sunnuntai 17. kesäkuuta 2018
Aura Koivisto&Sirkku Linnea: Lapsen oma pandakirja Pyry ja Lumi saavat uuden kodin
Suomen kuuluisimmat maahanmuuttajat saattavat tällä hetkellä olla pandat Pyry ja Lumi. He muuttivat maahamme suuren mediamylläkän siivittäminä. Saapuivat häkeissään lentokoneella pitkän matkan ja muuttivat uuteen kotiinsa Ähtäriin. Pandat saapuvat Kiinasta asti ja ovat kotiutuneet hyvin. Niillä on tilaa leikkiä ja temmeltää, sillä kyseessä on suuri eläinpuisto. Pyryn kiinalainen nimi on Hua Bao, joka tarkoittaa kiinalainen leopardi. Meille hän on kuitenkin Pyry. Hyvin kuvaavaa, että ensimmäinen, mitä Pyry näki lentokoneen laskeuduttua olikin lumipyry! Pyry ei muuttanut yksin, vaan mukana saapui pandatyttö, jonka kiinalainen nimi oli Jin Bao Bao, kullanuppu. Meille suomalaisille hän on kuitenkin Lumi.
Aura Koiviston kirjoittama ja Sirkku Linnean kuvittama Lapsen oma pandakirja Pyry ja Lumi saavat uuden kodin (Minerva 2018) on lapsille suunnattu tietokirja, joka kertoo pandoista paljon muutakin kuin Pyryn ja Lumin saapumisen Suomeen. Tarina kulkee sekä pandoissa yleensä, mitä ne syövät, missä niitä elää vapaina, miten vaativia ne omalla tavallaan ovat, mistä esimerkkinä voi olla vaikka se, että jos pandaemo saa kaksoset, se pystyy hoitamaan vain toisen. Käyttöön otetaan vuorotteluhoito, jolloin pennut ovat vuoroin omalla emollaan, vuoroin ihmisten hoidossa.
Pyryn kaveri Hua Hu ei ollut vuorotteluhoidossa, koska sen kaksossisko oli päätetty vapauttaa luontoon. Hua Hun siskosta haluttiin kasvattaa villi panda, joten se ei saanut tottua ihmisiin eikä siksi olla tuttipullovauvana. Sisko oli koko ajan emonsa kanssa ja Hua Hu taas aluksi vain ihmisten hoivissa. Mutta kun Hua Hu oli tarpeeksi vahvistunut, se pääsi Xi Xin ja Pyryn seuraan.
Tarina alkaa kun Xi Xistä tulee äiti ja se synnyttää hyvin pienen ja hyvin äänekkään pandavauvan, Pyryn. Syntynyt panda muistuttaa eniten kaljurottaa, mutta emon hoivissa se vahvistuu ja alkaa noin puolivuotiaana maistella bambumversoja, joka on pandan pääasiallinen ruoka. Ne syövät vähän muutakin, mutta eivät pärjää luonnossa ilman bambumetsiköitä, jotka ovat harveneva luonnonvara ihmisten raivatessa niitä elintilakseen itselleen.
Vaikka ihminen tuhoaa pandojen ja muutamien muiden eläinlajien mahdollisuuksia selvitä luonnossa, ihmisellä on kuitenkin tarve kuin hyvittää tekonsa suojelemalla näitä eläinlajeja ja tämän takia Pyry ja Lumi tulivat Ähtärin eläinpuistoon. Pyryn ja Lumin olo maassamme on yhdistetty huvi- ja hyötyretki, sillä onhan se aivan ihmeellistä päästä katsomaan oikeita pandoja. Niiden ulkoinen olemus on värisyttävän suloinen.
Pyryn ja Lumin ensikohtaaminen tapahtui varovasti vierekkäisissä tarhoissa. Pyryn mielestä Lumi oli hyvin sievä, ja Lumin mielestä Pyry oli hurjan komea.
Vuorokauden matkustettuaan Lumi ja Pyry saapuvat Ähtäriin. Kun ne ovat vähän totutelleet alkaa Lumi leikkiä tietysti lumessa ja Pyry merkitsee reviiriään kyhnyttämällä itseään puihin. Pandat pitävät kovasti leluista, joihin on kätketty herkkuja ja ne pitävät paljon palloista. Yleensäkin ne kaipaavat toimintaa.
Uskon monien lapsiperheiden matkaavan viimeistään kesälomalla Ähtäriin. Tämä viehättävä tietoteos olisi kultaa lukea ennen Pyryn ja Lumin tapaamista, sillä suloisen tarinan kyljessä kulkee paljon tietoa ja kirjan loppusivut onkin varattu faktalle. Haluan painottaa samaa kuin Aura eli:
Pandojen suojelun tavoite ei olekaan se, että voisimme ihastella niitä eläintarhoissa, vaan että pandat säilyisivät ja lisääntyisivät luonnossa!
Suojelualueita aiotaan perustaa lisää sekä metsittää alueita, joilta pandat ovat hävinneet. Tarhoissa syntyneitä yksilöitä vapautetaan vahvistamaan luonnonvaraisia kantoja.
Onnistuneesti kirjan viimeisin luku on koskettavin ja sen nimi on Lumi näkee unta. Unessa Pyry ja Lumi ovat taas Kiinassa ja heillä on tytär! Aika kuluu ja kerran Lumi tapaa virtaavan veden äärellä pandatytön syömässä bambunversoja:
Panda huomasi Lumin ja tervehti:
"Hei! Minä se olen - sinun tyttärentyttäresi!
"Sinä täällä!" Lumi riemastui. "Et olekaan enää pandakeskuksessa!"
"Minut päästettiin vuosi sitten luontoon. Täällä minä olen elänyt, Wolongin metsässä. Ja hienosti menee!"
Tähän pyritään mekin lukemalla tämä kirja lapsillemme ja ehkä myös käymällä Ähtärissä, sillä Lumi ja Pyry ovat osa pandojen parempaa tulevaisuutta. Tätä myös Aura Koivisto hienolla tekstillään ja Sirkku Linnea upeilla kuvillaan haluavat tukea ja minä esittelemällä teille kirjan Pyrystä ja Lumista.
*****
Lastenkirjat Leena Lumissa
Pandabisnes ei oikein kiinnosta, anteeksi vaan! Pandatalon rakentaminen tuli maksamaan seitsemän miljoonaa ja Kiinan ”lahja” Suomelle melkein miljoonan vuodessa.
VastaaPoistaArkeilija, tiedän nämä kaikki ristiriitaiset tekijät asiassa, mutta tämä on lasten kirja täynnä tietoa näistä eläimistä.
PoistaItse en käy esim. eläintarhoissa, mutta suuret, hyvät, eläinpuistot, joissa on kyseessä vaikka lajin säilyminen, niissä käyn. Esim. Kuusamon suurpetokeskus ja Sulon työ karhujen parissa saa minutkin syttymään. Siellä on nyt kolme karhuvauvaa:) Hymyä huuleen ja mukavaa mittumaarin odotusta sinulle<3
Kiva kun noista suloisista pandoista on tehty kirja, pitääkin vinkata tästä:) Pandoja olen nähnyt San Diegon eläintarhassa, mutta en oikein tiedä miksi ihmeessä niitä tuotiin pieneen eläintarhaan Suomessa.
VastaaPoistaJael, kannattaa, sillä tämä on tietoa että hupia. Niitä ei tuotu eläintarhaan, vaan eläinpuistoon: Käyn Ähätrissä mutta en Korkeasaaressa: Eikä se jo kerro jotain. Siskoni oli la Ähtärissä ja hän sanoi, että kaikilla eläimillä hyvät, suuret tilat. Ja hänhän mm. harrastaa karhuja eli on tuttu mm. Suomen kuuluisimman karhun eli Juuson kanssa.
Poista♥♥
Kiva tosiaan, että niistä on tehty tietokirja. Aion hankkia heti 5v lahjaksi pojantytölle, jonka kanssa kävimme Ähtärissä pandoja katsomassa. Upeat, hienot, kalliit olotilat oli rakennettu. Ainoa harmi oli,että ne pidetään eri aitauksissa, tosin vierekkäin. Ihan hyvästä syystä tietty....
VastaaPoistaUnknown, ehdottomasti. Kirja avaa tätä koko asiaa jo 5 vuotiaalle hienosti ja siinäkin kahden pandan erossaolo - aluksi.
Poista♥