Olettehan huomanneet, että Michelle McNamaran huikea true crime Katoan yön pimeyteen menee HBO:lla kuusiosaisena. Ehkä kolmanneksi paras dokkari mitä olen ikinä nähnyt: eka oli moniosainen Thomas Mannia ja hänen elämäänsä ja perhettään koskeva, toinen oli dokumentti kirjailija Aksel Sandemosta ja Michelle heti niiden jälkeen tai yhtä hyvin yksi näistä eli niin kova sana
(Alkuper. kansi Sarah Brody, kirjailijan kuva Robin Von Swank )Tänään viimeinen osa iltapäiväteellä....Mitäs yhtä hyvää sen jälkeen?
Michelle -fani
Leena Lumi
Toi oli loistava, jännittävä dokkari, ja toisaalta suretti tutkijan oman elämän luisuminen tuhoon. Valoa syksylle Leena!
VastaaPoistaTaru, täydellisesti samaa mieltä! Koska samaistuin Michelleen, tajusin mikä koukku oli tehdä tuota työtä, asetin itseni samaan tilaan mielen kautta: Eikö tuo ollut melkein väistämätöntä kaiken sen jälkeen mitä hän oli nähnyt, lukenut, omaisten surut, hirmutyöt...Hän eli niitä kaiken aikaa. Koska hän oli päässyt niin pitkälle, juuri kuin saavuttamassa murhaajan, hänen on täytynyt olla erityisherkkä, sillä hän nojasi kaiken aikaa paitsi valtavaan määrään faktaa, myös intuitioonsa, kun poliisit eri osavaltiossa nojasivat vain toiseen ja kaiken huipuksi eivät kyenneet edes yhteistyöhön osavaltiorajojen yli, mikä olisi auttanut tutkintaa. Kirje vanhalle miehelle kertoo paljon myös Michellestä, se on kuin lopun sinetti. Hyvästijättö ihmispedolle. Siitä voi vetää johtopäätöksiä, miten uupunut Michelle myös oli.
PoistaKiitos samoin sinulle Taru♥