lauantai 11. toukokuuta 2013

Kevätmatka Saksan kautta Itävaltaan ja takaisin



Mihin sitä koira karvoistaan pääsisi eli otan teidät nyt mukaan matkalle niin, että laitan tänne välillä kuvia paljon ja tekstiä vähän.  Tämä matkastoori siis jatkuu. Kun se katkeaa ensimmäisen kerran, olen silloin Salzburgin kaduilla, mutta palaan asiaan vielä tänään. Taustaa sen verran, että näitä automatkoja Keski-Eurooppaan olemme tehneet tosi paljon, mutta tämä on vasta kolmas kerta meillä kahdestaan, ilman lapsia. Aloituskuvaksi valitsin erään paikan heti melkein Rostockin jälkeen, mutta tämän kauniin kuvan jälkeen lähdemme matkan alkuun.

Lähdimme Vuosaaren satamasta la 4.5.2013 ja tässä odottelemme rahtilaivaan pääsyä.

Tässä jo Itämeren tuulista nauttimassa ennen illallista.

Kamraattini, 'kippari', elementissään...


Kuten huomaatte, olen vihdoinkin löytänyt pinkit farkut;)...ja tennarit.

Löysimme tuuliselta kannelta myös suojaisan paikan, jossa istuimme mukavasti relaten. Laivan porukka oli täydellistä niin henkilökunta kuin matkaseura. Valitsimme laivan, jossa ei tarvinnut jonottaa, vaan aluksella oli vain 35 asiakashyttiä. Jostain syystä hyttiimme ilmestyi myös kuohuvaa jäissä...



Open Road eli maamatka on alkanut. Ajoimme vain pikkuteitä, jonka vuoksi koimme niin paljon enemmän. Kaukana takana ovat moottoritiematkat, jolloin oli enimmäkseen kova kiire paikasta toiseen. Saksan teitä kelpaa ajella ja maisemat ovat aina kauniit. Ihan ensimmäisen tunnin aikana näin tämän tien varrella metsän reunassa kaurisemon syöttämässä vasaansa...

Olen tähän mennessä kokenut matkalla sekä onnenpensas- että magnoliaherätyksen. Perästä kuuluu: Olen jo meilannut tutulle kauppapuutarhurilleni.

Tässä siis sama paikka kuin jutun tunnarikuvassa. Tänne palaamme...



Potsdam oli oma hieman erikoinen lukunsa. Ensinnäkin olimme yllättäen helleaallon kourissa, joten heti kun olimme nauttineet tortelliineja paprikatomaattikastikkeessa, olimme pikana etsimässä viileämpiä vaatteita kaupoista. Minä löysin heti kevyttä ylle ja samalla uuden suosikkivärin, joka sopii minulle kuin nakutettu eli korallinpunaisen.


Korallinpunainen viileä pusero ylläni ja jäätelöä jälkkäriksi syötyämme jatkoimme kaupungin ihmettelyä ja ihmettelyä riittikin, sillä R. oli tehnyt kaikki muut hotellivarauksaet paitsi minä järjestin Salzburgin majoituksemme. Sain huomata, että kaunis hotellimme oli kaukana kaikesta. R. perusteli ratkaisun oikein eli tärkeintä on, että  hotelli on 'ruhig'. Well...taxit kulkivat ja saimme puheliailta kuskeilta kiinnostavaa opastusta pitkien välimatkojen kaupungista. Siis liikekeskus oli omassa paikassaan, vanha kaupunki toisessa ja meidän hotellimme rauhallisen puiston laidalla.


Hotellissa oli kuin kuninkaallista tyyliä, superleveä vuode, jättimäinen huone etc. Ja kaikki just niin siistiä kuin Saksassa vain voi olla. Ja runsaat, herkulliset aamiaiset, joilla aikuinen jaksaa vaikka iltaan asti, jos välillä tankkaa vaikka teetä ja jotain konditorian upeutta.

Päätimme käydä pikaisesti Meissenissa nauttimassa jotain ja niinpä söimmekin elämämme parhaan 'Kuchenin', joka oli mandrariinirahkakakkua...ehkä 'torte', en ole enää varma, mutta luomus suli suuhun.


Tässä vain murto-osa cafen tarjoomuksista. Ylittämätön herkku sai meidät jäämään tunneiksi Meisseniin, joka oli sitten tietysti pois seuraavalta kohteelta eli Dresdeniltä.


Dresdenissä kaikki meni toisin  kuin oli ajateltu...varmaan kaikki johtui rankkasateesta, joka oli niin kovaa, että oli kuin rakeita olisi satanut. Ajaessamme matkan tähän asti ikimuistoisimpaan, pieneen hotelliimme, ehdimme kuitenkin tajuta, miten paljon kaunista rakennuskantaa on kaupungissa, joka sodan aikana pommitettiin maantasalle.

Rankkasadetta uhmaten lähdimme etsimään ruokapaikkaa ja samalla kuvasin rodoja ja myös jo kukkivia syreeneitä.


Välillä sade lakkasi ja sitten taas alkoi, mutta ei se oikeastaan paljon häirinnyt. Etsiskelimme siis jossain ei niin keskustassa jotain italialaista ruokapaikkaa, kunnes löysimme kreikkalaisen ja sehän sopi meille todella hyvin. Aivan yllättäen olimme ystävällisen kreikkalaisen perheen huomassa, jossa pieni koiruus kävi välillä tervehtimässä, ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon, kreikkalainen musiikki soi ja ennen kuin puoliyö koitti tanssimme zorbasta. Saimme kuulla perheen kotipaikasta Kreikassa, joka on turistivapaa, vaihdoimme yhteystietoja ja lähdimme yhtä kokemusta rikkaampana nauttimaan hotellimme hyvistä vuoteista.


Dresdenin hotellimme aamiaistarjoilu oli näytös, joka olisi pitänyt filmata. Neljä aamiaspöytien täyttäjää kuin tanssivat täyttäessään aamiaisbuffetin pöytiä, yksi veisteli parmankinkkua, yksi tanssahteli katsoen, että kaikki hedelmät olivat kuvioleikattuja ja hetkeksikään ei kadonnut hymy eikä mikään ruoka loppunut kesken. Erästä kaupan tuotetta jään aina Saksasta kaipaamaan ja se on kirsikkajogurtti. Saimme sitä jokaisella aamiaisella Saksassa, mutta täällä Itävallassa, olen noutanut sitä kaupasta muutaman purkin joka päivä. Tietysti voisin tehdä omista kirsikoista hilloa, jonka sitten sekoittaisin...

Altenbergissä kuulin kohisevan veden juoksun ja oli ihan pakko pysähtyä. Kuva ei tee oikeutta virralle. Jäimme kuitenkin tämän äärelle viihtymään hetkeksi.


Kuohujen äärellä oli perinteinen Gasthaus, mutta siihen oli tehty viehättävä talvipuutarha, jossa jättimäiset pelakuut kukkivat kattoa hipoen.

Lienee nyt selviö, että näitä ei leikata keväällä matalaksi eli toimitaan kuten mammani eli riivitään vain ränsistyneet pois.

Me päätimme sisätilojen viihtyisyydestä huolimatta nauttia matkamme ensimmäiset Apfelstrudelit kosken kohinoiden äärellä eli ulkona.

Tässä onkin sitten matkamme tähän asti makoisin Apfelstrudel. Jokaisen herkkuhetken äärellä muistelemme tätä annosta, mutta himoittavan herkullisia ovat kaikki olleet.

Minulta ei siis tule kaikkiin paikkoihin nimiä, mutta tässä automatkalaisille vinkki, jossa voi myös majoittua, nauttia hyvästä ruoasta, kukista ja kosken kohinasta.


Matka jatkui Tsekin läpi ihastuttavia serpentiiniteitä ajellen. Tässä pysähdyimme kuvaamaan kirkkoa ja kuvatessa takanani oli joukko poliisiviranomaisia, mutta tuskin minun takiani.

Jätimme taaksemme kauniin, kohentuvan maan, jonka luonto ja ihastuttavat serpentiinitiet toivat meille mieleen Sveitsin. Tosin otantamme oli vain muutamia tunteja, mutta silti.

Rappioromantiikka pysäytti meidät heti Saksan puolella Waidhausiin, jossa päätimme vähän jaloitella...

Kohtasimme onnenpensaita ja...


tietysti puutarhatonttuja. Hiukan hiukoi, joten päätimme poiketa likeiseen Gasthofiin haukkaamaan jotain ihan pientä. R. tilasi Bratwurstia kera Sauerkrautin ja olutta...



ja minä tilasin pienen salaatin kera viileän valkoviinin.



R. oli niin onnessaan Sauerkrautista, että;)



Laulavien vesilintukoirien koulutuksestakin saimme lukea ruokaa sulatellessa.


Ja autolle kävellessä piti taas ihmetellä, miten suuriksi onnenpensaat voivatkaan kasvaa. Näimme niitä matkalla myös rungollisina puina.


Seuraava pysähdys olikin sitten jo Amberg, jossa hotellimme sijaitsi melkein kiinni vanhassa kaupungissa.

Vanhan kaupungin suojamuurit ja sitten...

mennään sisälle...

näkemään paljon vanhaa, mutta myös kokemaan vilkasta yöelämää. Huomaatte kun pimeä putoaa...


Näin maisemoidaan taloja.

Ambergin torialuetta, mutta nyt jo illan saapuessa.

Kaunista arkkitehtuuria ja...



kaikki harmoniassa toisiinsa. Tässä yksi matkan yllätyskohde enkä ollut tätä ennen edes kuullut koko kaupungista enkä voinut tietää, että palaisimme tänne syysmatkalla 2015.



Ambergissa löysimme aivan mahtavan italialaisen ravintolan, jossa nautimme parsaa ja paistettua lohta kera viileän valkoviinin.



Tässä kuvassa, ehkä Saksan pikku Venetsiassa, mukavasti kohtaavat mennyt ja nykyisyys: Vanha silta ja sen kivikaiteet, aivan uskomaton kirjastomainos ja tuon ikkunaulokkeen alla kujersivat kyyhkyset.

Kyllä näitä kelpasi ihastella! Kuvasin kaikki kirjastokuvaikkunat, mutta eihän nyt liikaa kerralla;) Hauskaa, että yhdessä ikkunassa kurkkivat Viiru ja Pesonen, mutta jätimme kuvauksen liian myöhään, joten sinne he nyt jäivät.


Ja siellä me sitten rauhassa pikkuteitä käröttelimme Baijerin maisemissa. Muistelimme omaa mietelausettamme, että 'Baijerissa on kiva vähän eksyä'. No eihän nyt mitään sellaista, sillä pysähdyimme Traitschingissä, jossa päätimme nauttia kunnon parsalounaan. Löysimme Gasthofin, jossa nahkashortsiset tytöt ja naiset tarjoilivat. Salaatti, parsa ja valkkari olivat edessämme nopeasti. Tunnelma oli 'echt' baijerilainen ja paikka niin täynnä, että sitä alkoi uskoa etiäisiin. Piti kuvata annokset, mutta muistimme kameran vasta kun olimme jo syöneet.

 Lounaamme aikana oli parkkipaikalle automme ympärille ilmestynyt joku traktorifiesta, jossa oli kuin kilpailumeininkiä ja...

tämä herra tässä, poloinen yksinään, esitti minulle tarjouksen, että hyppään kyytiin, niin voitamme koko kisan! Oijoi, minä nopeasti parantuneella saksallani sain kiitettyä kunniasta ja kerrottua, että oma 'traktorimieheni' jo odottaa sussuaan. Kuka vielä sanoo, että maalla on tylsää;)

Seuraava pysäkki juuri ennen Salzburgia oli tietysti omistettu teelle ja struudelille.

Ja näitä kaloreita en aio katua!

'Kotihotellimme' odotti meitä turvallisen kutsuvana vuorten juurella, vain viiden minuutin kävelymatkan päässä Salzburgin keskustasta. Aloimme asettua ja puhua huoneestamme kotina. Jos sinäkin haluat asua Salzburgissa vuorten juurella, mutta lähellä kaupunkia, osoite on: Hotel Drei Kreuz, Vogelweiderstrasse 9, Salzburg, email: info@hoteldreikreuz.at

R:llä oli matkalukemisena Harnoa ja minä en paljasta omaa kirjaani...vielä.

Salzburg otti meidät vastaan helteisenä, mutta sitten yllättäen sää kääntyi romanttiseksi ja olimme kuin Cherbourgin sateenvarjoissa tms. Ilta kuitenkin oli ensin tällaista

eli erästä lapsettaa. Ja sitten...

oli teatterillisen kaunista.


Iltaa kohti vanha kaupunki alkoi houkuttaa, mutta tyydyimme ensimmäisenä iltana vain katselemaan sinne valuvia turistivirtoja ja pidimme muuta Salzburgia näin alkuun ihan riittävänä ja olihan meillä kohde.


Ennen kuin lähdemme hyvin vanhaan kellariravintolaan, ihailemme vielä kukkivia kastanjoita, joita kaupunki oli tulvillaan sekä valkoisena että punaisena. Ja nyt erääseen ravintolaan, jossa...


minutkin nähdään oluen äärellä. Koska en tiedä mitään olutmerkeistä, pyydän 'Blondbeeren'. Tämän paikan lisäksi nautin olutta vain Savonlinnassa muikkujen kanssa.


R. nauttii jotain ihan muuta raskaasta tuopista, vaikka on viinityyppiä kuten minäkin. Tämä paikka on ravintolan ulkopiha, jonka keskellä kasvaa mahtava kastanja.

Seinillä romanttiset valot ja kasveja. Paikka on aina ihan täynnä ja täällä tutustumme joka kerta paikallisiin tai sitten saksalaisiin turisteihin. Meininki on siis rento, mutta keittiö on vahva ja lihaisa:


Salaattia, röstiä, grillitomaatti ja valtava häränpihvi. Lasissa on punaviiniä, vaikka takana oleva kynttilätuikku saa sen näyttämään ainakin minulle siniseltä. Täällä on oltu jo kahtena iltana, mutta vain toisena söimme ja samalla saimme vinkkejä huomista alppimatkaa varten ystävälliseltä saksalaispariskunnalta.

Ja tässä jälleen jokailtapäiväinen juttumme Salzburgin keskustan cafesta, johon saimme vinkin ystävälliseltä myyjältä vastapäisestä liikkeestä: R. osti itselleen kauniin, kesäisen pellavatakin.


Miehestä pellavatakissa ei ole vielä kuvia, joten saatte tyytyä uuteen laukkuuni, jonka löysin Salamander-liikkeestä. Aikuisten oikeasti tarvitsin kassin ja iltalaukkujen välimuotoa, joka on myös sen verran napakka, että pysyy pystyssä. Värit eivät oikein näy ainakaan mun putkella, mutta ne ovat eräs luonnonvalkoinen (olisiko Edelweiss...), hento vaaleanpunainen ja tietty suosikkiruskeani.

Tässä kävelytän laukkuani vanhassa kaupungissa tänään matkalla kohti erästä italialaisravintolaa.



Vanha kaupunki oli tänään lumoava, sillä poissa olivat turistiruuhkat ja sai kävellä rauhassa koko ajan väistelemättä. Romanttisessä tihkussa kaikki näyttivät oloonsa tyytyväisiltä ja kulkivat ryntäilemättä ja kuin nautiskellen. Mikä sen parempaa ja enemmän Salzburgin henkeen sopivaa. Jatkuu...


Tämän talon näimme sunnuntaina kun ajelimme kohti Kitzpühelia ja otin aika monta kuvaa:

Kuka tietää, mikä on tämä hurmaava lilakukkainen kasvi, joka kiipesi pitkin talon seiniä?

Tässä kohtaa meinasin jäädä auton alle, mutta mitäpä kukkahullu itselleen voi. Halusin kuvata kadun reunasta, mutta innoissani olin siirtynyt ajotielle...Kaikki rakennukset ovat kasvien 'sitomina' yhtä ja samaa suloisuutta.


Tässä rakennuksen korkeaa päätyä. Huomatkaa kasvien määrä. Suomessahan melkein pelätään jos kasvi hipaisee seinää, mutta minä ainakin haluan kotimme köynnöshortensioiden syleilemäksi.


Tämä kuva näyttää rakennuksen eri osia, ehkä ne ovat eri rakennuksia, mutta kasvit liittävät ne kauniisti samaksi ja yhdeksi. Mietin tuota kukkivaa köynnöstä, jota ensin luulin nuokkusyreeniksi, mutta lähempi tarkastelu eli pysähtyminen paljasti sen köynnökseksi...siis visteria.


Kitzpüheliin oli nyt melkein jo mentävä ja tarkoituksemme olikin sieltä ajaa alpeille, joiden korkeus täällä tosin vain noin 1600 metriä, mutta...Tämä paikka toi minulle mieleen Luzernin, sillä niin paljon oli 'turistikitschiä', mutta pitäähän olla monenlaista monenlaiseen makuun. Kaikki oli niin ylettömän somaa, että


todella vaikea uskoa, mikä on tämän suloisen mökin todellinen käyttötarkoitus: Arvatkaa;)


Tämän kastanjan äärellä kerron, että en saa R:n koneesta kaikkia oikeita kirjainmerkkejä, joten korjaan tekstin kotona. Huomatkaa kuvassa talojen takana pilkottavat alpit, jonne meidänkin piti, mutta...

kävimme tutustumassa alppitiedotukseen, joka on ihan ajantasainen ja luvassa oli vettä, sumua ja lumisadetta, joten ainakaan kuvista ei olisi tullut mitään. Kello oli myös yllättäen jo myöhä iltapäivä, joten emme halunneet menettää viimeistä iltaamme Salzburgissa hyvän ruoan ja viinin äärellä. Kuvasin nämä sitten matkan varrelta sielu riipien, sillä onko mitään kuin ovat alpit ja...meri.

Onneksi kahden vuoden päästä on luvassa eräs merkkipaalu, jota sitten voimme lähteä juhlistamaan vaikka Sveitsin alpeille hotelliin, joka on kahden kilometrin korkeudessa ja siitä voi hyvin vielä kävellä kilometrin ylöspäin.


Nyt matka jatkuu ja seuraavan yön asumme Nürnbergin vanhassa kaupungissa.  Sinnehän ei saa autoa viedä, joten sen jätämme kaupungin ulkopuolelle ja nautimme sataa sekä kaikesta vanhasta että kulinaarisista elämyksistä. Matkoilla minua kiinnostavat vanhat rakennukset, hyvä ruoka, kirjakaupat, maisemat kasveineen, siisteys, kaiken toimivuus ja ystävällinen ilmapiiri, joka on Keski-Euroopassa kuin itsestäänselvyys. Jos menen museoon, se on taidemuseo. Kaiken ykkönen on kuitenkin matkaseura, joka minulla on super!


Tässä vielä aamulla Salzburgin kadulla R. esittelemässä kaupungista ostamaansa pellavatakkia. Mukana on toinenkin, vanhempi, mutta se on valkoinen ja en pysty pidättäytymään kertomasta pientä tarinaa R:n valkoisesta pellavatakista. Tuire-serkku todistaa, että tapaus on totta;) Söimme ensin Saimaan rannalla muikut vuonna kirves ja kivi ja sitten lähdimme yhdessä katselemaan vaatteita. R. löysi  luonnonvalkoisen pellavatakin ja puki tietty sen illalla oopperaan. Yöllä menimme serkkuni ja hänen miehensä kanssa Savonlinnan Casinolle syömään hyvin. R. nautti jotain lihaa, jossa oli punaviinikastiketta ja sitten...Onneksi tarjoilija oli ajantasalla vissyineen, mutta olemme todenneet myöhemmin, että vaatteen uittaminen valkkarissa punaviinisotkun jälkeen on takuuvarma puhdistus. 


Haikein mielin hyvästelimme Salzburgin. Jäimme aamulla norkoilemaan tähän meille outoon kaupunginosaan kuin vielä riippuen kiinni menneissä päivissä ja edellisen illan tunnelmissa...sekä 'meidän Salzburgissamme', joka oli vielä niin liki, tavoitettavissa. Mutta  taival kutsui ja illalla piti olla jo Nürnbergissä, joten eikun pikkuteiden serpentiineille vain. Moottoritietä olisimme kulkeneet nopeammin, mutta kun halusimme toisin. Pysähdyimme jo puoliltapäivin teelle ja juustokakulle paikassa, jonka nimeä emme muista. Sitten ajelimme navigaattorin sekä mielen ohjaamina, kunnes tuli nälkä ja ajoimme moneen kylään, mutta kaikissa Ruhetag! Mikä ihme meidät nyt pelastaisi, kun mukana ei ollut edes hedelmiä, eikä missään näkynyt toripöytiä tms. Ja sitten minä näin erään ruotsalaisen kyltin ja se oli takuupelastus, mutta ei ihan puhdasoppista Saksan matkaa siis:


Kuvassa minä syömässä elämäni ensimmäisiä IKEA-lihapulliani. Olen aina ennen nauttinut jotain muuta IKEAssa mutta tämä kuului just tähän hetkeen ja pudotti kuin vähän maanpinnalle.

Köttbullar oli ihan hyvää, mutta jos nainen on IKEAssa, niin toki hän kiertää koko kierroksen ja

löytää vaikka kassillisen kesäkivaa terassille. Voihan Regensburgin IKEA!


Sitten olikin vuorossa Nürnberg, jossa minä en ole ollut aikaisemmin, R. työmatkalla kylläkin. Nürnbergissä väitetään olevan Euroopan kaunein joulutori, mutta ainakaan toukokuinen Nürnberg ei minua sytyttänyt. Asuimme vanhassa kaupungissa ja olen kiinnostunut kaikesta vanhasta, mutta niin vain kävi, että tämä kaupunki ei ole minun juttuni.

Ei sanonut klick, mutta jos olisin jotain tajunnut pettymykseltäni, olisin kuvannut teille mahtavan runsaan ja kukkivan torin...

josta ostimme kaksi litraa vadelmia ja litran aprikooseja: Hinta 45 euroa! Peruutimme aprikoosit ja otimme sitten vain vadelmat eli kuvassa näkyvissä litra vadelmia, puolet ostamistamme, ja toinen Ikean pikkusalaattikulhoista, joita olisin saanut neljä vadelmien hinnalla! Muuten Saksan hintataso on monessa kohdillaan, paitsi enää emme hyödy vaate- ja kenkäostoksissa rahallisesti, mutta kylläkin elintarvikkeissa ja mm. ravintoloissa syömisessä. Pinkit tennarini maksoivat Salzburgissa 30 euroa enemmän kuin maksoin aivan samoista Suomessa. Toki turistikaupungeissa on turistilisänsä, mutta...

Jollekin muulle Nürnberg voi olla the juttu, mutta ei meille.

Varhainen kana jyvän löytää, tuli mieleen tämän ihastuttavan Gasthausin sisääntulossa. Nyt tekeekin mieli sanoa sananen rahasta, vaikka sitä ei kuuluisi matkalla joutua miettimään - minun mielestäni. Lyhyesti blondimatikalla: Saimme neljä yötä ja viisi päivää Salzburgissa 361 eurolla, koska olimme kerrankin varhaisia kanasia ja teimme hotellivarauksemme jo runsas pari kuukautta sitten. Laskin nyt tilattuna saman ajan samassa hotellissa ja sain erotuksen, jolla olen hankkinut kolme puseroa, laukun, Ikean ostokset, tuliaisia nuorillemme etc. Voitto on siis hyvin sijoitettu!

Suloinen Gasthaus oli vain välipysähdys, jossa lankesin ihailemaan jopa puuta kaloineen. Mutta kun se kaikki sopi niin kokonaisuuteen.


Tämän kuvan jälkeen ajoimme mitä hurmaavinta maisemaa ja yllättäen halusimme kiihkeästi käväistä kaupungissa, jossa R. täytti 40 vuotta, jossa lapset olivat mukana ja josta minä muistin vain...

kaduilla vaeltavat juhlavieraat, hotellin joka oli makuumme liian iso (muualla ei ollut enää tilaa), sen, että silitin kaiken aikaa hotellin pyykkituvassa (olen lopettanut silittämisen,vaikka olenkin samaa mieltä kuin Elizabeth Rehn, että siinä ajatus kulkee) ja pullon aika hintavaa kuohuvaa, jolla halusin yllättää R:n ja jonka talo sitten tarjosikin meille!

Olemme kuuluisassa kylpyläkaupungissa Bad Kissingenissä, jonka näin kuin ensi kertaa. Nämä kuvat eivät kerro kapungista yhtikäs mitään, sillä olin ihan high ja hiukan myös valittelin, että emme tulleetkin tänne Nürnbergin sijaan... 


Tämän talon juurella seisoessa soi koko ajan upea klassinen musiikki, joka kuului kävelykadun eri suuntiin. Heti ensimmäisestä liikkeestä, johon astuin sisään löysin kaipaamani neuleen, jota Nürnbergissä etsin jopa isosta (lue:masentavasta) tavaratalosta. Löysimme nopeasti pienet kujat, tapasimme ihmisiä, joiden kanssa  vaihdettiin tunnelmakuulumisia, tajusimme, että tänne palaamme. Ja sehän on takuujuttu, sillä oma 'toinen kotimme' sijaitsee tästä sopivan ajomatkan päässä.

Matkalla 'perille' kuvasin kadulta erään talon kukkia...

Olemme siis matkalla kohti Göttingeniä ja voin vakuuttaa, että yksi Saksan kauneimmista ajoreiteistä kulkee Bad Kissingenistä Göttingeniin, mutta muitakin lumoavia reittejä on, kunhan vain muistaa pysyä poissa moottoritieltä.

Panoraamamaisemia en ajaessa saanut kuvattua, emmekä pysähtyneet tällä reitillä kuin tähän pieneen kylään, jossa edellä mainittu piha ja nämä kukkivat pikkupuut.

Koko Saksa kukkii nyt kuin morsian ja kaikkialla on hoidettua ja siistiä.

Vietimme yön Göttingenin ulkopuolella metsän keskellä, paikassa jossa olemme kaikki Keski-Euroopan matkamme olleet mennessä tai palatessa. Nyt ensimmäistä kertaa ilman lapsia.

Salainen Paikkamme on country&cosy ja jokainen huone on erilainen, mutta maalaishenkinen. Tilaa on riittävästi ja täällä voi nukahtaa ja herätä kosken kohinaan.

Ah, vihdoinkin istuimme 'omassa ravintolassamme'. Söimme superhyvin pitkän matkan jälkeen ja siis ruoka Saksassa on melkein aina hyvää ja sitä on todella paljon;) En aikonut ensin laittaa tätä kuvaa, mutta R. halusi.

En totisesti syönyt tätä kaikkea yksin!

Elämän tähtihetkille!

Tässä salainen paikkamme metsän puolelta kuvattuna aamuvarhain. Huoneemme sijaitsee juuri kukkivan puun takana ja 

ikkunastamme näkyy tämä virta vesilintuineen sekä

edellä mainittu puu kukkamerineen. Seuraavaksi kerron Cellestä, josta löysimme unelmahotellin ja annan jutussa osoitteen teillekin, että löydätte Cellen ehkä romanttisimman hotellin. Bis Morgen!

Kun saavuimme Cellen rauhallisemmalle kadulle ja näin nämä hirvet, ajattelin R:n halunneen yllättää minut erikoisella huumorillaan, mutta minua ei naurattanut yhtään;) Hassut hirvet kuitenkin kätkevät taakseen takuulla Cellen viehättävimmän hotellin puutarhoineen ja kulinaarisine yllätyksineen eli olemme Sfifferkrug -hotellissa. Osoite: Speichestrasse 9, Celle. Email: Schifferkrug@aol.com  (Hinta kahden hengen huoneessa 90 euroa per yö.)


Hotellin oven avattua näkee upeita käytäviä ja vasemmalla uskomattoman kauniin ravintolan, ehkä ihan ensiksi kuitenkin katseen vangitsee tämä luminen kuva, joka on kuin tavaramerkki hotellin romanttisuudesta.

Tässä hotellihuoneemme, josta aukeaa näkymä Fraun puutarhaan, joka tietysti on myös asiakkkaiden käytössä. Oven vieressä on myös pieni pöytä kahdella tuolilla, jossa nautimme viime yönä mustarastaan laulusta viinilasin äärellä.


Puutarhassa huomion vie ensimmäiseksi Fraun suloinen Puutarhan Valtiatar, Flora,joka mennen tullen pussasi ilokseni.


Jos oikein ymmärsin Frau on kuuluisa sekä erinomaisena kokkina että puutarhurina. Minä lisään päälle,. että hän on stylisti vimpan päälle ja myös huumorintajuinen ja hyvin hauska.

Tässä eräs puutarhan asetelmista.

Tässä tärkein, Flora!

Hortensioita ja ruusuja.

Ruokalista, jota vilkuilimme jo ennen kaupungille lähtöä.

Tässä eräs asiakas jo tutkii illan mahdollisuuksia, mutta rouvansa vaatii ensin päästä kaupungille Apfelstrudelille.

Valkoiset kallat kukkivat niin puutarhassa kuin sisällä ja myös maalauksissa. Tänne Anne-serkkuni, joka on hulluna kalloihin vielä matkustaa;)

Fraun puutarhatyöstä kertovat jalkineet...


Hän päästi meidät kaupungille, mutta olisi mieluummin toivonut lisää rapsutuksia.

Visteriat kukkivat täälläkin.

Cellen vanha kaupunki on täynnään tällaisia taloja, elävä musiikki soi, torikahviloissa istuvat ihmiset nauttimassa herkuista ja tunnelmasta, kaupat ovat houkuttavia ja vihdoinkin: Todella edullista! Celle on selvästi aina visiitin väärtti!

Eräs ystäväni tulee syksyllä isoäidiksi ja tämä vaaleanpunainen vauvan t-paita oli ihan must. R. osti pinkin paidan 24 eurolla ja minä pari tuubia kympillä. Otin kaupungista valtavasti kuvia, mutta niitä tulisi aivan liikaa, joten keskitymme hotelliin.

Tässä illan pöytämme.

Mitäs tähän on sanomista, muuta kuin: Guten Appetit!

Parsa maistui vieläkin...

Huomatkaa rough kiviseinä.

Tämän viehättävän rouvan sain kuvata kauniin maalauksen alla. Yhteinen kielemme oli englanti ja hän puhui sitä niin brittiläisesti, että oli vaikea uskoa häntä amerikkalaiseksi. Lady kuin Helen Mirren matkustamassa yksin pitkin Eurooppaa. Puhuimme myös saksaa, joten: Vielen danke und gute Reise♥


Nyt jätämme hyvästit, sillä matkan loppu on tiukin. Ajamme nyt Rostockiin ja nukumme hotellissa muutaman tunnin, sillä satamassa pitää olla jo klo 3 yöllä...

Kiitos teille matkaseurasta ja tavataan, kun olen kotiutunut♥

matkaterveisin
Leena Lumi&co


127 kommenttia:

  1. Ihanaa Leena saada kuulla matkastastanne ja nähdä näitä kuvia, kiitos! Postauksesi tekee tosi onnelliseksi ja saa uskomaan että vielä joskus itsekin pääsee vastaavanlaisesta reissusta nauttimaan. Kaikkea hyvää matkaanne, pysyn innolla mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiva, että pidät ja ole hyvä. Minä sain niin paljon matakuumetta Pirkon Elämää ja elämyksiä blogista, kun hän postasi Englannin matkastaan, että selvisi sen avulla toukokuun neljänteen;)

      Jatkan kuvia epäsäännöllisen säännöllisesti. Huomasimme nimittäin, että ellei tätä tee välillä, unohdamme ilmansuunnatkin, paikkojen nimistä nyt puhumattakaaan. Odotan kun näet traktoriukot;)

      Kiitos!

      Poista
  2. Vau, miten upeasti alaknut matkanne :) Olen niin rennon lomailijan näköinen noissa laivakuvissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, katso yllä, mitä vastaan Ritalle. Kiitän sinua Englannin jutuistasi, joilla selvisin tähän matkaan asti. Juttusi oli jotenkin vain niin...minulle.

      Rentous taitaa vain lisääntyä matkan edetessä ja etenkin olen huomannut sen R:ssä, mutta onhan meri aina meri.

      Poista
    2. Voi ihanaa, kiitos <3
      Seuraan nyt sinun matkaasi innolla jotta pärjään muutaman viikon ennen seuraavaa reissua, joka onkin valmiiksi tehty paketti, ei tälläinen jännittävä seikkailu kun teidän matkanne on! Hurjan herkullisia ruokiakin, ooh :)

      Poista
    3. Ole hyvä! Totuus ei pala tulessakaan.

      No, voithan sinä valmismatkallakin kai lähteä vähän seikkailemaan ja sitten kerrot siitä kaikkea.

      Englanti-juttusi hotelleineen oli aivan tämän kevään pelastus mulle...Kiitos!

      Poista
  3. Oi tulipa matkakuume!

    Hauskaa reissua, Leena!

    VastaaPoista
  4. Tuo magnolia on kukkiessaan varmasti kaunein puu, minkä tiedän! Täällä sen aika vaan alkaa olla jo ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannaliina, se on niin kaunis, että olen päättänyt ottaa riskin ja istuttaa sellaisen. Eiköhän niitä saa jo pohjoista ilmanalaa kestävinäkin...

      Missä täällä magnolia on ohi...No, täällä Salzburgissa jo kyllä se on ohi.

      Poista
    2. Ahaa, liityin lukijaksesi heti, sillä taidamme pitää samoista asioista: Saksasta, kukista ja koirista;)

      Juu, Etelä-Saksassa osa magnolioista oli jo lopettelemassa kukintaansa.

      Poista
    3. Enkä tiedä teidän matkasuunnitelmaanne, mutta Saksassa ei varmaankaan voi vierailla käymättä Heidelbergissä :D

      Poista
    4. Hannaliina, nyt me voimme, sillä meillä on vain vuorokausi per paikkakunta paitsi viisi päivää täällä Salzburgissa.

      Olemme ajaneet aikanaan Heidelbergin läpi menossa alas tai ylös ja tietty muksuja mukana;)

      Nyt kuopukusemme toivoo syysmatkaa ensi vuonna näille samoille reiteille...ja minulla on kaipuu Luganoon...eli tämä on ihan mahdotonta ja ihanaa.

      Poista
  5. Ihanaa kun jaksat muistaa meitä matkallasi, Noita kuvia on niin mukava katsella!
    Oikein hyvää huomista äitienpäivää ja hyvää matkan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, minähän tarvitsen teitä! Kiitos, että pidät.

      Kiitos samoin sinulle! Lähetin äidille äitienpäiväkortin täältä Salzburgista, joten hän saanee se hieman myöhässä.

      Poista
  6. Oi että!! Kyllä sua on kaivattu <3

    IHania kuvia, jään odottamaan lisää. (Ja arvaa alkoiko kiinnostamaan sen mainitsemasi The Kirja... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, kukahan kaipaa entien;) Selkä ja hartiat tosin kiittävät.

      Teen tätä, kun on aikaa. Joka ilta ei voi.

      (Vakuutan, että luet the kirjan...)

      Poista
  7. Kiva päästä mukaan :)
    Automatkailu on mukavaa, voi pysähtyä milloin haluaa. Ja nuo tiet, avarat näkymät, melkein kuin merellä vaikka onkin maalla. Suomessa minua surettaa joka paikan puskittuminen. Mukavaa matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, tottakai, mihis minä ilman teitä menisin...

      Nimeoomaan niin! Minä lähden lentomatkalle vain pitkin hampain ja vältän viimeiseen asti. Väitetään, että sielu jää matkasta ellei matkusta maitse tai vesitse.

      Saksassa on paljon tiheää istutusta, mutta kaikki on hoidettu kauniisti.

      Kiitos ja ihanaa äitienpäiväviikonloppua sinulle!

      Poista
  8. Koreanonnenpensas meillä jo onkin ja magnoliakin, tosin pikkuinen vielä, mutta minäkin reissulla ihastuin noihin magnolioihin, niin mielettömän ihania. Mukavaa reissun jatkoa, ilo seurilla ja laittaa tulevia kohteita korvan taakse. Ja yritin kyllä saada jokaisesta herkusta jonkinasteisen makuelämyksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarppu, ai sen nimi on sellainen...Haluaisin ison ja tiheän. Ja minulla on niille jo viisi paikkaa. Magnolia tulee vuoden päästä. Onko sun magnolia muka selvinnyt hengissä talvesta? Ja ne kylmät tuulet siellä?

      Kunpa saisin tietää, miten tuo ensimmäinen Kuchen tehdään. Ja salaattikastikkeiden salat alkavat nyt aueta ja mitä en tajua, kysyn Jaelilta.

      Poista
  9. Wau, mikä pinkkimama reissun päällä! =D Ihania kuvia, kiitos, ja kaunista ja rentouttavaa reissun jatkoa! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, just joo, ja todellakin mama, sillä paino ei täällä ainakaan putoa;) Hassua muuten: Ostin tänään korallin paitapuseron alle korallin puseron...

      Ole hyvä ja kiitos sinulle!

      Poista
  10. Ihanaa että laitat näitä matkaraportteja matkanne aikananin:) Ja mahtavalta näyttää matkanne;ihania paikkoja ja rehevää vihreyttä ja hyviä säitä sekä herkkuja.Ja nuo pinkit farkut joita kehuit näyttävät kyllä niin hyvältä päälläsi..Onkohan niitä vielä kun tulen...Magnoliat ovat kauniita,täälläkin niitä näkee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, tuli pakkotilanne: Tajusimme, että emme muista näistä mitään oikein jälkeenpäin. Kohta alkaa uusi reissuviikko, joten niin paljon virikkeitä.

      Kyllä niitä pitäisi olla. Mikset varaa ja toisaalta, ne ovat niin edulliset, että voisin ostaa ne sulle jemmaan, mutta sähän halusit turkoosit.

      Odotas, kun näet kaikki ruoat. Tuo bratwursti on pikkuleikkiä, jos R. keksii syödä sen yhden ison osan yhtä eläinparkaa...

      Olen hulluna magnolioihin!

      Tänään illalla kaupungille syömään ja huomenna ajelemme jonnekin ylös...

      Poista
  11. Olipa hauskä yllätys, että olit laittanut matkakertomusta. Mulle käy samoin, en enää edes yritä olla bloggaamatta matkoilla. Siitätulee kivasti matkapäiväkirja.

    Hauskoja kuvia. Ihania uusia vaatteita. Lapset sittenkin mukana - isona tekstinä laivankannella.:)

    Kanadassa pihallamme kasvoi onnenpensas ja magnolia. Rakastan niitä edelleen. Onnenpensas on puhjennut kukkaan Helsingissä Hesperian Esplanaadilla mutta ei noin mahtavana. Keski-Eurooppa on ihana keväällä, sen olen kokenut jo kahdesti.

    Oikein hyvää matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, mun todellakin piti olla bloggaamatta, mutta tänään meillä alkoi R:n kanssa iso keskustelu jostain paikasta matkan varrella, joten totesin, että paras tehdä juttua kun pystyy/jaksaa/huvittaa, sillä kaikki unohtuu, eikä muista edes missä kuvat on otettu;)

      Ostin tänään vielä korallinpunaisen puseron tuon paitapuseron alle...Just mua nauratti tuo sama 'lapset laivalla'.

      Muistan aina sen, kun kerroit, että se magnolia kasvoi Kanadassa ja en millään tajua, sillä siellä on niin kylmät talvet. Olishan se kiva saada just iso onnenpensas, mutta ehkä joskus määrä korvaa koon. Meille tämä on about 12. Keski-Euroopan kevät ja aina yhtä ihanaa. Tosin pidän myös syysmatkoista tänne.

      Kiitos ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
    2. Mukava mennä kylmästä keväästä keskelle kesäistä kukkaloistoa.
      Näyttää kauniilta ja ruoka kuulostaa herkulliselta ja jälkkärit namskis.
      Nyt kiirehdin keittiöön tekemään jotain hyvää..
      Mukavaa lomailua edelleenkin.

      Poista
    3. Arleena, no minä tykkään kylmästä, joten olisin lähtenyt tänne jo huhtikuulla, mutta kun se ei meille nyt sopinut. Kukkaloistoa ei voi olla milloinkaan ihastelematta. Täällä kaikki syölvät valtavan pääruoan ja sitten vielä jälkääriä päälle...

      Kiitos!

      Poista
  12. Wau! Ihanaa matkaa ja ylämyksiä. Olipa kiva käydä lukemassa kuulumisia.Teillä on huikea reissu. Ikävä jo, halauksia ja terkut R:lle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, juu, ihan wau! Huomenna ajamme ylös, jonnekin...

      Tämä oli pakko tehdä, sillä hän joka tietää aina kaikesta kaiken, alkoi väittää kuvia otetuiksi paikoissa, joissa niitä ei ollut otettu eli otin lusikan kauniiseen käteen ja aloin pitää blogimuistikirjaa, mutta en tähän kohta taas ehdi, sillä paluumatkalla on uuttakin ja sitten kaivattua, vanhaa tuttua.

      Samoin! Hali!, ja kerron.

      Poista
  13. Ensinnäkin, sä näytät todella hyvältä. Olet upea!!

    Mun täytyy udella sulta myöhemmin sen kreikkalaisen perheen kotipaikka. Olisin niin menossa ensivuonna kreikkaan, jos saan sen vapaan jota nyt haaveilen. Tästä postuksesta tuli kyllä kova saksakuumekin. Pitää varmaan harrastaa vedonlyöntiä tai jotain veikkausta, jotta pääsen kaikkialle sinne mihin mieli tekee.

    Oikein oikein ihanaa ja makoisaa (mikä on selviö näiden kuvien perusteella) teille molemmille.

    ps. korallin punainen on todella hyvä väri. Se sopii mullekin =)

    Love love ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Sunny, you nade my day - again!

      Muista kysyä. Se on R:llä muistissa, sillä hän on aina kartalla. Mekin kaipaamme Kreikka-kohteita, joissa saa elää kuin paikallinen eikä turistina turistien joukossa.

      Kiitos, minusta tuntuu, että syömme koko ajan. Ja: shoppaamme! Aika kiva yhdistelmä. Kotona sitä ryhtyy taas niin luterilaiseksi ja varautuu aina jonkun kauhena varalta.

      Yllätysväri mulle. Tänään ostin sen upean puseron, joka ehkä nähdään vielä kuvissa, jos vain ehdimme. Kiinnostavaa, että sama väri sopii nyt sulle ja mulle...

      Lovelovelove♥

      Poista
    2. Mahtavaa, tämä tarina jatkuu. Mä edellisen kerran vähän ihmettelinkin, kuinka kännykässä lukiessani en muka huomannut kaikkia kuvia. Heh, en ollutkaan vielä ihan dementoitunut.

      Maisemat näyttää upeilta ja tuo sinun "lapsettaa" kuvasi on suorataan herkullinen. Matkalla ollessa ei kannata miettiä kuin hyvää oloa. Kotona voidaan olla sit luterilaisia ... tai sit ei ;-)

      Antoisaa matkan jatkoa ♥

      Poista
    3. Niin jatkuu aina kun voin ja/tai on kuvia. Huomenna alkaa viikon kestävä paluumatka, jossa osa tuttuja paikkoja, osa uutta.

      Kotona me tietysti esitämme olevamme luterilaisia;) Ah, Salzburgin illoissa on vain outoa lumoa...

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  14. lidlistä ja s-marketista saa ainakin kirsikkajogurttia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, ei ainakaan meidän s-marketista. Kiitos vinkistä: Käyn kotona Lidlissä. Olen hulluna kaikkeen kirsikkaan...

      Poista
  15. Ihanaa. Kiitos tästä ihanasta matkakertomuksesta. Toivottavasti saamme lisää kuvia. Tuli itsellekin kaukokaipuu.
    Mukavaa matkaa ja hyvää äitienpäivää
    Servus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risa, ole hyvä ja kiitos. Kuvien tulva on eittämätön;) Joskus vain pitää lähteä...

      Kiitos ja kiitos samoin sinulle!

      Poista
  16. Oi, miten ihania kuvia, ja vesi kielellä katsottavia herkkuja! Tuli nälkä, herkkujen nälkä.

    Magnoliaa en muista nähneeni koskaan Suomessa. Olen kirsikkahullu, joten kohta saa olla ihan lääpällään. Mutta noi Magnoliat, ah, se kukkien muoto ja kaikki, aivan upeita!

    Nautinnollista ja inspiroivaa matkan jatkoa teille!

    Heleänvihrein terveisin, Sanna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, nyt me kyllä syödään kaiken aikaa, mutta täällä kaikki tuntuvat syövän aina;)

      Kuule, en minäkään, mutta esim. Sarppu ylempänä, kertoo, että hänellä sellainen kasvaa. Minä en kunnolla ole tajunnut kasvin viehöätystä, mutta nyt aukeni vat silmät ja taidan uskaltaa kokeilla.

      Kiitos. Huomenna luvassa korkealle ajoa...ja ties mitä muuta.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  17. Hienoa!!
    R. ei siis onnistunut piilottamaan sitä masiinaa sinulta tai pitämään sinua pois koneelta :D

    Ja pannahinen, minä lukiessa ja kuvia katsellessa lihoin varmaan kaksi kiloa.....enkä syönyt kuitenkaan kuin lautasellisen makaroonilaatikkoa?! Kuinkas tässä näin kävi??
    Vaarallisia herkkuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, onko...;) Mun piti olla pois koneelta.

      No siitä ei tullut mitään, sillä R. alkoi väittää kuvia otetuiksi siellä, missä niitä ei ollut otettu. Pidän nyt tätä matkapäiväkirjaa, kun ehdin. Viikon väli oli jo pitkä ja kun koko ajan tapahtuu, sekoittaa, missä on mitäkin syöty tms.

      Mites luulet mulla käyneen;) Mää en vaan nyt välitä. Palataan ruotuun Suomessa ja syödään vain salaattia;) Kuka ikinä uskoo...

      Poista
  18. Ihanat magnoliat ja onnenpensaat, kasvaisipa ne meillä täälläkin noin komeasti ; )
    Ihania matkakuvia... ja vau, mitä herkkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sariw, siis nyt alan tajuta, että sinä vihjaat, että en ikinä saa noin komeita onnenpensaita? Jos laitan oikein reippaasti kanankakkaa alle ja valitsen hyvän kasvupaikat. Magnoliaan en jaksa uksoa, mutta kokeilen, sillä siinähän on varsinainen kaunotar.

      Kiitos! Juu, paljon herkkuja ja koko ajan;)

      Poista
  19. Oi että! Teillä on oikea onnen matka meneillään, sellainen välittyy niin hyvin kuvissa. Komppaan myös Erjaa, että tulee matkakuume.

    Lomalla ollessa nautittuja kaloreita ei pidä koskaan katua. :) Minä olen muuten kerran J:n kanssa eksynyt Baijerissa. Se oli aikaa ennen navigaattoreita ja luin karttaa väärin. Hups, sitten oltiinkin menossa kohti ihan väärää solatietä. Onneksi karttaa lukemalla keksin pikkutien, joka johdatti ihanien maalaismaisemien ja suloisten kylien halki oikealle moottoritielle ja kohti Itävallan rajaa.

    Keski-Eurooppa on kyllä upea paikka matkustaa. Nauttikaa loppulomastanne, rakkaudesta, keväästä - kaikesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tämä on onnea ja tähän voisi vaarallisesti tottua;) Tartutan mielelläni matkakuumetta!

      No matkalla pitää nautiskella, ei pihtailla. Meille on aina myös tapahtunut Baijerissa outoja juttuja. Kaikki eivät kestä julkisuutta;) Meillä nytkin navigaattori välillä antoi vääriä ohjeita, mutta minä tartuin silloin tällöin karttaan, joka onyt tosin alkaa olla täynnä ruokapaikkamerkintöjä. Moottoriteillä ei koe mitään. Olemme olleet monet olutjuhlat ja mitä ikinä fiestoja vain siksi, että olemme ajaneet pikkukylien läpi ja pysähdelleet niihin. Ja näkee sitä parasta Saksaa eli kaunista maaseutua ja söpöjä pikkukaupunkeja.

      Täysin samaa mieltä: Keski-Eurooppa on kauniskauniskaunis ja elämyksellinen. Aiomme, kiitos!

      Poista
  20. Ihanaa kun pääsin matkallesi mukaan :) Ihastuttavia kuvia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, ole hyvä ja kiitos. Pysy mukana: Matka jatkuu.

      Poista
  21. Hei matkanainen!

    Vapaana kuin taivaan lintu - matkalla aistit terävöityvät. Ihania kuvia ja matkanautintoja, kiitos!

    Loistavaa toista reissuviikkoa sinne! Sydän,sydän, sydän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ystävni meressä ja matkoissa!

      Vapaana lintuna näkee etäämmäs. Kiitos ja kiitos!

      Kiitos ja mukavaa viikonloppua sinulle! Sydän, sydän, sydän...

      Poista
  22. Oo mitä herkkuja. Ja kauniita onnepensaita a magnolioita. Omalla Saksan matkallani näin kolme magnoliaa, jotka jo olivat avanneet kukkansa, kaikki muut olivat nupulla. Nyt ne kaikki hellivät teitä avoimilla kukillaan. Nauttikaa siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, älä muuta virka;) Minusta sinä olit hyvään aikaan, kun olit huhtikuussa...No, onneksi ei ole mitään kauheita helteitä ja magnoliat tosiaankin ovat tuoneet uskomatonta tunnelmaa, kun niitä tuntuu vain riittävän ja riittävän.

      Kiitos ja kaunista äitienpäivää sinulle!

      Poista
  23. Kyllä kaikesta lukee, että teillä on onnistunut reissu! En ole ihan varma, mutta luulin tunnistaneeni sen Salzburgin ravintolan; joka tapauksessa yhden sen tyyppisen ohi olen kävellyt useita kertoja, sillä sikäläinen kollegani asuu siellä päin. (mutta en missään tapauksessa tiedä sen nimeä)

    Oikein hyvää jatkoa toiselle reissuviikolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena, sinne pitää ensin löytää, mutta voi se olla sama. Kaikkina iltoina ei aina jaksa pitkälle ja tuo on hotellistamme kivenheiton päässä, joten...En minäkään muista sen nimeä;)

      Kiitos ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  24. Huh hieno juttu ja tosi paaaaaljon kuvia. Hyvää matkailua Teille edelleenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustis, kiitos. Todella paljon kuvia on nyt tarkoituskin;)

      Kiitos ja upeaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  25. Kiitos matkakuvista! Tulee niin kivoja muistoja mieleen, mekin ollaan miehen kanssa ajeltu monet kerrat Saksan läpi Hollantiin, Itävaltaan, Italiaan ja Puolaan.
    Niin tuttuja paikkoja joissa olette pysähdelleet!
    Ihanat maisemat ja niin kesäisen rehevää. Mekin etsitään pikkuteitä ja maaseutua, moottoritiet on niin tylsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, samat ovat olleet meillä tiet, paitsi minä en ole vielä ollut Puolassa, R. on.

      Sitähän ei edes tajua Saksan kauneutta, jos pösöttää moottoroteitä pitkin. Maaseutu ja pikkukylät ja -kaupungit ovat Saksan parhautta.

      Poista
  26. Hakusanalla "Mandarinkäsekuchen" löytyi www.chefkoch,de sivulta 82 mandariini-rahkatortun reseptiä. Mahtoikohan Meissenin sokerileipurilla olla vaikka "Erzgebirgischer Käsekuchen´in" resepti? Onnea matkaan jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, kiitos! Minähän voin kokeilla nuo kaikki. Niinhän löysin parhaan imelletyn perunalaatikonkin...Aloitan tuosta mainitsemastasi, kiitos. Minulla on auf Deutsch Susse Kuhchen (en löydä mieheni koneelta kaikkia kirjainmerkkejä), jonka sain lahjaksi itävaltalaiselta ystävältäni vain Apfelstrudelin takia;)

      Kiitos!

      Poista
  27. Olette siis nautintojen keskellä! Iloista ja mainiota loppulomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, pelkkää autuutta vain.

      KLiitos ja mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle.

      Poista
  28. Aah...ihanista ihanin postaus <3 Kiitos,kun jaoit kaiken kauniin kanssamme. Mitä magnolioita,mikä onnenpensas, ja rodot ja miten nautinnollista lomameininkiä kaikin puolin! Mun onnenpensas on vasta polvenkorkuinen eikä oo vielä kukkinut,ostinkin sen vasta viime keväänä. Älä ikinä menetä uskoasi magnolioihin,ei ainakaan ennenkuin kokeilet, kun minäkin täällä pohjoisessa tuijotan omiani - kaikki seitsemän ovat hengissä :)- ja silmissäni siintää kukat kuin perhoset...Auvoisaa loman jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, kiitos. Kukat ja ruoka...;)

      Onnenpensaat istutan heti kotiinpäästyä, mutta kerran sinäkin nyt valat minuun uskoa, niin magnolia tervetuloa seuraavana keväänä. Magnolia tai kaksi. Odotan sitten kuviasi, kun magnoliasi kukkivat. Ja että oikein seitsemän! Ollaanko me sukua...minulla taitaa olla köynnöshortensioita yli kymmenen ja...Eihän sulla kai ne vielä voi kukkia eli tarkoitat varmaan, että sielussasi siintävät magnolioidesi kukat;) Kiitos!

      Poista
  29. Oioioi...hurmaavaa ja niin mukavaa!
    Onnenpensaat ovat niin kauniita!
    Kävittekö Meissenin posliinitehtaassa? Entä Itävallassa Swarovskin "tedas-näyttelypaikassa" Kristallweltenissä Watten'ssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikka, kiitos ja ole hyvä.

      Onnenpensaita ja ehkä kuitenkin istutan jo yhden magnolian heti kotiin palattua, sillä näin siitä unta...

      Ei käyty, kun me vain kuin vahingossa pysähdyimme Meissenissa. Juutuimme kai herkkuihin;) Eikä toisessakaan paikassa: Olemme lomailijoita, jotka nautimme athmosfääristä ja aika monta must to visit on jo elämässä koettu. Ehkä sitten jonain päivänä...Meidän matkakarttamme on ruksittu ruokapaikkojen ja muutaman muun asian mukaan;)

      Poista
    2. Kaikkein kiinnostunein olen rakennuksista ja kasveista, vanhoista rakennuksista....

      Poista
  30. Ihania maisemia, kuvia ja tunnelmapaloja reissultanne! Ihan hirveä reissukuume tuli itsellekin näitä kuvia ihaillessa. Onneksi pääsen itse samantyylisiin maisemiin jo parin viikon kuluttua! Mahtavaa loppulomaa teille :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, nämä täällä odottavat sinua. Tämä on juuri sinulle sopivaa matkakuumeen nostatusta. Mitähän kuvia sinä otat: Odotan jo innolla. Sinulla taisi olla Sveitsi mukana...Mekin sinne taas parin vuoden päästä, sillä kaipaan sieltä erästä tiettyä alppihotellia sekä Lugana, vähintäinkin.

      Kiitos! Teemmekin kohtapuoliin lähtöä Salzburgista.

      Poista
  31. Aah, mukana ollaan! Näyttääpä kaikki niin ihanalta. Salzburgi on aika sateinen paikka. Ainakin itselle jäi aikoinaan parista päivästä sellainen käsitys. Oi teitä onnellisia, nauttikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiva juttu. Kun me edelliskerralla tulimme Salzburgiin lokakuussa, täällä oli +35 astetta eikä sateesta tietoakaan. Tämä sade täällä on ollut romanttista, usko pois;)

      Kiitos, sitä on tehty ja jatketaan.

      Poista
  32. Ihanalta vaikuttaa matkanne, parhaan ystävän kanssa kauniista paikasta toiseen. Vapaana maailmalla ihmettelmässä ja tutkimassa ja tutustumassa uusiin paikkakuntiin ja sen asukkaisiin. Mitä ihania herkkuja ja toisten valmistamia. Vielä saatte nauttia matkasta. Hauskaa paluumatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, kaikki on mennyt nappiinsa ja tunnelma Salzburgissa on ollut mahtava. Pieni sade on tuonut romantiikkalisää ja kun on irti arjesta, kaikki on kuin...;)

      Herkuteltu on ja jatketaan;)

      Paluumatkalle lähdemme parin tunnin kuluttua ja hotellipaikkakuntiin olemme varanneet vuorokauden per kohde. Matkalla tietysti pysähtelemme mielen mukaan, sillä lemme varanneet aikaa hyvin, emmekä aja moottoriteitä. Kiitos!

      Poista
  33. Oikein kiva meille lukijoille teidän "käytännön sanelema pakko" postata matkalta.:) Ihana katsoa näitä kuvia. Hirrrveäsi voisin kommentoida, mutta sanon nyt vaan pikaisesti, että kerrassaan ihana tuo eka kuva sinusta laivan kannella! (muutkin on kyllä hyviä!) Aivan kuolattavia nuo makeat herkut. Ja ehkä tuo sininen punaviinikin.;)
    Nauttikaa matkastanne samaan tyyliin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kiva jos näin on;) Ihan ekasta kuvasta suurennutan taulun, Siitä muistamme aina elämän upeuden ja tämän, että saimme jälleen kokea kauniin Keski-Euroopan yhdessä. Kiitos! Siinä kannella oli muuten kylmä tuuli, mutta ehkä palatessa on jo lämpimämpää. Toisdaalta olen aika arktinen tyypi, joten ei haitannut.

      Eilen vietimme viimeistä iltaa Salzburgissa hyvän ruoan ja punaviinin äärellä, nyt viini näytti ihan oikean väriseltäkin. Ja maistui great.

      Kiitos!

      Poista
  34. VAU, kiitos ihanasta kuvamatkasta ! Kaunista, herkullista, täydellistä ! Tulee niiin matkakuume, mutta mä en nyt vähään aikaan pääse, kun oon saamassa vuorotteluvapaani. Sitä tärkeämpiä ovat nämä kuvamatkat :) Niin ja tahtoo apfelstruderia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, ole hyvä. Kaikkea sitä ja vielä bonuslisiä;) Minulle tästä syttyi hirveä kuume päästä pian takaisin tänne! On aika olla paikoillaan ja on aika lähteä reissuun.

      Minä pursuan struudeleista ja viikko paluusta pitäisi mahtua kesäleninkiini...apua!

      Poista
  35. Ooh, tänne on tullut kaikkea uutta kivaa! Kyllä näissä maisemissa silmä lepää, hienoja kuvakulmia.

    Ja joku fiksu tuossa jo totesi ylempänä minkä minä jätin sanomatta; upea nainen olet! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, ole hyvä ja kiitos. Olen kuvannut jopa autosta...

      Hän on Gitta eli Sunny, mun aurinkoni ja sinä olet toinen samanlainen♥ Kiitoskiitoskiitos...sydänsydänsydän...

      Poista
  36. Oi, miten paljon kuvia ja miten kaikesta tekstistä ilmenee, että teillä on kaikki hyvin.

    Olette siis lähteneet jo paluumatkalle, kyllä aika kuluu nopeasti. Niin kului Berliinin viikkommekin ja siellä oli todella mukavaa ja kesä tai oikeastaan kevät parhaimmillaan. Saksalainen täsmällisyys ei ole vain puhetta, sen totesimme moneen kertaan.

    Emme mekään kovin montaa näyttelyä kiertäneet, sitä vastoin lukuisia kahviloita, joista oli hauskaa katsella ihmisiä.

    Leena, jos kesäleninkisi on "kutistunut" liikaa, kaupoista saa onneksi uusia. Nauttikaa kaikesta ja olkoon lomanne kuin juhlaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, osa on tietty vain kotikäyttöön/näyttöön;) Ei tänne mitään kreikkalaisia tansseja sentään.

      Saavuimme just vasta Nurnbergiin ja asumme vanhassa kaupungissa. Nyt siis matkaamme jo pohjoisempaan ja huomenillalla painamme jo päämme tyynyyn toisessa kotihotellissamme, jossa olemme olleet usein, maaseudulla, likellä Göttingeniä.

      Kahvilat ja ihmiset, ilmapiiri, siitä nautitaan.

      Kummallista kutistumista...;) Huomenna suuntaan vähän shoppaamaan.

      Mukavaa toukokuun jatkoa!

      Poista
  37. Ihania ja tunnelmallisia matkakuvia Leena! Kiva, kun jaoit nämä kokemuksesi meille lukijoillesi ja pääsimme nojatuolimatkalle viehkeässä seurassasi. <3 Oikein antoisaa ja myös turvallista loppumatkaa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, kiitos. Melkein pakkotilanne, sillä R. alkoi jo muutaman päivän jälken väittää kuvia otetun paikoissa, joissa emme olleet edes käyneet;) Muistiin ei ole luottamista...

      Kiitos: Kiva, että reisssaat kanssani.

      Kiitos, palaamme niin virikkeitä ahmien ja turvallisesti kuin vain pystymme.

      Poista
  38. Kuinka ihania kuvia, selvästikin huikea loma! Ja arvaa kuka muu hankki hiljattain pinkot farkut? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vera, kiitos. Täällä just heräilen Nurnbergin vanhassa kaupungissa italialaisessa hotellissa;)

      No hirveen vaikee arvata, mutta yrittänyttä ei laiteta: Sinä! Minä ostin kahdt, mistä nyt kiitän kaikkia etiäisiäni, sillä olin unohtanut: Reissussa rähjääntyy. Kolmannet ovat valkoiset ja tummat perusfarkut on varattu Itämeren ylitykseen ja kannella oleiluun. Kolme suvimekkoani ovat toistaiseksi olleet kelien takia turhia, mutta toisaalta, en ole ikinä kokenut romanttisempaa kuin Salzburg pienessä sateessa...No, Luganossakin oli taikaa, mutta meillä oli silloin kolme tenavaa mukana;)

      Mukavaa toukokuun jatkoa sinulle!

      Poista
    2. Minäkin luulin ensin, etten vain nähnyt kaikkia kuvia :) Sinisadeköynnös on jasmiin ohessa lempiköynnökseni, ah se tuoksu <3

      Poista
    3. Miten sinä nyt sillee, että minä kesken matkajuttua jättäisin;) No juu, sinisade oli se nimi, jota myös mielessäni hain, kiitos. Jasmiinia meillä onkin ja se viihtyy hyvin. Nyt Viherlandiaan ostamaan magnoliaa ja muutamia onnenpensaita. R. on tänään vielä kotona, joten aputyövoima on tarpeen: Kaadamme myös yhden huonosti kasvaneen puun ja sen tilalle tulee japaninmarjakuusi etc.

      Kun jasmiini tuoksuu, meillä on sydänsuvi ja silloin nukumme ikkunat auki.

      Poista
  39. Siis tämä olikin jokin jatkokertomus, ensin luulin, että en vain aiemmin nähnyt kaikkia kuvia? Sinulla/teillä on ollut upea matka! Kyllä magnolia kasvaa jossakin Suomessa, kollegan puoliso istutti sellaisen Poriin, pitänee kysyä miten on menestynyt.

    Hyvää paluumatkaa ja onnistuneita shoppailuja ja herkutteluhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena, niin ajattelin, ja kotona otamme heti kovalevylle talteen, siinä se sitten pysyy. Toisaalta voihan tämä loppua kuin kananlento, jos kuvaus ei innosta, eikä tänne nyt ihan kaikki kuvia voi laittaa. Kreikkalaiset tanssit sensuroin heti.

      No, jos katsot vähän kommentteja, niin Tiina, jolla on ihana blogi Pioneita ja puutarhahulluutta, asuu jossakin pohjoisemmassa ja hänellä niitä on seitsemän. Magnolian paikka on jo valittu, joten noin pari viikkoa ja se kasvaa meillläkin: En pystykään siirtämään sitä seuraavaan kevääseen, vaikka ajattelin ensin keskittyä noihin onnenpöensaisiin, mutta ne tulevat kaikilla puutarhatasoilla reunoille varhaiskevään piristäjiksi.Sarppu asuu Porin puolessa ja hänelläkin se siellä kasvaa ja jos muistat, niin niiltä nurkilta meikä on kotoisin...

      Kiitos!, paluumatkaa jo teemme, mutta päiväkausia ja kaikkea mahdollista kokien.

      Poista
  40. Lila kukka on wisteria. Kauniita kuvia. Näytätte molemmat pirteiltä.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, sitä vähän arvelinkin...Me jaksamme vielä;)

      Poista
  41. Olet nähnyt todella komean wisterian. Linkissäni lontoolainen wisteria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli nimilinkissäni. Linkki blogikirjoitukseen, josta näkee kuvan myös suurempana.
      http://blogisisko.blogspot.fi/2005/10/wisteria-lytyi.html

      Poista
  42. Oi, jospa oisin saanut olla mukana...! Ihanan upea matkapostaus, Leena. Kiitos virtuaalimatkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, olethan nyt mukanamme;) Ole hyvä ja kiitos!

      Poista
  43. Hengästyttävän ihana matkakertomus! kauniita rakennuksia, kukkaloistoa, hyvää ruokaa, tunnelmia... Kiitos, kun jaat matkasi kanssamme! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiitos. Minusta tuntuukin, että juuri nuo koleme asiaa ovat täyttyneet vahvimmin;)

      Luonnollisesti, ole hyvä!

      Poista
  44. Matkaanne on ollut ilo seurata! Kiitos Leena ja kampraattisi (upeassa pellavatakissaan)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, ole hvyä. Nyt kamptaatilla on vaaleanpunainen paita;)

      Poista
  45. Teillä on on ollut loistavan ihana reissu! Kiitos kun jaat sen kanssamme. Mahtavat tunnelmat välittyvät kuvista. Melkein voi haistaa, maistaa ja tuntea fiiliksiä :)Tervetuloa kotiin, täällä on kesä. Nähdään pian! Mikä paita, oih...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin: Aivan uskomaton. Ole hyvä: Ilo on minun. Pari erinomaista hotellia mainittu, ota vinkeistä vaarin.

      Oooh, Suomen suvi on alkanut. Puutarhamme matkan inspiroimat muutokset alkavat sunnuntaina, jolloin käymme ensin Viherlandiassa;)

      Niin, se paita...;)

      Poista
    2. Kevät on satumaisen kaunista aikaa!

      Poista
    3. Kiinansinisade (Wisteria sinensis) on tuo roikkuva lilakukkainen kasvi, niin kuin itse kutsut Wisteriksi. Ne viihtyvät Tukholmankin korkeudella suotavissa olosuhteissa. Minä yritin istuttaa liian kuivaan paikkaan... (Taloa maalaavaa mieheni ei halua liian paljon roikkuvaa ihan seinille).

      Poista
    4. Hannele, etenkin toukokuu!

      Anns Amnell minulle tuon kasvin nimesi ja nimeä visteria on käytetty monissa brittiromaaneissa, joissa on kerrottu 'talon peittyvän visteriaan...'

      Tämän taidan suosiolla jättää väliin, mutta magnoliaa lähden noutamaan tunnin kuluttua;)

      Poista
  46. Ei kun paranee vaan matkan edetessä kaikki, aah. Olipa ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, eilen myöhään kotiuduimme. Matkan arvosana 9,5;) Vain Nürnberg pudotti hiukan täydedestä kympistä, mutta ihmen hyvin kaikki meni nappiinsa.

      Poista
  47. Mielettömän ihana reissu teillä, niin herkullisia aterioita ja muita herkkuja ja eritoten niin kauniina kukkivat puut ja pensaat, kaunista. Loistava aika matkustella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarppu ja tämän teemme uusiksi vähintäin kahden vuoden päästä kun meillä on 30-vuotishääpäivä.

      Ruoka, maisemat, ilmasto, ihmiset...mitä sitä muuta hyvää ihminen kaipaa;) Erittäin hyvä aika vuodesta juuri siihen.

      Tulen visiitille kun saan ensin tänään vähän Ukosta apuja puutarhassa, jossa tapahtuu paljon. R. on huomenna taas jo töissä, mutta enää kolme viikkoa: Jihuu!

      Poista
  48. Oi! Alpeille olisi ihana päästä ja äppelstrudelia kahvin kanssa - kyllä nyt alkaa tehdä mieli jotain makeaa, kun katsoo noita herkkuja. Sinulla on ollut mielenkiintoinen, avartava matka. Hienoa! Mukavia kesäpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, sinne vaan. Perusta matkatili;) Niin ihanaa on ollut, kiitos.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  49. Suomessa jo?

    Huomaatko, olen malttamaton! :)

    ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liebe Annika, tiedän mitä odotat ja yritän tänä iltana, mutta minun on nyt hyödynnettävä R. Olemme lähdössä Viherlandiaan noutamaan magnoliaa ja onnenpensaita. Ellen ole illalla ihan poikki, niin teen sen sitten;) Hyvää kannttaa odottaa, enkä kusallakaan nyt laita sitä palkkiin 'tulossa'...;)

      Tulimme illalla myöhään ja sitten vielä saunaan ja saunajuomana lahjkasi saatua maailman parasta samppanjaa. Tässä menee todellisuudentaju, joten paras ensin tehdä vähän puutarhaa;)

      ♥♥♥

      Poista
  50. Upea matka teillä! Ihania maisemia, kaunista kaikkialla. tunnelmointia ja kaikkea...Kiitos tästä ja mukavaa kotiinpaluuta!
    Toivoo tänään kotiin palannut ♥
    Ja kaunista helluntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kaikki ylitetty monin kerroin - ihanuudessa. Otamme saman uusiksi kahden vuoden päästä, kun on 30-vutoishääpäivä.

      Kiitos ja ole hyvä!

      Me palasimme eilen myöhään ja sitten vielä tietty saunaan. Tänään Viherlandiaan ostamaan magnoliaa ja onnenpensaita, saan R:ltä tänään apua, huonmenna hän jo töissä, mutta enää kolme viikkoa: Yes!

      Käyn lukemassa kaikki juttusi heti kun saan koottua itseäni sen verran, että saan ulos puutarhahommien jälkeen yhden matkalla lukemani kirjan.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  51. Kyllä magnoliat kasvavat korkeiksi Suomessakin. Tämä noin kymmenen metriä.
    http://www.flickr.com/photos/amnellanna/8750639278/in/photostream

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, jostain syystä linkki ei avautunut, mutta uskon ja toivon, että kasvavat isoiksi: Istutin tänään ensimmäisen magnoliani;)

      Poista
    2. MIkähän siinä Flickrissäon vikana?
      Täällä sama kuva blogissa
      http://blogisisko.blogspot.fi/2013/05/10-metria-korkea-magnolia.html

      Poista
    3. En ymmärrä ja minä kyllä kopsasin sen huolellisesti. Nyt on lähdettävä syömään, sillä takana puutarhatöitä koko päivä...Kaksi vikkoa poissa ja sitten vielä pää täynnä uusia ideoita. Olisin kyllä innokas näkemään mitä vain magnolioita;) Pidä nyt peukkuja, että meidän selviää Keski-Suomen talvesta...

      Poista
  52. Luin juuri koko mahtavan matkakertomuksen. Ihanan rento ja loivaliikkeinen loma, johon mahtuu paljon kaikenlaista. Siitä on kauan kun olen matkustanut saksankielisissä maissa, mutta koska olen vähän aikaa asunutkin Saksassa niin kaikki vaikuttaa hyvin nostalgiselta. Tervetuloa kotimaahan ja Suomen kesään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, kiitos. Kaksi viikkoa on jo aika hyvä aika irrotteluun, kolme olisi parasta, olemme senkin kokeneet.

      Minullakin oli tässä monta välivuotta, joten oli vähän kuin olisi toiseen kotiinsa palannut.

      Kiitos, täällä minä vuohenputkisotaani käyn ja sitten aloittavat voikukat, mutta magnolia on istutettu. Suomen kesää ei voita mikään, sataa taikka paistaa!

      Poista
  53. Olen nyt istunut tunnin ihastelemassa matkakuviasi. Huikeita kuvia oletkin ottanut.
    Alkoi taas tehdä mieli matkustaa Salzburgiin.
    Kiitos näistä elämyksellisistä kertomuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, kiitos ja ole hyvä. Ei ollut takroitus blogata matkalta, mutta kun R. alkoi väittämään kuvia otetun paikoissa, joissa emme olleet edes käyneet, ryhdyin viikon jälkeen 'töihin';)

      Minun tekee jo taas myös. Matkatiliä on alettu jo kartuttaa...Salzburg ei ole ikinä meille turistirysä, vaan elämän parhaiden muistojen kaupunki. Siellä voisin olla jopa yhden joulun...

      Ole hyvä♥

      Poista
  54. Ihanat kiitos upeasta matkapostauksesta!
    Näin hurja määrä erinomaisia kuvia yhdessä postauksessa..:)))))
    Ihastuttavaa viikonloppua sinulle, Leena-IhaNainen.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, ole hyvä. Syy tähän matkapäiväkirjaan on epäromanttinen;) Kun viikko oli mennyt, R. alkoi väittämään, että olemme ottaneet kuvia paikkakunnilla, joissa emme olleet edes käyneet...Silloin päätin tarttua toimeen ja eihän tämä vienyt paljoa aikaa, kun on paljon kuvia ja vähän tekstiä.

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥

      Meillä hautoo helle, sellainen samanlainen kuin kerran oli Viipurissa. Aalto oli oikeassa: Tämä saari on Suomen Tahiti. Puutarhuri toivoo kyllä nyt jo vettä.

      Poista