Hän juoksee hotellin käytävällä kohti meidän huonettamme. Hän lentää näkymättömin siivin. Hän on Ukin kulta ja Nanan rakas. Hän pitää puheita monista asioista ja huomaa kaiken. Hän on Casper Julian, 4,5 vee. Hän rakastaa tehdä meille maalauksia ja keittiön seinämme ovatkin jo uudessa kuosissa ja kaksi teosta tuli tänään mukanamme kun hyvästelimme. Hän haluaa kovasti, että muuttaisimme Lohjalle nähdäksemme useammin. Se asia hautuu meissä, jos raaskimme tästä kivitalosta järvinäköalalla luopua. Koska lähdimme paniikissa, ainakin minä, kohti Raumaa, jossa äitini 98 vee nyt on, päätin, että on saatava jotain, josta Casper kiinnostuu, jos paha paikka tulee ja löysin tällaisen:
Ihan oikea kamera, johon mahtuu todella paljon kuvia. Ensimmäisenä päivänä hän ei ollut vielä kovin kiinnostunut, koska oli matkustuspäivä ja sitten syömään ja iltatarinalle. Sen sijaan seuraavana päivänä kun olimme palanneet Raumalta, alkoi kuvaaminen. Minä ja mieheni olimme ensimmäinen kohde. Siitä tulikin oikein taidekuva ilman mitään opetteluja:
Kuva on Casperin ihka ensimmäinen, mutta kamera laittoi jotain punaista kasvoilleni sinne sun tänne ja sai toisen posken roikkumaan, loviakin tuli leukaan, mutta mitä väliä, kun silmät ja suu ovat tunnistettavat.. Casper tykkää Ukista eniten maailmassa, mutta nyt Ukki sai olla se taideosa eli ei ihan kokonaan näy. Ihanaa♥♥♥
Kävimme Reposaaren Merimestassa syömässä, kuten aikanaan joka äitien - ja isänpäivä. Tämä on kuva, jossa äiti sai kultamurusen syliinsä. Tämä oli myös viimeinen kerta, jolloin äiti totesi, että hän ei jaksa enää. Meitä oli nyt vain Meri, Sami ja Casper Julian sekä Reima, siskoni Merja ja minä. Aiomme alkaa tavata, kun aika tässä rientää, myöhemmin omia ystäviämme Porista ja ehkä myös Luvialta juuri Merimestassa. Siellä on niin hyvä kala- ja salaattipöytä, että en ole vielä kertaakaan päässyt lämpimään ruokaan. Suomen paras kalaravintola!
Vaikka äiti on jo 98 -vuotias, hän on sitkeästi pitänyt omaa puutarhaa ja asunut rivitalokolmiossaan, hän on alkanut väsyä ja ei helposti taivu apuun, että sellainen sissi! Tuli mieleen, että olisikohan äiti tässä kohtaa purskahtanut nauruun vävyn parkkeeraukselle. Heillä kahdella on paljon yhteistä huumoria ja myös sama intohimo: Merisiika graavina. Lumimies on myös vuosia muotoon leikannut äidin erilaisia havuja. Rakastin kääntää nojatuolin puutarhaan päin, istua katsellen kymmeniä tiklejä erilaisissa syöttölaitteissa. Mustarastaat ovat huikean laulunsa takia äidinkin suosikkeja, Tuo hämärän kesäyön kaunis musiikki on täynnä armoa.
rakkaudella Leena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti