lauantai 31. toukokuuta 2014

pienet tytöt ovat katoavia, jätät ne yksin keittiöön ja kun...

pienet tytöt ovat katoavia, jätät ne yksin keittiöön ja kun palaat,
mustat siivet silmäkulmassa ja tolpat jalkojen alla, siellä ne
huojuvat yrittäen unohtaa, miltä maistui domino ja maito, se
tunne, kun joku pitelee vatsan alta veden päällä, polskit ja luotat,
sen he yrittävät unohtaa, kun lähtevät vilkuttamatta, pujottavat
käden pojan käteen,
naurettavan pieni käsi

 - Pirkko Soininen -
Murretut päivät (Kaarinan kaupunki, 2013)
Lähettänyt klo

21 kommenttia:

  1. Hannelen kirjaparatiisi31. toukokuuta 2014 klo 12.30

    Hieno kuva! Ihan hyvä että tytöt uskaltavat lähteä :)

    P:S.
    Rikosylikomisario Tom Barnaby lähettää terveisiä Causton murhakylästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi31. toukokuuta 2014 klo 13.11

      Hannele, näin on.

      Kiitoksia! Kumpa olisin saanut olla mukana...;)

      Poista
    2. Hanneles bokparadis31. toukokuuta 2014 klo 13.27

      Suosittelen maistamaan lasi Pimm's, jos kesällä Englannissa.

      Poista
    3. Leena Lumi31. toukokuuta 2014 klo 15.00

      Hannele, kiitos vinkistä: Varmaan moni sinne reissaa tänä suvena. Minä istutin äsken jotain, joka on vihje siihen, minne seuraavaksi lähdemme;)

      Poista
    4. Hannele1. kesäkuuta 2014 klo 16.13

      (Alkokin My Pimm'siä nykyään, ehdotton puutarhadrinkki anglofiileille!

      Poista
  2. Hanneles bokparadis31. toukokuuta 2014 klo 13.01

    P.P.S.
    ehdotin että joku kääntäisi Gabrielle Zevin ruattiks.

    VastaaPoista
  3. Anne31. toukokuuta 2014 klo 16.40

    Juuri tätä tänään mietin suvivirttä laulaessa, mihin ne mun pienet lapset katosivat. Mutta onneksi näin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi31. toukokuuta 2014 klo 17.34

      Anne, vielä ne siellä ja kuitenkin kun kerran lähtevät, aina tien kotiin löytävät. Ah, suvirttä ja miten paljon siitä viimeisestä onkaan aikaa, tässä R:n kanssa mietittiin...

      Sekin on ihanaa kun on aikuinen tytär, jonka kanssa saa roikkua puhelimessa ja nauraa niille jutuille, joista muut eivät tiedä mitään;)

      Poista
  4. Jael31. toukokuuta 2014 klo 17.03

    Hieno kuva Meristä:) Niin ovat ne pienet pojatkin katoavia;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi31. toukokuuta 2014 klo 17.35

      Jael, kiitos, T:n ottama. Juuri niin, sinä jos kuka nyt varmaan just niin tunnet.

      Poista
  5. bleue31. toukokuuta 2014 klo 21.00

    Uhhuh, näinpä. Vielä yhdessä keittiössä, joka paikassa, Pikku Papua laulaen- kovaa ja korkealta!

    VastaaPoista
  6. Reader, why did I marry him?31. toukokuuta 2014 klo 22.09

    Tulee nyt niin mieleen Kahlil Gibranin sanat: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. jne. jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. kesäkuuta 2014 klo 11.17

      Omppu, niinpä, käytin sitä toukokuussa 2010 http://leenalumi.blogspot.fi/2010/05/teidan-lapsenne-eivat-ole-teidan.html

      Tämä Pirkon runo on monille tyttöjen äideille niin tuttu... ja aika likeltä;)

      Poista
  7. A1. kesäkuuta 2014 klo 12.02

    Kiitos postauksesta, Leena-IhaNainen!
    Oikein levollista ja kaunista kesäkuuta & sunnuntaita sinulle♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. kesäkuuta 2014 klo 12.37

      Aili, ole hyvä!

      Kiitos samoin sinulle, Aili-Ihanainen♥♥

      Poista
  8. sanna1. kesäkuuta 2014 klo 12.14

    Minusta on ihanaa, kun runoilija saa sanottua niin paljon ja niin kauniisti hyvin arkisilla asioilla kuten: "kun joku pitelee vatsan alta veden päällä, polskit ja luotat".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena Lumi1. kesäkuuta 2014 klo 12.38

      Sanna, sepä tässä onkin: Pirkolla on kyky muuttaa arki runoksi.

      Poista
  9. Amnell, Anna1. kesäkuuta 2014 klo 16.50

    Kaunis tyttäresi hienosti kuvattuna. Hyvää kesäkuuta,!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)