Tämä kuva kirjasta Pihan puut ja pensaat (Minerva 2013) on nyt innoittajani, kun lämmitän vuosikausien välinpitämätöntä suhtautumistani onnenpensaaseen. Meilläkin on kivitalo ja nyt etupihallakin kasvaa jalo-onnenpensas, Forsythia 'Northern Gold', joten voihan tästä tulla totta muuallakin kuin unelmissa. Alku on kuitenkin ollut piittaamaton, sillä yli 400 kasvin ja 3000 neliön hoidetun puutarhan ja lehdon kanssa joku kasvi väistämättä jää paitsioon ja meillä se on ollut juuri onnenpensas. Koko onnenpensasta emme olisi edes hankkineet ellei Viherlandia olisi yli kymmenen vuotta sitten jakanut vappuaamuna ensimmäisille asiakkaille ilmaiseksi pientä onnenpensasta! Kuten tavallista tuolloin, minä huristelin sinne turkoosilla rättikattoautollani vappupäivänä jo varhain ja olin ensimmäinen asiakas. Tulin kotiin mitättömän näköisen puskan kanssa, jonka istutin sentään lehtoon ja hyvään multaan, lannoitin ja kastelin, mutta sinne se sitten jäi kituilemaan vuosiksi. Joskus kukki heikoin kukin, joskus ei. Liian varjossa ehkä, liian vähän lannoitusta ja liian vähän leikkausta, sillä onnenpensaasta pitää leikata kukinnan jälkeen muutama vanhempi verso pois seuraavan vuoden kukinnan edistämiseksi. Viime vuotisen kevätmatkamme aikana löysin paitsi sisäisen magnoliani, myös viehtymyksen tähän kevään keltaiseen kukkijaan. (Näin Keski-Euroopan kasvit kuin ensimmäisen kerran, sillä kaikilla aikaisemmilla matkoilla oli ollut mukana 1-3 tenavaa ja vain ensimmäisen matkan eräänä huhtikuuna saimme tehdä kahdestaan Pariisin kautta alpeille ja siellä kosinta, joten ei siinä mitään kasveja silloin katsottu;) Ja nyt on onnenpensasaurinko ensimmäistä kertaa keskellä lehtoamme:
Hän ei ole vielä täydellinen, mutta on täynnä hurmaavia kellomaisia kukkia, jotka riippuvat kauniisti alaspäin. Oksia on jo monta, sillä viime suvena tartuin saksiin ja siitä pensas piti. Lannoitusta on saanut ja kohta juurellaan kukkivat valkovuokot ja scillat. Kukkien ajoitus täsmentyy tulevaisuudessa just pensaan kukinnan aikaan, sillä yksi varjostaja pensaan edestä katoaa ja tilalle on kasvamassa myöhään lehteen tuleva puu eli tammi.
Kun luin kirjan Suomalainen metsäpuutarha (WSOY 2014) aloin katsella lehtoamme ihan toisin. Olin aina tiennyt sen mahdollisuudet, mutta piti olla vaistoa, mitä sinne voi istuttaa ja mitä ei. Kun näin Northern Goldin kukassa oikeastaan ensimmäisen kerran kunnolla, tajusin, että 'näitä lisää!'. Nyt lehdossamme kasvaa tämä vanha yksilö ja kolme pikkupensasta (neljäs pikkuinen on etupihalla) eikä ole laskuista pois, että voisin harkita myös koreaonnenpensasta, 'Forsythia ovata', mutta se onkin sitten jo puu. Tämä jalo-onnenpensas on hieman lamoavasti kasvava, runsas parimetrinen pensas eli juuri sitä mitä lehtomme nyt kaipaa. Kerroksellisuus saa nyt kaiken huomioni ja lehtokuusamat, joilla on jo seuranaan nämä onnenpensaat ja yksi iso jasmiini, tulevat saamaan vähitellen lisäseuraa myös matalammista pensaista.
Tämä kasviesittely on ehkä vaatimattomin, joka on mennyt Leena Lumin puutarhaan, jonne kerään kasvipankkia omista suosikkikasveistani. Jokaisen kasvin tarina kuitenkin jatkuu, joten ehkä jonain vuonna onnenpensasjuttuni onkin ihan toista luokkaa kuvia myöten.
Viileässä toukokuussa 2015 kukkii nyt vanhin ja suurin onnenpensaista näin upeasti. Takana näkyy koko tontin pitkän sivun mittainen ja Lumimiehen vaalima kuusiaita, joka tuo hyvää pienilmastoa kasveille. Tänä vuonna annoimme jo varhain hyvää kompostimultaa paljon etenkin onnenpensaille ja runsaat sateet ovat vain parantaneet kukintaa.
Lehdossa onnenpensaan kautta kuvattu kaarisilta.
Onnenpensaan kautta näemme alapihan istuinryhmän ja yläoksien kukkien taakse jäävät alapuutarhan, joka on kolmas taso, krisikka- ja luumupuut.
Onnenpensas kehystää kuvaa kaarisillasta, suurista lehmusten rungoista sekä sillan molemmissa vastakulmissa olevia kartiovalkokuusia Miten minusta tuntuu, että vaikka jänis oli nakertanut yhtä uusista onnenpensaista ja että tämän vanhan yksilön ruhtinatarhetket saapuivat vasta nyt, olen aivan ihastunut tähän pensaaseen, puutarhan kevätaurinkoon!
puutarhaterveisin
Leena Lumi
Komm Lieber Mai
Puutarhakirjat Leena Lumissa
Toukokuun 11. pnä 2016 lämpöaallon jäkeen kaikki onnenpensaat kukkivat! Jänikset olivat jättäneet onnenpensaat, ne nuoretkin, rauhaan, sillä olimme yhtä lukuunottamatta verkottaneet ne kaikki!
Vanhin onnenpensaamme, se Viherlandiasta saatu ja jänisten monta kertaa syömä, kuvattuna hiukan hämärillä toukokuun 14. päivänä 2019 eli on vieläkin ihan tiheenä kukista, mutta ei kauaa, sillä nyt ovat lehdet jo aloittaneet. Näyttää kivalta vasten kuusiaitaa, mitä tämä kuva ei anna 'ulos'.
Viikko sitten kävimme Ruissalon kasvipuutarhalla ihailemassa kukkivia onnenpensaita. Aurinkoisella paikalla kukkivat kauniisti. Arno Kasvi on ne luultavasti istuttanut...tai toiminut istutusmestarina :)
VastaaPoistaMai, mikä kasvi, sillä kukkii, kun puut ovat vielä lehdettömiä! Taidan tänään siirtää yhden pienen pois puolivarjosta....Kasvi on todellinen puutarhamaestro.
PoistaIhana kukkiva aurinko! Tiesitkö, että onnenpensaista saa todella helposti pistokkaita? Leikkaa vain oksan ja tökkää multaan, sitten odotellaan että juuret kasvavat :-)
VastaaPoistaSaila, se on ja jotkut jutut vain tajuaa myöhään. En tiennyt: Kiitos vinkistä! Jos se on noin helppoa, ryhdyn toimiin heti kukinnan jälkeen.
PoistaKukkimisen jälkeen voi onnenpnsasta leikata ja pyöristää niin että ei rehoita joka suuntaan.
VastaaPoistaHannele, juu, muistan sun ihanan onnenpensaan.Kiitos vinkistä.
PoistaOnnenpensaalla on niin ihana nimikin! Minulla ei sitä ole pihalla, vielä ... mutta joitakin vuosia sitten vein onnenpensaan rakkaalle ystävälleni ja heidän pihallaan 1-vyöhykkeellä pensas on kukkinut heidän keväisen hääpäivänsä aikoihin :)
VastaaPoistaMarietta, eikö vain. Vielä ehtii. Oikeasti minäkin tajuan koko pensaan ihanuuden vasta nyt. Ihana ja kestävä lahja, joka ilahduttaa kevät kevään jälkeen.
PoistaKaunis on tuo onnenpensas kukkineen, kevään airut keltaisenaan kukkia.
VastaaPoistaOikein hyvää viikonloppuia sinne saarellenne.
Mummeli, todellinen kevään airut, kun kaikki muu paitsi sipulikukat ovat vielä talviunessa. Tosin puhun tilanteesta viikko sitten, sillä nyt tuomessa ainakin on jo lehti ja kohta pilvikirsikat aukaisevat kukkansa.
PoistaKiitos samoin sinulle!
Onneksi meidän naapurissa on iso onnenpensas, saan sitä keväisin ihailla. Näkyykin hyvin, kun ei ole lhetiä vielä edessä ;) Voihan Metsäpuutarhakirja, jos se tulee ja räjäyttää mun mieleni!
VastaaPoistaPirkko, meillä oli melkein 30 vuotta samanlainen onni naapurin upean kanadanlehtikuusen kanssa...Sitä puuta kaipaan ja istutimmekin oman, kun naapurit kaatoivat kuusensa.
PoistaSe on jo matkalla, joten esni viikolla voi elämäsi saada uuden suunnan;)
Meillä kotona on muhkea onnenpensas, aina täynnä kullankeltaisia kukkasia. Mökille siirsimme myös onnenpensaan, mutta liekö rantatuuli pensaalle liikaa, kun kuin mielenosoituksena avasi yhden ainokaisen kukkasen! Kaunis on onnenpensas kukoistuksessaan.
VastaaPoistaAnja, olisit nyt samalla kertonut, mitä niksejä olet siihen muhkeaan onnenpensaaseesi soveltanut;) Tiedän missä mäkkisi sijaitsee, joten...ei onnnenpensaalle onnea sillä leveysasteella enää luvatakaan. Ei edes meillä, mutta kun tämä tontti on tällainen pesä saaren sylissä.
PoistaSe on kaunis ja saa kukkia miltei ylhäisessä ykisnäisyydessään, mitä nyt scillat kauniin sinisenä laahuksenä häntä vielä ylistävät.
Onpa kaunis, en muista että olisin nähnyt missään.
VastaaPoistaScillat, aah! Meillä ne kukkivat nyt. Krookukset ovat jo kukkineet, mutta narsissit ja scillat ovat parhaimmillaan, samoin maata peittävät kevätkaihonkukka. Pari tulppaania on jo nupullaan. Nyt kun saimme sadetta (vihdoin!) saisi ilma lämmetä, pian olisi vaikka mitä kukkasia.
Katja, koko Keski-Eurooppa on näitä pensaita täynnä huhti-toukokuulla. Meillä luvataan pärjäävän vyöhykkeillä I-III, mutta oikeasti Keski-Suomikin on pääosin jo IV-vyöhykettä, tämä saari vain on yksi poikkeus.
PoistaScillat, maailman kiitollisimmat leviäjät! Niitä on sinisinä mattoina, mutta olen hiukan verottanut juuri onnenpensaiden juurelle. Niitä on niin paljon, että tuskin tarvitsee ikinä enää niitä istuttaa, joten voin keskittyä muihin. Tulppaaneista osa on minullakin jo nupuilla. Tänään tuli hiukan lumiräntää, mutta nyt s eon taas ohi jo.
Lämmin kevätsade kun huuhtoisi kerran, niin siinä se olisi.
Huokaus! Onnenpensas on ihana ja outo kevään kukkija. Kuin auringonpaiste.
VastaaPoistaCheri, niinpä, ja vaikka en ole keltaisen ylin ystävä, niin on tuo arurinkoväri niin kevättä vielä vasten maata, joka martona makaa, paitsi scillat ja vuokot.
PoistaKyllä sinäkin tämän pensaan viellä löydät;)
Onnenpensas on kuin keväinen aurinko. Laitetaan hankittavien listalle.
VastaaPoistaBetween, etenkin nyt kun tämä ainoa iso, kukkii keskellä lehtoamme ja puissa (pääosin lehmuksia) ei ole vielä ollenkaan lehteä ja vasta tänään alkoi maa vihertää lyhyen rantasäteen jäljiltä. Suosittelen! Minäkin saatan vielä yhden onnenpensaan alkuviikosta noutaa, sillä sille löytyi tänään 'aurinkopaikka'.
Poista♥ oi,oi,miten ihana! Tahtooooo tuollaisen.♥
VastaaPoistaRiitta Sinikka, kuumasti suosittelen, sillä tätä ei tajua ennen kuin sen kokee ITSE!
Poista♥
Kaunis! Meilläkin oli lupaava onnenpensaan taimi, mutta edesmennyt Akumme jyräsi sen juoksullaan matalaksi. Istutin sen taimen vahingossa Akun vartiointireitin polulle...
VastaaPoistaSatu, kaunis, mutta vaatimaton! Meidän suuriruhtinatar Olgamme kulki kuin lehdon valtiatar polkuja pitkin;) Nyt voit aloittaa uudelleen. Luulin, että puutarhasi on vyöhykettä IV, mutta niinhän mekin oikeastaan, paitsi tämä saaren armollinen ilmasto.
PoistaOnnea Leena, sinä tuot esille vaikka mitä upeita kasveja!
VastaaPoistaKeski-Euroopassa olen nähnyt tuon pensaan kukkivan, todella aikainen kukkija..;)
Suloista sunnuntaita sinulle Leena-IhaNainen ♥♥
Aili, kiitos. Huomenna onkin synttäripäivä ja taidan hakea vielä yhden onnenpensaan lisää;)
PoistaMinäkin viime matkalla ne siellä huomasin, kun enää ei ollut lapsia viemässä huomiotani muualle.
Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥♥♥ Tulimme juuri lenkiltä soivasti metsästä kevään esnivehreyden loistosta....
Toivottelen onnea ihanaiselle pikku onnenpensaallesi! Kasvakoon siitä suuri onnentuoja! ♥
VastaaPoistaKaisa Reetta, kiitos ♥
PoistaItse ihastuin tähän onnenpensaaseen leikkokukkana. Ihana tuoksu! Ja voi laittaa ennen pääsiäistä oksia hyötymään - ja pääsiäiskukkia on maljakossa omasta takaa. Mulla odottaa pensas istutusta. Samoilla seuduilla ollaan, Leena! Meillä vain on mäntyjä tontilla. Liekö menestyy?
VastaaPoistaHei Unknown! Voi laittaa, jos pensaita on jo niin paljon, että raaskii laittaa. Meillähän vain yksi vanhempi, runsas ja muut parivuotiaita, niitä kolme. Yleensä leikkaan omenapuun oksia...Tarkoitat ehkä, että mäntyinen maaperäsi on hapan. Puutarhasivut sanovat vain, että maan pitää olla vettä läpäisevä ja paikan aurinkoinen. Muistan kun sen vanhimman istutin liian kuivaan paikkaan, niin se oli pakko siirtää. Nyt se on vähän varjossa, koska puita ei raaskittu kaataa, mutta edelleen jaksaa kukkia runsaasti. Miksei menestyisi! Ja yhtä mäntyä voit laittaa kiipeämään vaikka köynnöshortensian. Sovitaan, että se menestyy! Ainakaan vyöhyke ei ole este.
Poista♥
Mulla on suunnitteilla laittaa tontille alppiruusuja, erilaisia hortensioja ja jokusen atsalean. Ja tämän ihanan onnenpensaan. Pitäisi varmaan ensin lukea suosittelemaasi kirjaa: Suomalainen metsäpuutarha.
PoistaTuosta onnenpensaan menestymisestä, mietin pärjääköhän se mäntyjen seassa ja onkohan meillä liian kuivaa....
Hyvältä kuulostaa. Suomalainen metsäpuutarha on aivan loistava puutarhakirja! Sen tieädn, että kuivassa se ei viidy eli nyt uudemmat onkin istutettu kosteampiin paikkoihin. Näen jo mänty&pensaspuutarhasi häikäistyksen♥
Poista