterveisin
Leena Lumi
Leena Lumin puutarhassa
Tämä kuva on toisesta niistä siemenpusseista, jotka ostin tiistaina Viherlandiasta. Lord Nelson 'Winky Double Red White'. Päätin istuttaa heti oli kuun asento oikea tai väärä. Jestas kun avasin pussin, tajusin ostaneeni elämäni kalleimmat siemenet: Melkein euron kipale. Ja äiti taisi ostaa vähän enemmän. Ei voinut nähdä pussin sisälle, mikä minipussi siellä oli ja olisi oikeasti pitänyt laskea oliko siemeniä seitsemän vai kymmenen. Suurin odotuksin istutin♥ Miten tuo punavalkoisuus nyt niin houkuttaakin...(2019)
Upeita ovat! Akileijoista syntyy yllättäviä siementaimia, se on mukavaa. Tänä vuonna puutarhassani on yksi upea viininpunainen siementaimi, ei tumma violetti, vaan tosiaan ruskehtavan tummanpunainen, häikäisevä!
VastaaPoistaSaila, kuka voisi olla eri mieltä:) Olen huomannut ja se on aina yhtä jännittävä. Viininpunaista olenkin kaivannut ja mustaa myös. Kunnon tummanpunainen olisikin häikäisyn kuningatar! Sinä pystyt näitä nimeämään, minä en. En edes yritä, nautin vain:)
PoistaGeorgian matkalla nahtiin villi akileija luonnossa! Se oli aika hieno hetki.
VastaaPoistaAun, toivottavasti kuvasit!
PoistaSiis: Anu
PoistaNämäkin ovat villejä, mutta osa on voinut risteytyä niiden ostamieni kanssa. Meillä on lehto ja akileija on luonnostaan lehdon kasvi. Ainakin lehtoakileija on.
Lumoavat kukat ja niin vaihtuvat, Juuri noin on minunkin akileijat käyttäytyneet, yhtenä kasänä eoi tuo vaalenapuinainen tanssijatar auennut oikein kauniisti hamosensa kanssa vaan jäi vähän torvelle, nyt ovat olleet hamoset leväällää ja on niin kaunis. Tuolla mummun mökin vähän villiintyneessä pihassa on nyt kukassa monenvärisiä sekoituksia, on myös puhtaan valkoinen joka on kaunis Jalostavat itse itseään.nekin.
PoistaIhanaa kesän jatkoa kukkiesi joukossa1
Irma, taitavat olla vaihtelunhaluisia:) Hoitavat kaiken itse ja puutarhuri saa vain nauttia.
PoistaKiitos samoin sinulle!
♥♥
Aivan ihastuttava tuo ensimmäinen akileija!
VastaaPoistaEihän mustaa akileijaa ole, vaikka miksei voisi ollakin ;) Minulla on sysiakileijaa kokonainen penkillinen, ovat levinneet (muistaakseni) yhdestä ainoasta taimesta ja pysyneet melko muuttumattomana. Täytyy muistaa syksyllä kerätä niistä siemeniä, voisin sitten lähettää niitä ja toivoa, että siementaimista tulisi oikein tummia. Saila on kyllä joskus todennut, että 'Black Barlow' on vieläkin tummempi kuin sysiakileija.
♥
Marietta, eikö. Sille on tulossa vielä seuraa, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Tämä siis päivänliljan lehtien seassa.
PoistaNo voi jestas, se vasta olisikin! Sailaltako minä sen mustan muistan...Hänellähän on niille aina nimetkin.
♥
Akileija on kuin keiju, koskaan ei voi tietää missä sen seuraavan kerran tapaa <3
VastaaPoistaMai, se on, joten kai se sitten keijuja houkuttaakin. Jännittävä, seikkaileva kaunotar<3
PoistaNimenomaan keijujen kukkia nuo akileijat ovat. Ihania puutarhan prinsessoja.
VastaaPoistaBetween, juuri sitä. Ja prinsessat kukkivat kauan. Ne ovat läsnä koko sydänsuven.
PoistaAkileijojen kukkiessa pitäisi pötkötellä nurmella niiden alla, jotta oikein saisi niistä lumoutua..itsellänikin putkahtelee näitä ihanuuksis sieltä täältä pihalta, en koskaan kyllästy niihin!
VastaaPoistaKaisi
Kaisi, juu pitäisi, mutta nyt on +13 ja lähden mieluummin lenkille rantapoluille. Akileijaan ei voi kyllästyä!
Poista<3
Onpa kauniita
VastaaPoistaAllu, istuta sinäkin. Osta erimerkkisiä muutama ja puutarhastasi tulee satumainen. Ne leivävät niin ihanasti.
PoistaIhanat akileijat ja kauniit kuvat!
VastaaPoistaMinttuli, kiitos!<3
PoistaOvat kyllä kauniita!
VastaaPoistaHannele, en voi kieltää:) Kiitos.
PoistaAkileijat osaavat yllättää, ne kiertelevät puutarhassa mielensä mukaan ja aina ilmestyy uusia variantteja. Akileijat ovat hurmanneet ihmisiä kautta aikojen, taidehistoriassakin niitä on ikuistettu ja niihin on liitetty paljon symboliikkaa. Kun muutin tänne, pihalla ei kasvanut akileijoja, mutta kun olin aikani raivannut puutarhaa, ne ilmestyivät itsestään kukkimaan sinne tänne kuin taivaasta pudonneina.
VastaaPoistaCheri, joka suvi on uusi yllätys. Niistä on moneksi. Olen kuullut tarinan , jonka mukaan Alvar Aalto ei perustanut kuin köynnöshortensiasta ja akileijasta. Asumme vain kivenheiton päästä Aallon huvilasta...Nämä keijuttaret ovat yllättäjiä ja mielellään vaeltavat, etsivät seikkailuja, jäävät minne lystäävät. Vähän samaa henkeä kuin sormustinkukissa, mutta akileijat eivät oikuttele vaikkapa kovan talven takia tms.
PoistaMinäkin rakastan akileijoja, nyt ne ovatkin parhaimmillaan. Ihania kuvia.
VastaaPoistaUnelma, selvästikin akieleija hurmaa. Kiitos.
Poista♥♥
Todella kauniita nuo akileijat,ei ihme että niitä rakastat.Mukavaa keskiviikkoiltaa Leena:)
VastaaPoistaJael, eivtkö olekin! Kiitos samoin sinulle<3 Söin muuten just n. puolikiloa kotimaisia mansikoita. Voisin melkein elää niillä...
PoistaIhania puutarhakuvia sulla täällä! Mäkin olen ihan akileijan lumoissa. Ja tuo postaus valkoisesta puutarhasta! Mä en ole varmaan koskaan nänhyt edes kuvissa valkoista horsmaa. Tai sitten olen täällä Lumissa, mutten muistanut...
VastaaPoistaJa sun uikkari on upee! Tosi kaunis. Sopii sulle niin mallinsa kuin kuvionsa puolesta; kukkia puutarhan kuningattarelle ja kukkaisnaiselle! (eikös tuossa sanassa ole vähän hippivivahdetta: kukkaislapsi, kukkaisnainen...:))
<3
Sanna, kiitos<3 Akileijat ovat niin sydämen valtaajia...Keräsin aikanaan kasveja ja herbariossani oli mm. valkoinen maitohorsma mutta se oli siis albiino, joita minulla oli monista muistakin kasveista. Tämä on oikeasti valkoinen lähdöltään.
PoistaSe on ihana! Kyllä brittiläiset osaavat. Juu, flower poweria myös uikkariin:) Kukkaista nyt juuri kaikki, paitsi tänään alkaa mansikoiden säilöntä, mutta sekin sormustinkukkien aikaan.
<3