Dekkarien maailma on monipuolinen ja siinä maailmassakin on jännitystä moneen makuun. Olen lukenut liiankin rankkoja, joista muutamaa kadun. Suurinta osaa en. Niistäkin löytyy kultainen ryhmä, jotka luen uudelleen ja uudelleen. En pidä nopeatempoisista enkä liiasta poliisioperaation kuvailusta. Eikä liikaa henkilöitä. Mihin vertaisin? Pidän Inger Frimanssonin sarjasta, joka alkaa Hyvää yötä rakkaani, pidän Patricia Highsmithin kirjoista, mutta myös True Crimestä. Haluan asua uhrin tai tekijän tai molempien pään sisällä. Haluan joutua arvailemaan rikollista, joka voi olla kuka tahansa...kuin kuka tahansa meistä. Sarjamurhaajan tytär täytti nykyisen trillerimakuni täysin. Enkä edes muista miten päädyin tähän kirjaan ja kirjailijaan, jolta on kolme ensimmäistä lukematta, mutta ehkä joulun alusviikkoina luen kohta ilmestyvää McFaddenin teosta Kotiapulainen valvoo.
Freida McFaddenin teos Sarjamurhaajan tytär (The Locked Door, Otava 2024, suomennos Jussi Tuomas Kivi) on kirja, jota et voi olla lukematta. En tee paljastuksia, mutta voin kertoa mitä kustantajakin paljastaa:
Yhdysvaltalainen Freida Mc Fadden on aivovammoihin erikoistunut lääkäri ja kirjailija. Hän singahti psykologisen hittitrillerinsä Kotiapulainen myötä suursuosioon ympäri maailmaa ja on nykyään yksi maailman luetuimmista kirjailijoista. Hänen kirjojaan luetaan 40 kielellä ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 6 miljoonaa kappaletta. Suomessakin yli 100 000 kappaletta. Hän on voittanut Goodreas Choice Awardin parhaan trillerin kategoriassa. Apua, missä minä olen ollut? Ehkä istumassa autossa matkalla Lohjalle tai sieltä pois? Onneksi löysin Freidan kuitenkin, sillä hän on syntynyt kirjailijaksi! Prologi kertoo paljon, mutta lukija ei voi aavistaa ollenkaan, mitä se kaikki pitää sisällään. Minulle oli houkutus ensimmäisen luvun virke: 'Joku tarkkailee minua.' Tohtori Nora Davis nauttii lempidrinkkiään Old Fashioned, joka oli hänen isänsäkin suosikki.
Tarina kulkee kahdessa tasossa eli Nykypäivä ja 26 vuotta sitten. Ei aiheuta sekaannusta Päinvastoin! Nora on työpaikallaan hyvin arvostettu ja työorientoitunut sinkku, jolle leikkaussali on enemmän läsnä kuin oma koti. Hänelle 26 vuotta sitten on kaukainen menneisyys. Nora oli silloin 11 -vuotias. Noralla ei ole vakituista miesystävää, mutta muutama joskus ja lyhyen aikaa. Lähimmäs häntä pääsee Brady Mitchel, joka on töissä drinkkibaarissa. Lihaksikas, komea, osaa flirtin kielen ja lopulta Nora antaa periksi. Brady on myös hänen teiniaikojensa rakkaus, joten Brady tietää, mistä hän pitää. Samoihin aikoihin alkaa tapahtua monia naisten murhia. Naiset ovat aina sinisilmäisiä ja tummat pitkät hiukset. Aivan kuin historia toistaisi itseään 26 vuoden takaa.
Minkään siinä ei pidä koskettaa tohtori Davisia. Tai jos niin se on vain yksi tuoksu. Voiko laventelin tuoksu saada hänen voimaan huonosti ja miksi? Noran henkiselle tasapainolle se on myrkkyä. Mistä ihmeestä tuoksu tulee? Voiko tuoksu seurata vuosikymmenien läpi...
*****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti