Karoliina Suoniemi: Ihan oikeat prinsessat ja prinssit

Kautta sukupolvien lapsia ovat kiehtoneet tarinat prinsessoista ja prinsseistä. Vaikka tietoa olisi ollut kuinka vähän, ovat etenkin tyttöjä innoittaneet prinsessaleikit ja sitten joku naapurin pikkupoika on saanut olla prinssi. Tosin perustimme näytelmäkerhon, jossa me tytöt usein esitimme myös prinssiroolit. Mielikuvitusta vain kehiin ja sitten keksimään, millaisia olisivat kuninkaallisten perheiden lasten päivät. Vaikka luimme paljon, en muista yhtään kirjaa todellisista kuninkaallisen perheen lapsista. Tarinat olivat satuja, joilla oli varsin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Tämän hetken lapsilla on mahdollisuus kurkistaa ihan oikeiden kuninkaallisten lasten leikkeihin, koulutukseen ja kasvamiseen tuleviksi kuninkaiksi tai kuningattariksi.

Karoliina Suoniemen teos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (Avain 2018) on lapsille tarkoitettu tietokirja Euroopan kuninkaallisista aina Rikhard I Leijonamielestä, syntynyt Oxfordissa 8.9.1157, prinssi Georgeen, Ison Britannian tulevaan kuninkaaseen, syntynyt 22.7.2013. saakka. Historian harrastajana luin kirjaa varsin innokkaasti, vertailin aikuiskirjojen tietoihin ja olin hyvin otettu, miten taitavasti Suoniemi kirjoittaa lapsille. Onhan aivan selvää, että erään Katariinan kaikkia asioita ei kerrota lasten tietokirjassa, samoin viisaasti vaietaan kuningatar Elisabet I:n äidin Anna Boleyn kuolinsyystä. Kerrotaan vain, että Elisabet menetti äitinsä ollessaan vain kolmevuotias. Elisabetin isän, Henrik VIII:n hurjuus mainitaan, mutta ei tekoja. Prinssi Aleksein elämän tragedia kerrotaan samoin koko perheen tuho Jekaterinburgissa, mutta ilman lapsen mielen yli käyviä nyansseja.

Englannin kuningatar Elisabet I on saanut kirjassa lisäarvon Viisas prinessa. Ja sitä totisesti tämä Englannin ja Irlannin vuonna 1533 syntynyt nainen oli. Sanomattakin selvää, että Elisabetilla riitti kosijoita, mutta hän vastasi sanoen:

olen jo sitoutunut aviomieheeni ja tuo aviomies on Englannin kuningaskunta.

Tuohon aikaan nainen olisi avioliitossa ollut miehen määräysvallan alainen ja siihen ei Elisabet halunnut. Hän hallitsi viisaasti, harrasti henkeviä keskusteluja sekä tieteitä ja taiteita. Vieläkin Elisabet I:stä pidetään Englannin merkittävimpänä kuningattarena.

Karoliina Suoniemen kirjan tarinoiden väleissä on lapsille kivoja tehtäväsivuja, joissa pieni lukija voi miettiä vaikka omaa kuninkaallista nimeään, laatia kuninkaallisen lukujärjestyksen, piirtää unelmiensa linnan tai suunnitella oman kruununsa!

Puolan silloisessa pääkaupungissa Krakovassa (Ach, ich habe noch meinen Koffer in Krakow...) syntyi 1526 Puolan prinsessa Katariina Jagellonica, joka päätyi kuningattareksi pohjolaan. Kasvuvuosinaan hän piti kovasti musiikista ja pianon soitosta. Katariina oli lempeä ja piti eläimistä. Hän oli myös taitava ratsastaja. Saapuessaan Suomeen herttua Juhanan vaimona, mukana tuli 52 lämminverihevosta. Vaikka hoveissa valmennettiin tulevia hallitsijoita, heidän koulutuksensa saattoi vaihdella paljonkin. Kieliä tietysti luettiin, etenkin latinaa, jota pidettiin sivistyksen merkkinä, mutta kaikille ei kielten oppiminen ollut yhtä helppoa. Katariina osasi useita kieliä: italiaa, puolaa, latinaa ja saksaa. Ruotsin kuninkaan puolisona hän opetteli myös ruotsin kielen. Häälahjaksi puolisoltaan Katariina sai mm. linnan Ahvenanmaalta sekä koko Rauman kaupungin! Hevosten lisäksi Katariina toi mukanaan paljon hoviväkeä, itämaisia mattoja, koruja sekä haarukan, jollaista ei Suomessa ollut ikinä nähty.  Pohjolan jouluun hän toi glögin, joka olikin kylmissä linnoissa talviaikaan tarpeen. Avioliitot olivat tuohon aikaan sovittuja, mutta mitä ilmeisemmin Katariinan ja Juhanan liitto oli lemmekäs, sillä vihkisormuksen kaiverrus oli: ”Nemo nisi mors”, ”vain kuolema erottaa meidät”.

Ludvig XIV kasvoi Ranskan aurinkokuninkaaksi, joka hän oli lempinimeltään. Kuningas eli yltäkylläisen lapsuuden, mikä ei aina ollut selviö prinsessoille ja prinsseillekään, sillä tulevia hallitsijoita haluttiin myös karaista eli vahvistaa tuleviin koitoksiin. Nuori Ludvig opiskeli matematiikkaa, historiaa, musiikkia ja piirustusta. Lisäksi italiaa, latinaa ja espanjaa. Hän oli myös erinomainen tanssija. Ludvig rikkoi aikansa tapoja olemalla puhdas! Siihen aikaan hygieniasta ei niin piitattu ja naisetkin vain suihkuttelivat päälleen hajuvesiä ja lisäsivät puuteria sen sijaan, että olisivat peseytyneet, mutta Ludvig pesi itsensä joka päivä sekä vaihtoi alusvaatteensa kolmasti päivässä! Ludvigista tuli Ranskan pitkäikäisin hallitsija.

Suoniemen kirjan mukana kuljemme hovista hoviin, vuosisadasta toiseen. Venäjän kuuluisasta mahtihallitsijattaresta Katariina Suuresta siirrymme Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kunigatar Viktoriaan, joka eli pitkän elämän. Hän syntyi 24.5.1819 ja kuoli 22.1.1901. Viktoria oli monessa rohkea ja kosi itse miestä, Albertia, jonka halusi. He saivat yhteensä yhdeksän lasta, jotka aikoinaan avioituivat muihin Euroopan kuningashuoneisiin. Tätä kautta löytyy sukulaisuus myös Venäjän Romanoveihin ja Tanskan hoviin. Viktoriaa onkin kutusuttu ’Euroopan isoäidiksi’. Hän hallitsi Englantia 60 vuotta.

Kun kirja alkaa ei ollut vielä kameroita ja kaikki yhteydenpito oli kirjeenvaihdon tai tapaamisten varassa. Kuninkaallisia kuitenkin ikuistettiin maalauksiin ja niitä katsoessa kaunehin lie ollut prinsessa Sisi, joka oli Baijerin herttuatar, Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar. Häntä on jo valokuvattukin, joten kuningattaren polviiin ulottuvat hiukset nähdään jo mustavalkokuvissa. Sisi oli surumielinen, kaunis ja ylen hoikka. Hän rakasti ratsastamista ja matkustamista. Sisi on innoittanut sekä taiteilijoita että elokuvien tekijöitä.

Kuten tunnettua eniten minua kiinnostavat Romanovit ja etenkin Nikolai II:n perhe ja kaikki siinä ajassa ja ympärillä. Kaunis perhe. Traaginen perhe. Nikolai II oli vastentahtoinen hallitsija, joka ei olisi tsaariksi edes halunnut. Hän sai kuitenkin valita edes vaimonsa rakkaudesta ja näin jälleen syntyi ’silta’ Britannian Viktoriaan, joka oli morsiamen isoäiti ja myös elämäntapavaikuttaja. Kaunis perhe valkeine ruhtinattarineen ja heidän pikkuveljensä prinssi Aleksei, joka oli Venäjän viimeinen prinssi tai kuten Venäjällä sanotaan ’keisarin kruununperijä, tsarevitš'. Aleksein  tarina on surullinen, sillä hän sairasti perinnöllistä, vakavaa verenvuototautia, jossa pienikin haava olisi ollut kohtalokas. Aleksei eli hyvin rajoitettua elämää ja kuoli perheensä kanssa Jekaterinburgissa Venäjällä 17.8.1918. Alekseista löytyy paljon kuvia ja tarinaa perheestä kertovista teoksista.

Jos kysyttäisiin Suomen suosituinta vävyä, saattaisi moni liputtaa Länsi-Götanmaan herttuan, prinssi Danielin puolesta, sillä niin hurmaantuneita häneen olemme. Daniel siirtyi kuntosaliyrittäjästä Ruotsin prinssiksi avioituessaan prinsessa Victorian kanssa. Daniel on kokenut vaikeuksia terveytensä kanssa eikä Victoriankaan saaminen puolisoksi tapahtunut sekunnissa. Danielin ja Victorian häät olivat ikimuistoiset ja rakkautta tulvillaan. Pariskunta haluaa lastensa viettävän mahdollisimman tavallisen lapsuuden. Se on hyvin kaukana siitä, miten kuninkaallisia lapsia on yleensä hoidettu eli omien vanhempien tapaamisia on rajoitettu ja usein kotiopettajat olivat lapsille likeisempiä kuin omat vanhemmat. Ihailemamme prinssi Daniel onkin sanonut:

Kun kuulet lapsesi nauravan, muistat, mistä elämässä on kyse.

Karoliina Suoniemen teos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit on kuin tilaustyö tähän päivään, jossa historian tuntemus on katoavaa. Tämä on ensimmäinen lapsille kohdennettu historiallinen elämäkerta, minkä minä tiedän. Lapsi joka lukee tämän kirjan vaikka yhdessä vanhempiensa kanssa tai ihan itse, tavoittaa niin paljon mennyttä maailmaa, että kipinä historiaan voi syttyä. Kirja on täynnä herkullisia yksityiskohtia oikeiden prinsessojen ja prinssien elämästä. Lukija saa tietää kuka kuuluisa kuningas oli Leijonamieli ja kuka oli köyhä tyttö, josta tuli kuningatar. Kirjassa on viidentoista edesmenneen tai elossa olevan tulevan hallitsijan tarinat sekä joukossa ’kuninkaallisia’ tehtäviä.

Kuvat ja asemointi ovat aivan upeat, jonka huomaa erityisesti tästä viimeisestä kuvasta eli kaikki kuninkaalliset esitellään näin: Kuninkaallinen henkilöesittely vasemmalla, kuva oikealla ja sitten tulee kertomus.

Lapsi tai aikuinen joka ei tunne historiaa, ei tiedä menneisyydestä mitään, on eksyksissä nykyisyydessään eikä osaa edes kuvitella tulevaisuutta! Nyt kun puhutaan kielikylvyistä, voitaisiin ihan hyvin aloittaa historiakylvyt! Miten olisi aloitus aikuistakin kiinnostavalla tietoteoksella Ihan oikeat prinsessat ja prinssit?