Millaista on menettää onnettomuudessa siskonsa ja äitinsä? Millaista on muuttaa pitkän ja kylmän vuodenajan Ruotsiin? Millaista on kun isä uskoo sen kaiken olevan hänelle parhaaksi? Millaista on kun ihannemaana pidetty maa näyttää todellisen luokkayhtesikunnan kasvonsa? Millaista on olla tyttöystävänä pojalle, joka on vaarallinen? Millaista on olla nuori, kaunis, älykäskin ja haluta vain kuolla, koska kuolema seuraa häntä varjona, vaikka hän haluaisi vain olla tavallinen nuori ja nauttia sen riehakkaista iloista ja suruista, jotka seuraava tuulienpuuska jo pyyhkisi pois?
Camilla
Greben Veteen piirretty viiva (Alla ljuger, Gummerus 2021, suomennos Sari
Kumpulainen) yllättää jälleen kerran, sillä se paljastaa miten yhteiskunnan
kauniin kuoren alla itää vahva rasismi. Marokkolaislähtöinen Samir muuttaa
Ranskaan ja tapaa siellä ruotsalaisen Annan. He rakastuvat ja saavat kaksi tytärtä,
joista toinen menehtyy äitinsä Annan kanssa auto-onnettomuudessa. Yasmin jää
eloon, mutta mikään ei ole kuin ennen. Samir on ammatiltaan lääkäri ja hän katsoo,
että täydellinen muutos olisi hyväksi heille molemmille ja niinpä hän valitsee
uudeksi kotimaaksi demokraattisena pidetyn Ruotsin. Yasmin ei ilahdu yhtään,
mutta isä näkee jo tyttärensäkin valmistumassa lääkäriksi vauraassa Ruotsissa.
Samir tapaa
Maria Foukaran ja rakkaus on molemminpuolinen ja kiihkeä. Marialla on poika
Vincent ja nyt hän saa jo teini-ikäisen bonuslapsen Yasminin. Maria on ostanut
pienen puutarhurin talon sen kartanon alueelta, jossa hänen isänsä aikanaan
toimi puutarhurina. He kaikki tulevat toimeen keskenään ja idylli vihreässä
talossa näyttää aukottomalta, kunnes Yasmin alkaa oirehtia ja sen jälkeen
katoaa.
Kirjan
ruotsalainen nimi Alla ljuger osuu suoraan ytimeen, sillä elleivät kaikki olisi
valehdelleet pahimmilta olisi säästytty. Juttua
alkavat tutkia Gunnar Wijk kollegansa Ann-Britt Svenssonin kanssa. Asia saa
laajat mittakaavat, jotka ulottuvat meren syvyyksiin kahdenkymmenen vuoden taakse…
Kirjassa on
jaksottaiset kertojansa aina Vincentiä myöten eli tapahtumat kuin
ristivalottuvat ja saavat näkemään paremmin, mihin valheet johtavat ja miten
likaiset sen jäljet ovat. Myös Gunnar
yllättää, jopa niin, että luulin lukevani Sebastian Bergmann -kirjaa. Kukapa
olisi uskonut, mutta miehen mieli kärsi vaimonsa ja rakkaansa Lin menetyksestä,
johon Gunnar pitää itseään syyllisenä ja siihen auttaa vain yksi lääke.
Dekkarikuningatar
ei petä tälläkään kertaa, sillä niin kiivaasti kirjan nautin! Grebe ei toista
itseään ja hän on erittäin luettu ja palkittu kirjailija. Kun jää pettää alta, Lemmikki, Horros ja Varjokuvat ovat olleet lukijamenestyksiä. Henkilögalleriassa tietysti tapahtuu hieman muutoksia ja kukapa ei kaipaisi Hannea, mutta uusia aina tulee. Se että Gunnarista on
tullut surun myötä häntäheikki, voi vähän säikäyttää, sillä tuskaan tarvitaan
lääkettä usein. Hän tajuaa tilansa voimatta sille mitään. Vaeltaessaan
hautausmaalla, hän katsoo hautakiviä ja miettii, mitä hänen kivessään lukisi:
Grebeä en ole lukenut, varmaan pitäisi kokeilla :)
VastaaPoistaAnki, jos dekkareista pitää niin Grebeä ei voi ohittaa. Kun jää pettää alta on ollut lukijasuosikki, mutta se oli myös ensimmäinen. Varjokuvat oli kuin naispoliisien ammattihistoriaa ja tässä taas ennakkoluulot saavat kyytiä jännityksen ohessa.
Poista♥♥
Varjokuvat oli hyvä,joten tämä kirja ehdottomasti lukulistalle.Kirjojen kansikuvissakin on jotain samaa.Leena, luin Valosta rakentuvat huoneet-kauniisti kirjoitettu kirja.Eija
VastaaPoistaEija, uskonpa että pidät♥ Valosta rakentuvat huoneet on lumoava. Olen itseasiassa tilaamassa VIELÄ yhtä Valosta rakentuvat huoneet lahjaksi eräälle...
Poista♥♥
Olen lukenut kaikki Grebet ja pitänyt niistä. Arvelinkin, että Hanne poistuu ja joku muu tulee tilalle. Tämän uusimman laitoin lukulistalle.
VastaaPoistaBetween, sama täällä! Lupaan, että pidät♥♥
PoistaKiitos kirjan esittelystä!
VastaaPoistaLaitoin lukulistalleni muistiin.
Muistelen, että minulla oli kerran lainassa Greben Lemmikki-niminen kirja, mutta en ehtinyt lukea sitä ennen eräpäivää. Täytyy lainata sekin uudestaan.
Erikoiset Asiantuntijat, olkaa hyvät♥
PoistaSuositus!
Lemmikki oli Ruotsin paras rikosromaani 2017. Sitä on ollut myös lukijasuosikki blogissani.
Nämä ovat tuhteja sivumääriltään, mutta nautinnollisia.
♥♥
Greben sarja on uskomattoman hyvä. Tämäkin on kirjaston varauslistalla. Olen muistaakseni sijalla 68. Hyvää kannattaa odottaa.
VastaaPoistaMai, Camillan taso on pitänyt hyvin! Luin tämän käytännössä yhtä
Poistaputkea ja lopettelin täällä vaaleanpunaisessa vanhan puutalon yläkerrassa eilen. Mun hermo ei kestä odottamista...sinä olet toista maata♥
En ole lukenut Grebeltä mitään, mutta tämä kuulostaa kyllä kiinnostavalta. Koskahan vain ehtisi lukea kaikki kiinnostavat kirjat?!
VastaaPoistaKirjarikas elämäni, koko lukemani sarja on ollut kiinnostava. Ei tässä elämässä...
Poista♥♥
Tulinpa vierailulle blogiisi🥰Täällä olisi niin paljon luettavaa, palailen. Mukavaa alkavaa viikkoa
VastaaPoistaKristiina, superkiva♥♥ On täällä muutakin eli ripaus meikkejä, paljon runoja, ruokareseptejäkin, puutarhaa ja juttuja eli vapaata mielentilaa yms.Kiitos samoin sinulle täältä vaaleanpunaisen satavuotiaan puutalon vinttikamarista eli olemme Merin luona Lohjalla. Tuu toisteki♥♥ Kiitos♥
Poista