tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lehtihoukutuksia - onko niitä?


Muistan miten kauan, kauan sitten tilasin Kauneus&Terveys -lehteä ainakin kymmenen vuotta ja sitten vielä säilytin niitä toiset kymmenen vuotta. Sehän oli todellista tarvetta! Nyt ko. lehti odottaa minua aina kampaajallani. Sitten tuli kiihkeinä ensimmäisen ruuhkavuoden jaksona aina Anna, elämäni keventäjä, joka tulee edelleenkin. Taisin kerran lopettaa tilauksen jonkun turkismainoksen takia, mutta niin Anna vain jälleen on kuin ilma, jota hengitän ja löytyihän sieltä taas iloakin eli


tämä unelmauikkari, jonka metsästyksestä kerron täällä  Tänään oli ostettava korvatulpat, sillä tänä suvena ensimmäisen kerran tunnen tarvetta niille, vaikka olen aina tykännyt sukeltaa ja opetella uimaan oikeaa rintauintia.


Olen selvästi vuosien myötä huomannut, että aika harvoin enää sorrun heäräteostamaan irtolehtiä. Jos sen teen, se on suvella vaikka Terassi -lehti tai sitten joku puutarhalehti taikka ruotsalainen sisustuslehti. Vievätkö kirjat ja bloggaaminen niin aikani, että en enää putoa niiden takia edes entiseen herkkuuni eli kunnon sisustuslehteen kerran kuussa...Varmaan aika sama juttu kuin kirjan kansissa eli jos kannet eivät heti sytytä, niin se on sitten siinä ja lehdissä vieläkin painavammin. Seison lehtihyllyn äärellä ja kaikki tuntuvat kirjoittavan samoista aiheista, kannet muistuttavat toisiaan, jutut vielä enemmän ja sisustusmiljööt ovat kuin samasta muotista. Sitä selvästi hakee jotain erilaista, jotain uutta, eikä enää, ei kiitos, lastenhuonesisustutuksia. Niitä löytyy melkein joka lehdestä aivan kuin 50+ -ihmiset eivät sisustaisi enää. Silloinhan vasta sisustetaankin sillä on vihdoinkin mahdollisuus sisustaa meille kahdelle sellainen koti, jossa lasten ja heidän ystäviensä tarpeet eivät enää määritä tilaa. Vain vuoteita meillä on kuin hotellissa, sillä koko pieni perheemme asuu etäällä toisistaan ja visiitit kotiin ovat aina useampipäiväisiä.


Lehtiä ilmestyy niin paljon, että en luullut uusille lehdille olevan enää markkinoita, mutta tänään ostin uutuuden, jonka kansi on ihanan värikäs ja kannessa lukee Nuukaile tyylillä! Koti aarre. Plarasin sen verran, että päätin kokeilla heinä-elokuun numeroa hintaan 5,95.


Kuten kunnon sisustuslehdessä pitääkin tähän aikaan vuodesta olla, niin kasvihuoneessa löytyi ja vielä just kuten minä sen haluaisin eli taustaseinä pitäisi olla tiiltä. Klikkaa kuva isommaksi. Lehti tarjoaa Kasvihuoneen 3 tyyliä. Jutussa oli käytetty upeasti kuvissa sekä vihreää, rouheaa että vaaleanpunaista ja violettia. Cantaloupemelonin herkulliset lohkot vahvistavat tämän aukeaman värimaailmaa.


Tämäkin kuva henki jotain...mitä se nyt olikaan: Ah, Provencen tunnelmaa. Jos pitää tyylistä country&cosy, kyllä sinne ripaus ranskalaisuutta rustiikkia sitten kuuluu. Ehdottomasti plussaa. Hämmästyin myös itseäni, sillä pidin aika paljon myös jutun Rennosti rannikolla New England -tyylistä! Ehkä olisin kuitenkin muutaman seinän laittanut tapetille ja etenkin kun nyt löytyy niin ihania tapetteja. Sivu 58 kuin huutaa, että 'älä heitä vanhoja pinnatuoleja pois, vaan maalaa ne!' Niin mekin teimme mutta just tuon unelmavihreän sijasta halusimmekin muuta, koska keittömme on vihreä:


Nämä on ostettu ensimmäisestä opintolainasta vuonna koivu ja tähti ja tämä on wieniläistuolien kolmas väri. Säväyttävät lisätuoleina sekä olohuoneen että keittiön ruokapöydässä.


Lapsuudenkotini fiinimmät tuolit saivat värikseen saman sävyn ja nämäkin ovat koko ajan käytössä. Pidän ajatuksesta, että suurin osa kotimme huonekaluista on joko huudettu huutokaupoista tai saatu, kun ne ovat käyneet omistajilleen tarpeettomiksi. Kaunein pöytämme löytyi roskalavalta, jonne äiti oli sen heittänyt ja me sitten sitä vähän korjailimme. Alemmat tuolit tuovat aina mieleen lapsuuden kodin olohuoneen, vaikka ne silloin olivatkin toisen väriset. Kodista tulee koti, kun sen esineillä on tarina. Tämä ei kuitenkaan sulje pois kiinnostusta löytää uusia kuoseja, tapetteja, sohvahtyynyjä, ideoita kylppäriin tai saunaan, joita niitäkin on Koti aarre -lehdessä.


Provencelaisissa tunnelmissa totean, että mukana on myös muuta kuin sisustusta ja R. pongasi heti makkarapannun ohjeen:) Minä aion nyt syödä mansikoita ja taidan vielä vähän viipyillä lomatuunailuissa, sillä mielessäni ovat nyt kuosit...eli lukemaan juttua Lomatuunaa tekstiileillä.

Sisustuskirjat Leena Lumissa

Keittiöremontti

Vessaremontti - Vierasvessan uusi kuosi

Saunaremontti

Tuumailua ja tuunailua

PS Meille tulee myös Helsingin sanomat, tyttärelle tilaan Koti- ja Keittiö -lehteä sekä äidille Eevaa. Äiti taas on tilannut minulle Kotilieden. Ja lehtien kierto on hyvä.

20 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään vanhoista esineistä ja saaressa niitä on paljon. Aika paljon on siellä käytössäkin matoista lähtien. Ja se vanha pitsipeitto on edelleen salin pöydällä, se samanlainen mikä oli siinä sisustuskirjan kannessa :) Parasta on, kun nuo nuoret haluavat vanhoja tavaroita ja huonekaluja koteihinsa.
    Nuukaillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, vanhat,kunnolla kudotut räsymatot. Meilläkin on se pitsipeitto ja tiedän heti, mitä kirjaa tarkoitat:) Minä en ole enää teini, mutta haluan edelleen vanhoja kalusteita, mutta ihaninta on kun nuoret niitä haluavat ja niin tekee tyttärenikin. Meri nukkui lapsuutensa sinisessä talonpoikaisvuoteessa, sivusta vedettävässä...Ja hänelle se menee.

      Nuukaillaan ja kuunnellaan tavaroiden tarinoita:)

      Poista
  2. Meidän suomalaisessa kirjastossa on lähes aina jotain suomalaisia lehtiä,niitä tulee kun ihmiset käyvät Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, sehän on kiva kuulla. Jos asuisi kävelymatkan päässä kirjastosta, kuten olin Luvialla tottunut, kävisin kirjastossa lukemassa.

      Poista
  3. Minulle lehtitilaukset ovat ihan must juttu. :) On niin kivaa, kun uusi numero odottaa postilaatikossa. Juuri äskettäin tilasin vähäksi aikaa Kotivinkin. Maku -lehti on tullut jo jonkin aikaa, samoin sen leivontaliite Kaneli&Sokeri. Ruokaohjeita ei voi olla liikaa. :) Tykkään laittaa lehtiä välillä tauolle ja ottaa jotain muuta tilalle, vaihtelun vuoksi. Anna on tuttu, ja MeNaiset. Yhtä aikaa en sentään ole niitä tilannut... aika ei riitä kahden viikottain ilmestyvän lukemiseen. Paikallinen sanomalehti on ollut paperisena versiona itsestään selvyys ihan aina. Kiva juttuidea, pitäisikin kirjoittaa omista "tärkeistä" lehdistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, niin minullekin ajoittain, mutta nyt on muutaman vuoden tuntunut, että 'jotain uutta kehiin nyt'. Kotivinkki on minullekin tullut, Makua olen ostellut ja just tilasin äidille muutamaksi kuukaudeksi Hesarin, että saan sen tilaajalahjan, joka liittyy ruokaan:) Minäkin olen addikti ruokajutuissa eli se lehti, jonka voisin syödä, on Glorian Ruoka&viini, mutta se on aika hinnakas ja eilen se ei sattunut silmiini: Toivottavasti se voi hyvin. No, Anna kai tulee minulle aina, sillä torstai tuntuu hyvältä, kun on viikon kevennyt. Hesari vie välillä pari tuntia lukea, sillä luen kaiken muun paitsi urheilun. Kirjoita ihmeessä. Minäkin olisin voinut tähän kertoa yhden jutun viime viikolta kun tilasin äidille sen Hesarin netissä ja siellä oli tägit valmiina niin, että äidille, 89 vee, lähti kuuden kuukauden digilehti ja sitten sitä ei voinut perua kiipeämättä seinille ja kun olin tilannut sen parilehden, joka on aina +digillä, tajusin äidille tulevan tupladigin:) No, sen kaiken korjaaminen vei joitakin päiviä...,mutta loppu yvin, kaikki hyvin.

      Poista
  4. Hetken mielijohteesta sorrun monesti tilaamaan lehtiä. On kiva kiittää Seurasta ja Avusta, joskus saa Hymyn ja monesti ET-lehden. Mutta yksi on, jota en vaihda ja se on kestosuosikki Eeva. Viherpihaakin joskus. Ongelma on ainoastaan se, että eipä ehdi eläköityneenä lukemaan täyspainoisesti vaan lukaisee, tekee ristikot ja säilöö lehden viimeistään mökin lehtikoriin odottamaan aikaa parempaa - jota ei sitten kuitenkaan tipahda.

    Ruokajutuissa olen ns. huithapeli, otan mitä on, lisään mitä löytyy ja niistäpä sitten sekoittelen. Joskus toki luen ohjeitakin sattumoisin. Kaikki tuotokseni on tulleet syödyiksi. Tosin kuolaan esim. ystäväni Unelman taitavia luomuksia jotka ovat sitäpaitsi terveellisiä.

    Friikki tai en, mutta lukeminen on parasta huumetta meikäläiselle. Vaikka nyt ovat kirjoista viimeiset hankinnat pöydällä varttumassa niihin tarttumista. No jaa, lukaisin alkukesästä Tellervo Koiviston muistelmat ja tykkäsin.
    Vaikka uutiset lukaisee netistä, sanomalehti puoltaa paikkaansa joka aamun kahvikupposen kera. Tapoihinsa piintynyt, sanoisin.♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, tuttu juttu, mutta yritän opetella. Äiti sortuu minua helpommin:) Seura on petrannut, saan lukea sen äidiltä, sillä vaihdamme lehtiä. Siinä on nykyään paljon luontojuttuja esim. Ja niin Eevan tilaan äidille just niin kauan kuin äiti haluaa. Se tulee mulle sitten vaihdossa ja siinä menee lukiessa paljon aikaa. Ihan kiinnostavaa! Te elätte niin menevästi eli oma syynne.

      Minä en ikinä noudata niitä ohjeita, vaan muokkaan ne mieleisekseni. Parempia niistä tulee kun tuunaa. Mutta minulla on addikti lukea uusia reseptejä. Meille kullekin on eri asiat terveellisiä. Tänään esim. kommentoin yhteen blogiin,e ttä vihreän teen kohdalla pitäisi aina muistaa sanoa, että ei sovi herkkävatsaisille!

      Tellervo on tyylikäs lady! Minä luen nyt yhtä aika erikoista kirjaa...enpä sano vielä mitään.

      Ilman paperista sanomalehteä ja Robertsin suklaakahvia ei ole aamua ollenkaan!!!Neitstä lukaisen sitten myöhemmin Taloussanomat ja yhden muun.

      Me saamme onneksi vapaasti sitä olla♥♥♥

      Poista
  5. Kiva postaus Leena, kiitos!
    Tuo uikkarikuva on niin ihana <3
    Pakko kertoa, kun sukeltamismieltymyksestäsi totesit. Aikoinaan perheen kesken uimareissuilla alakouluikäinen Johannes poikamme totesi erittäin vakavasti: – Minusta semmoiset ihmiset jotka eivät enää sukella ovat vanhoja. Näinhän, eikö vaan olekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiitos<3

      Kiitos<3 Uikkari on niin minua eli kyllä kannatti vähän nähdä vaivaa:)

      Täysin samaa mieltä Johanneksen kanssa! Nyt vain sitten hankin jo silikoniset korvatulpat, niitä ei ole ennen tarvittu...Minusta tuntuu, etten ole edes uinut ellen sukeltele.

      Poista
  6. Anna ja Eeva lehdet edelleenkin tykättynä ja yksittäisiä numeroja ostan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, Anna tulee ja Eevan saan sitten äidiltä eli molemmat tulee aina luettua. Ostan nykyään harvemmin, mutta ihan mieluusti laatua ja kiinnostavaa aihetta eli vaikka se tyyris Glorian Ruoka&Viini.

      Poista
  7. Olipas mielenkiintoinen lehtituttavuus!Joskus meillekin tuli aivan liikaa lehtiä. eihän niihin kaikkiin ehtinyt millään paneutua. Erinäisiä puutarhalehtiä on monilta vuosilta vieläkin säästössä samoin Voi Hyvin lehden kaikki vuosikerrat:)
    Olen kyllä käynyt itseni kanssa erinäisiä keskusteluja niiden säilyttämisen mielekkyydestä, mutta edelleen ne täyttävät hyllyjä. Sitten, kun (inhoan tuota sanayhdistelmää) muutamme omakotitalosta kerrostaloon, niin poisheitto on varmasti edessä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, toivottavasti säilyy näin erottuvana. Se lipsahtaa helposti, ja sitten huomaa kauhukseen, että lehtiin menee jo lomaviikon hinta jossain alpeilla...Minullakin on välillä niin kova aikapula, että laitan lehdet lainaan ennen kuin ehdin niitä itse lukea. Jotenkin puutarhasta on tullut koko iän puutarhahommilla tarpeeksi tietoa ja lisäksi luen puutarhakirjauutuuksa joka kevät. Minäkin ostan joskus jonin Hyvä terveys -lehden tms.

      No, aina vain luin uudestaan niitä 10 vuoden Kaunesu&Terveys-lehtiä, kunnes aika ajoi niiden ohi. Kehitys kehittyi. Sääsdtätn helposti lehtien joulunumerot, ne joissa on jouluisimmat kannet. Oi sitä Annaa, joka oli kuin pelkkää hopeaa ja oliko siinä sitten valkoista ja sinistä, en enää muista, mutta nykyään on aina jotain julkkiskuvia ja siitä en pidä. Suomi on niin vähäväkinen maa, että samat lehdet kirjoittavat saman kuukauden aikana jostain Laura Malmivaarasta tai tangokuningattaresta, eivät voisi vähempää kiinnostaa. Joku kirjailijahaastattelu taas voi olla kultaa. Annassa oli kerran kunnon haastattelu Ian McEwaninsta!

      Sellaistako mietitte....Meilläkin on pohdittu yhtä asiaa, mutta se ei ole kerrostalo eikä edes rivari, vaan...

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Nuo ylemmät vaaleanpunaiset tuolit ovat hyvin samanlaiset kuin ne tuolinrangat, jotka äitini löysi vanhan kotitalomme aittojen uumenista tänä keväänä. Tuolit lienevät kuuluneen isovanhemmille joskus 1900-luvun alussa. Äiti ja sisareni perhe kunnostavat tuolit yhdessä, ne saivat kauniin harmaan sävyn ja käsistä kätevät nuoret koristelivat tuolin istuinosat. Tuli hienot!

    Minäkin tykkään yhdistellä nykyaikaiseen mukavuuteen elementtejä, joilla on historiaa ja tarinaa takana.

    Olen ollut Kodin Kuvalehden uskollinen tilaaja,
    mutta nyt jäin vähäksi aikaa tauolle. Lehti tosin tulee myös anopille, joten saan ne edelleen luettavaksi. Sisustuslehtiä olen joskus tilannut lyhyitä pätkiä, mutten jäänyt koukkuun. Sen sijaan ja varsinkin näin kesällä ostan aina Maalle-lehden, ihanaa maalaisromantiikkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amma, nämä olivat kera pöydän 70-luvun vihreät, sitten sellaiset vanhan siniset ja nyt tämä vaaleanpunainen. Harmaa on aina kaunis väri sisustuksessa. Tuolit on tosi hyvässä kunnossa, joten tietysti taas käyttöön!

      Juuri niin syntyy koti että rikotaan tiettyjä sisutustyylejä, sama kuin rikkoisi rutiineja: Henkinen pääoma kasvaa.

      Saan sen aina naapuriltani lainaksi. Tarkoitat ehkä Maalla -lehteä, jota minäkin ostan usein etenkin joulun aikaan. Minulle tuli kauan Koti&Keittiö -lehti, mutta tilaan sitä nyt Merille. Se on hyvä lehti, jossa on sisustuksen lisäksi tosi houkuttavia reseptejä ja myös viiniarvioita.

      <3

      Poista
  9. Joskus lehtihoukutuksia on enemmän, joskus vähemmän - tai ainakin fiilistä lukea lehtiä. Minulla on nyt siitä outo tilanne, ettei minulle tule tilattuna mitään lehtiä. Yleensä aina joku tulee, mutta nyt olen ostanut joitakin irtonumeroita - saan kivaa vaihtelua.

    Tällä hetkellä suosikkini on brittiläinen (tietysti, mulle!) The Simple Things, jonka lukemista rakastan. Pidän yleensäkin englantilaisista lehdistä, Coyntry Living on toinen suosikkini. Kotimaisia luen usein töissä ruokatunnilla. Pidän paljon Kotivinkistä, Annasta ja Me Naisista, Kodin Kuvalehdestä... Mutta sellaisina ruokatuntilehtinä.

    Ihanaa viikonloppua! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, samaam mieltä, että lehtihimot tulevat ja menevät. Irotnumeroita ostamalla voi valita mielihalun mukaan, kun ei aina jaksa olla kiinnostunut samoista.

      Ooh, sun pitäis nähdä mun Country Homes& Interiors -kokoelmat:) Kaikista joululehdistä houkuttavin on edelleen heiltä.

      Kotivinkkiä ei nyt tule meidän lehtiköörille, jossa vaihdamme lehtiä, mutta kaikkia muita hieman vaihdellen ja äidiltä saan luettavaksi Eevan, Oma Aika ja Seuran, jossa on viime aikoina ollut paljon luontojuttuja.

      Kiitos samoin!♥

      Poista
  10. Ihastuttavat tuolit... juoksin heti vanhalle puolelle katsomaan että oliko samanlaiset pinnatuolit kuin siellä... ei ihan:) Ei tule mtn lehtiä, en tilaa kun joskus harvoin jonkun pätkän jos joku saa ylipuhuttua jollakin ihanalla tilauslahjalla ja on mielenkiintoinen lehti, Valitut palat tilasin taas ja petyin saman tien. Kampaajalla luen kaikki mahdolliset että saan rahalle vastinetta. Olen ollut puoli vuotta kirjastossa parina päivänä viikossa ja siellähän näkee kaikki mahdolliset lehdet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irja, kiitos. No kunhan ovat pinnatuolit:) Tilasin äidille Eevan, kun siellä oli monenmoista Lumene -kosmetiikkaa ja etenkin hyvää, edullista Time Freezeä, jota ei enää saa. Se on muutettu, koostumus eri ja hinta laatuun nähden suolainen. Mutta Lumenen valokynät aina yes! Meille tuli Valitut palat kotiin kun olin lapsi. Äitikin käy kaiken päälle vielä kirjastossa lukemassa: Pitää virkeänä.

      <3

      Poista