Sateesta märkä
vai rakkaudesta märkä -
jos joku kysyy
kumpi kasteli sinun
hihasi, mitä vastaat?
Jos vain olisin
saanut kesyttää hänen
villin oriinsa sen
seuraamaan vain minua.
Kumpi parempi:
että kaipaa kuollutta
rakastaan vai se
ettei voi elävänä
rakastettuaan nähdä?
Vaikka tunsimme
toisemme vain päällisin
puolin, puheissa,
huomaan odottavani
sinua syystuulessa.
Kuu loistaa koko
yön niin kirkkaana että
syvään vaietut
sydämen salaisuudet
uskaltautuvat esiin.
Alkaisipa nyt
sadella että saisin
vaeltavan kuun
piilotettua pilviin
ja rakkaani viipymään.
Lohduttaisi jos
palaisit vain salaman
iskun ajaksi
nähty ja menetetty
välähdys hämärässä.
Muistan sinua...
Tulikärpästen hehku
luhdan laidalla
syttyy silmittömästä
kehoni ikävästä.
Tie vie minua
pimeästä pimeään.
kuu vuorten yllä,
kurota vielä hetki
valoasi polkuuni
Välähdys hämärässä Variaatioita Izumi Shikibun runoista, Eija Aromaa, Basam Books
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti