torstai 24. lokakuuta 2024

Yllättäen löysin pöydältäni lumikurjen lähetyksen: runoja syksystä, kaipuusta ja intohimosta...


 Sateesta märkä
vai rakkaudesta märkä -
jos joku kysyy
kumpi kasteli sinun
hihasi, mitä vastaat?

Jos vain olisin 
saanut kesyttää hänen
villin oriinsa sen 
seuraamaan vain minua.

Kumpi parempi:
että kaipaa kuollutta
rakastaan vai se
ettei voi elävänä
rakastettuaan nähdä?

Vaikka tunsimme
toisemme vain päällisin
puolin, puheissa,
huomaan odottavani
sinua syystuulessa.

Kuu loistaa koko
yön niin kirkkaana että
syvään vaietut
sydämen salaisuudet
uskaltautuvat esiin.

Alkaisipa nyt
sadella että saisin
vaeltavan kuun
piilotettua pilviin
ja rakkaani viipymään.

Lohduttaisi jos
palaisit vain salaman
iskun ajaksi
nähty ja menetetty
välähdys hämärässä.

Muistan sinua...
Tulikärpästen hehku
luhdan laidalla
syttyy silmittömästä
kehoni ikävästä.

Tie vie minua
pimeästä pimeään.
kuu vuorten yllä, 
kurota vielä hetki
valoasi polkuuni

Välähdys hämärässä Variaatioita Izumi Shikibun runoista, Eija Aromaa, Basam Books

2 kommenttia:

  1. Kauniita välähdyksiä! 🌙

    Piti oikein tarkistaa Wikipediasta, millainen luhta tarkalleen ottaen on: ”Luhta eli vataja on tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön vaikutuspiirissä. Luhtia tavataan etenkin maankohoamisrannikolla, mutta myös järvien, jokien ja purojen tulvamailla. Luhtien puuntuottokyky on maan kosteuden vuoksi huono. Luhdat jaetaan puustoisiin luhtiin, pensaikkoluhtiin ja avoluhtiin.” Hieno sana! 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Joululainen♥ Moni ei tuota sanaa tunne. Uudet sanat tai aikanaan käytetyt ja unohtuneet ovat upeita löytöjä. Mukavaa viikonloppua♥♥

      Poista