keskiviikko 30. huhtikuuta 2025

Tiedän, että muistat häntä tänään, kun ...


 Tiedän että muistat häntä tänään
kun nautit halpaa cavaa toisen kanssa.

Tiedän että kuulet yöllä mustarastaat
vaikka valvot vieraan unen äärellä.

Tiedän että katsot seepianväristä kuvaa
villitiiroista, vaikka ne tuovat hänet mieleesi.

Tiedän että suussasi maistuu vanha aamu
vaikka unessasi nuolet merisuolaista ihoa.

Tiedän että kaivat esiin vanhan kuvan
Merikarista, jossa sinä ja hän ennen.

Tiedän että haluat nyt silliä ja ryypyn
sillä olitte vain yössä ohittavat laivat.

Tiedän että tiedät, mitä kuiskaan nyt:
Tule silliaamiaiselle Tiirakariin aamulla kello viisi.

- Leena Lumi -
kuva Pekka Mäkinen

Vappu alkaa sitsusatsaa -muistoilla

Hirveä kiire, sillä vappumatka odottaa! Ensin sitsusatsaata, koska pitää löytää eräitä esineitä paattiin. Taikakin haluaisi mukaan, koska olen hänen lampaansa eli vahdittava, mutta ei onnistu nyt. Isomummo nauraa aina tätä kuvaa, koska kuulemma olen ilmassa.

Mihin ihmeeseen katoavat kaikki jännimmät jutut....

Oijoi, mikä ihana sotku. Kyllä nyt matkakuume nousee. Mitähän äiti sanoo kun tulee kotiin ihan kohta. Nana nauraa....ja keksi nimen sitsusatsaa. Kerron nyt Nanalle, mihin kohta matkustan. 

Nanaa vain naurattaa. Hänkin haluaa purjehtimaan, mutta nyt ei sovi, sillä Mymmeli kertoi Myyn olevan vähän huonolla tuulella. Pyysin myös huolehtimaan äidistä jollain keinolla. En viivy pitkään.

Ja nyt alkaa purjehdus kohti Muumilaaksoa. Vappupurjehdus! Hiijo hei, huolta nyt ei. Kohta palataan!

Äiti oli vähän uupunut töistä palattuaan, mutta Nana komppasi ja sanoi että kohta on kasvot kosteat, avataan vappuskumppa ja painutaan altaaseen! Vappuna pitää olla huoleton♥♥

Äiti ja Nana ylioppilasvuosinaan. Haluan kotiin munkkien luo. Tuulen voimakkuus 15 metriä sekunnissa....Täältä tullaan!

   Vappua kaikille!

lauantai 26. huhtikuuta 2025

Sinä istut siinä ja ompelet. On lähelläs...

Sinä istut siinä ja ompelet.
On lähelläs ikkuna avoin.
Sen takana vaiheemme entiset
ja raskaat monella tavoin.

Syvä rauha yllä on maiseman,
tien yli käy sumujen sillat.
Minä suljen varoen ikkunan;
- Rakas, vielä on hallaiset illat.

- Oiva Paloheimo - 
Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi 2014, toimittanut Satu Koskimies)
kuva Iines

keskiviikko 23. huhtikuuta 2025

Linda Huhtinen: Sissi Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Paina mieleesi tämä kuvajainen: äiti, isä ja heidän kolme lastansa. Näetkö, kuinka onni heitä tuudittaa, näetkö vastaheräävän Mäntän heidän jalkojensa alla? Kuin tyhjästä on syntynyyt heidän kotinsa, sen suonissa jo pian junan kiskojen kolina ja uurastavien työläisten väsyneet unet. Paina mieleesi tämä kuvajainen; hetki ennen tuulta, joka pian vakavoittaa katseistaan jokaisen.

Vuosisata myöhemmin on perhehautoja kaksi, ja ne ovat kaukana toisistaan. Iäti, iäti irti erillisinä, kuin kahteen suuntaan haarautuneet junanraiteet, joista toisen ylle jo kasvaa kaipuu ja polvenmittainen ohutsyinen heinä, joka kumartuu kaatosateessa kuin kysyäkseen: kuolema vai  sen  pelko?

Olen vaeltanut rakkauden ja vihan poluilla lukiessani Linda Huhtisen tietokirjaa, merkittävän teollisuussuvun historiaa, Sissi Serlachiuksen unohdetut sisarukset (Otava 2025). Olen ihastunut Huhtisen kieleen, joka osoittaa täydellisesti, miten tietokirja voi hengittää myös lyyrisyyttä faktan silti katoamatta. Sissi ratsastaa sänkipellolla kiitolaukkaa omalla ratsullaan ja rakas isä, Gustav Adolf Serlachius näkee silmäteränsä, josta aikoo maalauttaa Axel Gallénilla muotokuvan Sissistä kaksitoistavuotiaana. Isänsä, Mäntän paperitehtaan johtajan ja omistajan kuoltua, Sissin aviomies Gösta Serlachius omii kuvan kuten kaiken muunkin Adolfin omaisuuden. Elettiin vielä aikoja, jolloin mies saattoi omistaa kaiken vaimoltaan. Jopa tämän lapset. Vertautuu Anne Delbéen Camille Claudel Kuvanveistäjän elämä.

Nuori Sissi 1890 -luvulla. Serlachiuksen museo.

Lindan teksti on vahvaa. Etenkin kuvatessaan Göstan tekoja...Lukekaa kirja, niin näette totuuden.  Kirjassa on runsaasti viitteitä eli faktan ääressä olemme.

Gustav Adolf Serlachius ja vaimonsa Alice lähtivät Tampereelta, mutta sinne jäi kolmen pienen pojan hauta. Heidän henkensä kulki matkalla Mänttään, sillä hehän olivat yhtä perhettä. Gustav oli kaikessa toimelias, mutta suruakin kannettiin yhdessä vaimon kanssa. Gustavilla oli myös aina päällä joku projekti ja kaiken piti sujua sutjakkaasti. Se tarkoitti unelmien tekemistä todeksi ja miten hän sen tekikään: Työmiehille piti aina olla oikeudenmukainen, ja lapset saivat leikkiä toisten lasten kanssa säätyyn katsomatta. Lapsia syntyi Axel, Thyra ja isänsä nimen saanut Gustav, joka kuitenkin kuolee. Lapsikuolleisuus oli tuohon aikaan suurta. Poika saatettiin Tampereelle veljiensä viereen. Siellä he nukkuivat kuin kaipuun keinussa aina muistettuina. 

Mänttä kasvoi kasvamistaan ja Gustav halusi sinne rautatien, kansakoulun, puhelimen ja sähkövalot! Kun patruuna täytti pyöreitä, pidettiin marraskuussa isot juhlat ja tie juhlatalolle oli valaistu sähkövaloin. Työväki oli juhlassa mukana ja eräs heistä piti puheen, joka sai suuret taputukset. Juhlan lopuksi oli vielä ilotulitusta Mäntän taivaalle. Gustav oli hyvin pidetty, mutta parhaatkin parhaista tekevät joskus ison virheen...

Thyra avioitui tehtaan insinöörin Jurveliuksen kanssa. Heitä yhdisti eläin- ja luonnonsuojelu. Gustav oli myös eläinten puolella ja lahjoitti paperin yhdistyksen lehteen. Thyra oli aikaansa edellä ja levitti lehteään Suomen rajojen ulkopuolellekin. "Älkää koskaan käyttäkö täytettyjä lintuja pukujenne koristeena." Ensimmäiset mänttäläiset luonnonsuojelujuhlat pidettiin 1896. Mesenaattina toiminut Gustaf ehdotti, että myös taidetta voitaisiin ottaa mukaan juhliin.  Thyrasta sukeutui Suomen Eläinsuojeluseuran kunniajäsen.

Rakkaimpiin perheisiin ja puutarhoihin voi kiemurrella käärme. Kun Gustav kävi hoidattamassa itseään etelän kylpylöissä, Aksel hoiti tehdasta Jurveliuksen kanssa.  Pinnan alla kuohui. Akselista olisi ollut enemmänkin johonkin muuhun tehtävään. Gustavia kävi tervehtimässä Sissin tuleva mies, Gösta Serlachius. Mitä puhuttiin, sen Gösta sai periksi. Tehtiin uusi testamentti ja kaikki Göstan hyväksi. Jos August olisi edes hiukan saanut aavistusta tulevasta, kun kun ei. Hän oli jo väsynyt ja sairasteli paljon. Gösta valmisteli suunnitelmaansa. 

Sissi ja Gösta Wienissä 1902. Kuvassa lapset R.Erik ja Stina Serlachius-museo

Minun ei ole tarkoitus kirjoittaa tätä hienoa teosta uusiksi, niinpä kuittaan osakeriidat, niiden vääryydellä tehdyt jaot, kaiken muutamalla tapauksella. Gustafin kuoltua, ensin piti Göstan saada omia perijöitä. Sitten karkotettiin Aksel kodistaan. Lopulta Gösta sai puhuttua tutulle lääkärilleen Sissin mielisairaaksi ja alkoholistiksi. Göstaa inhotti kaikki heikkous. Lapset hän sai itselleen ja lopulta hän kielsi vaimonsa koskaan asumasta Mäntässä. Itse hän aloitti uuden liiton Ruthin kanssa.

Mäntän lapset - nuo kolme tuolla, saatatko jo kuulla, kuinka heidän sydämensä alkavat särkyä.

Gösta kohtaa vahvempansa. Juhola on valmis myymään tilansa Sissille edullisesti. Vaikka mitä teki, Gösta ei Juholaan pystynyt.  Juholan ympärillä myös pellot ja metsäpolut, joilla ratsastaa. Sissillä oli aina ollut myös koiria ja hänestä tuli ahkera kenneleissä kävijä. Hän ei saanut ajaa, mutta Juhola kuljetti. Gösta ei ollut mänttäläisten suosiossa, sen sijaan Gustaf ja Sissi olivat aina olleet, Sissi perustaa naisseuran ja muokkaa mieliä. Häneen ei Gösta enää pysty. Asioista tietämätön saattaa pitää Göstaa taidemesenaattina. Kunpa he tietäisivät, miten Sissi rukoili saada vain oman ja isänsä kuvan. Millä filunkipelillä muut on saatu. Kieroa peliä kaikki. Gösta oli myös täysin empatiakyvytön kaikkea kohtaan. Gösta Serlachiuksen suuruus eli toisten kärsimyksestä, kun taas Gustaf Serlachius oli sydämensä syvyyksistä hyvä. Sissin isä. 

Kevään purolla on lapsen sielu. Talven varjoissa huokaisten heräävä maaliskuu tuo kuiskauksissaan aavistuksen lämmöstä; maalaa hangille auringon, vie pimeän tuonnemmas. Mäntän lapset heräävät, aamu on saapunut.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2025

Loitsu

Loitsu
Läpi tyrmän portin
takaa Ohtan soiden,
umpeenkasvanutta polkua pitkin,
yli villiintyneen niityn,
läpi yön vartioketjun,
pääsiäiskellojen lupausta
seuraten,
kutsuttuna,
ylösnousseena, -
tule luokseni illalliselle.

-Anna Ahmatova -

Anna Ahmatova: Olen äänenne Kootut runot 1904-1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi 2016)

torstai 17. huhtikuuta 2025

Hyvää pääsiäisen aikaa!


Levollista pääsiäisen aikaa teille kaikille Lohjan perheemme on tulossa ja tiedän jo, että kello kuusi  vierasmakkarista kajahtaa: Herätys koko herrasväki! Casper Julian vieläkin herää anivarhain vaikka olisi loma ja viikonloppu. Pähkäilen tässä minne piilottaisin munia....

Pääsiäinen on keltaista ja vihreää. Se on läheisten tapaamista, keskustelua hyvän ruoan äärellä. Pääsiäinen tulee mukanaan menneiden pääsiäisten muistot ja pajunkissakynttilöiden liekit. Joskus pääsiäinen on myöhemmin ja silloin jopa voidaan syödä omalla terdellä vaikka grillikausi avaten. Grilli on jo testattu. Minusta varhainen pääsiäinen on runsasmuistoisempi. Isäkin oli vielä mukana...♥♥ Nyt taitaa olla tulossa vauhtia, koska meillä pääsee kiertämään yläkerrassa lenkin 'mopolla'. Casper on tämän pääsiäisen tempo. Lauantaina Casper tapaa uuden ystävän, jonka kanssa on jännittävää löytää pääsiäismörkö. Toivottavasti ei ole liian jännittävää... Lauantaina yritämme käydä jossakin kivassa paikassa sekä syömässä että katsomassa Jyväskylän tarjontaa. Nana ja Ukki ovat onnesta soikeina♥♥


Pääsiäispupu tietää munien piilot, mutta ei paljasta. Tänä vuonna kaikki ovat mukana etsinnässä. 

Suloista pääsiäistä kaikille♥♥

Casperin Nana&Ukki

maanantai 7. huhtikuuta 2025

Sinä solahdit hopeiseen Pietariini pudonnut tähti....

Sinä solahdit hopeiseen Pietariini/ pudonnut tähti./ Miten jaksat Nevani hopean kaupungissa /tähtikin siellä loistaa kirkkaammin ja hopea ei ole tummunut,/
Rakkaudestasi mitäkö sain?/ Ohuiden huultesi poltinmerkit/ Nuotion kipinät ihoni hehkuun hyvästiksi/ Rakkaus kylpee ilon hohteessa/ salaisuutena kätketyn./
päivän kirkkaus sokaisee piirtimeni/
tulisipa jo yö/
Yö jo odottaa....erästä kulkijaa/ Matka pitkä on / ja aivan tähdetön/ Jostain kuuluu kutsu muiston kaukaisen.../hän siellä tähdet sytyttää/ eksyä en voi, en voi.../hellyys vastaan käy/ tähtiin pukee kulkijan...Pakahdun!/
ja yö tuli

Vielä ei ole aika...

Liian lyhyt elämän syyskesä

rakkauden kuuma pesä

Älä salli oven tuntemattomaan aueta!

Salli ruoho ilman tuulta sen ylipyyhkivää.

Vielä ei ole aika...

Sallithan kielletyt leikit, mesimarjasuudelmamme?

Senhän vielä sallit? Sallithan!

- Leena Lumi -

kuva Nea Siemann Photography

keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Talven ja kevään murros


Talven ja kevään murroksessa on tärkeä osa narsisseilla ja kevään linnuilla. Nämä joutsenet on kuvannut Veli Huovinen 2010. Eilen ne hyppäsivät jostain facebookin muistoista esiin. Vesikin vetää viivaa jäähän ja sulavesi tuo linnut...ja kevään valon.


Tässä pöydällinen te -te narsisseja. Menossa on uloskoulutus. Osa ollut jo pari yötä ulkona ja vasta kaksi istutusta on valmiina eli teen suurempia ruukkuja. Näitä on osteltu eri aikoihin, joten voi nauttia matkasta, ei pelkästä päämäärästä eli pääsiäisestä. Veikkaanpa, että voi tulla muutama satsi vielä lisää. Ja tulikin jo tänään, mutta nyt rauhoitun. Kylmiä öitä on luvassa ja varmaan päiviäkin, joten saavat olla sisällä. Ja näitä eivät syö kauriit eivätkä puput. Te-ten taika, muistattehan on istuttaa nämä maahan, kun aletaan kaivata jo orvokkeja. Päälle yksi kastelu ja sitten koittaa seuraavan kevään ihme: Ne kukkivat uudelleen!

Näitä uudelleen kukkivia on ollut monta, joten jännittävää nähdä, miten menee tänä keväänä!