Pieniä onnenpisaroita ja onnenpensaat avautuivat tänään!

Olen niin onnenpisaroissa, kun sain luvan käyttää tätä Ilona Pietiläisen ja Karton yhteistyön kuvaa, joka tulee ensi vuoden kalenteriin. Ehdin jo toivoa tästä korttiakin! Kortti innoitti minut vähän hulluttelemaan eli kai sitten mokailemaan, mutta ei voi mitään: Värinälkä on nyt kova! Kiitos Ilona♥

Menneiden pääsiäisten tetenarskuja, jotka vain vuodesta toiseen jaksavat. Tässä pohjoisrinteessä, johon kohta ilmestyvät ne kukkijat, mitkä tekevät tästä kivipuroineen japanilaisen rinteen. Ei maksanut muuta kuin laittaa kuihtuneet kukat maahan, istutus kastella ja odottaa uutta kevättä.

Kyllä kelpaa kun pehkoja on useampia.

Keisarinpikarililja, jonka olen istuttanut vain myyränkarkottimeksi, mutta tässä värissä, hhhmmm...

"Never say never". Olemme aina sanoneet, että kahta meille ei tule ja toinen niistä on tuija, toista en paljasta, sillä niin monet siitä pitävät...Meille tuli tänään ensimmäinen tuija, kun noita kartiovalkokuusia on kai jotain yksitoista jo. Tuijan paikka valikoitui niin, että sen takana on oikealla on tuurenpihlaja ja vasemmalla mänty, jonka nimi on Merimänty, koska se on kuopuksemme ikäinen. Tuijalta sillalle päin kasvaa juhannusruusua. Tuija tulee seuratuksi. Se on Thuja occidentalis 'Smaragd' ja liikun ihan uusilla vesillä, sillä tuijat eivät ole ikinä kiinnostaneet minua. Onkohan tämä hankinta seurausta erään älylän talon pihapiirin tarkastelusta vai tyttäremme Lohjan pihalta...Koko on heti jo 160 cm, mutta luvattiin, että kasvaa vain 3-5 metriseksi ja pylväsmäisenä. Hankinta on tehty Plantagenista. Laatu erittäin hyvä. Eihän näitä tarvitse suojata muuta kuin kevätahavalta? Eihän villieläimiltämme, eihän? Nyt kun metsäkauriit ovat jääneet jo metsiin, juhlivat rusakot.

Onnenpensaat aukenivat kaikki neljä tänään. Olihan lämpöäkin +27 astetta täällä Suomen Tahitilla.

Onnenpensaita tekee mieli muutama lisää.

Huomatkaa takana Lumimiehen hellyyydellä vaalima kuusiaita♥

Joka kevät istutan kaksi laakeaa ruukkua täyteen orvokkeja. Pääsevät sitten kesäkuun lopulla maahan rauhassa siementämään. Joulukuullakin puskee miniorvokkeja laattakivien rakosista.

Nyt on silleen, että Taika on jo kohta lähdössä hoviväkensä ja isosiskonsa Dinan kanssa kohti kotisaartamme. Talosta tulee koti, kun se täyttyy koirista ja nuorista. Kamalan kiinnostava kirja menossa, mutta tuskin koneelle kerkiän, sillä haluan olla läsnä perheelleni. Ja kun he lähtevät joskus su iltana, minä olenkin jo aamusta saamassa toista rokotustani.

Nautitaan näistä toukokuun päivistä, hetkistä, jolloin puiden lehtien vihreyskin on vielä tuoretta. Vaikka syyskesä onkin suurin rakkauteni hämärtyvine iltoineen ja puutarhasta kantautuvine tuoksuineen, tästäkin ajasta voi löytää monia onnenpisaroita. Humallutaan toukokuusta ja keksitään kaikkia uusia puutarhaideoita, sillä vain taivas on kattona, kun puutarha vie♥

Onnenpisaroissa

Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa