Istut sängynlaidalla jumalpatsas
riisut vaatteesi kuinka kaunis olet
lumi tuoksuu/ kuutamo/ jääveistos
et katso minuun kuinka julma voit olla
kuinka kylmä sileä voi olla iho
jota kukaan nainen ei ole rakastanut, aivan
kiveä, pimeä
Lukkiudut käymälään, runkkaat musta miehenkuva
selkäsi takana, se jättää sinuun merkin, kuoleman lipaisun.
Tuhlaat selkäydinnestettäsi vessanseinille, ansaitsisit
kauniimpaa: kuuman makkaran ja karusellikyydit, äidin
käden puristamassa kättäsi kummitusjunassa, pelkäämässä
kanssasi. Lavuaarissa mätänee Medusan kieli.
- Heli Slunga -
Varjomadonna (Minerva 2009)
kuva elokuvasta The Door in The Floor
Slunga osaa, hieno runo ja niin kuvaava. Varjomadonna on hyvä teos. Kivaa että tuot tätä räväkkää kynätaituri naista esiin.
VastaaPoistaAnne, en voi olla tuomatta. Varjomadonna on tapaus ja Heliltä odotan uutta, herkän karheaa. Kunpa!
VastaaPoistaVautsi mitä tekstiä Heli osaa.
VastaaPoistaAllu, niinpä...kaipaan vain lisää Heliä. Helin runoa ja rohkeutta.
VastaaPoistaSofi Oksanen osaa myös kirjoittaa,
VastaaPoistatuli se mieleen tässä..
Huh tosi raakaa mutta upeaa tekstiä...
VastaaPoistaHannele, kaikkihan sen tietävät. Jyväskylä on muuten Sofin koulukaupunki.
VastaaPoistaJael, eikö olekin.
Kuva & Teksti sopivat hyvin yhteen. Räväkkää, tosielämän tekstiä kenties..
VastaaPoistaT. Sooloilija
Soolis, niin minustakin! Ted Cole sopi tähän jotenkin ja tuon kuvan sävyt.
VastaaPoista(tarkoitin että tyyli on sama, suora kieli)
VastaaPoista