Terveisiä länsirannikolta, jonne lähdimme jo torstaina! Perheen kanssa seurustelu ohitti lukemisen, joten sillä rintamalla nyt ainakin hiljaista. Oli tärkeämpää istua äidin puutarhassa kahvilla ja herkutella omenakakulla kera jäätelön. Porin torilta noudimme herkulliset, mehevät kantarellit sekä tietysti merilohta. Lohi valmistui uunissa kera babypinaattien ja sitruuna&pippurikerman. Sitä ennen päälle tietysti sitruunapippuria, suolaa ja heikkivainaan hyppysellinen sokeria.Lohi oli muhkea, joten uunissa 30 minuuttia. Vein äidille puutarhaan tuliaisiksi lyhtykoisoja, jotka somasti täydensivät muutamat tyhjät ison kukkapenkin aukkopaikat.
Kantarellit vain paistoimme pannulla kera sipulihakkeluksen ja ripauksen suolaa. Ja sitä sitten ruisleivän kanssa, oih! Ruoka jota valmistamme kantarelleista on kantarelli-pinaattifrittata, mutta tänä vuonna ainakin Keski-Suomessa on ollut niin kuivaa, että ei olla kantarelleja nähty. Yleensä voimme poimia niitä omasta lehdostamme...Porin torillakin osa myynnissä olevista oli aivan kuivia, mutta sitten löytyi myyjä, jolla riitti hyvälaatuista metsän kultaa...
Täältä löytyy kantarellipiirakan ohje.
Syksy on paras maalari, joka rohkeasti yhdistää mitä värejä haluaa. Tässäkin punaista ja vihreää...Sinikuunliljat ovat jättisuuria ja niiden alla siilien kupit, joille ne voivat saapua jo ensihämärän pudotessa. Kahisevat ja tuhisevat, syövät kipponsa tyhjiksi ja vielä jälkkäriksi napsivat muutamia kotiloita.
"...sinä laulujen tytär,
kesänruskea, virran paahtama
metsien lähde
ja puun alla levähtävä kirja.
Lähden sinun kanssasi
ruusujen kaupungin kaduille
takanamme välkkyy sininen meri,
ja illan hämärässä
siili kahisee
kuivien lehtien keskellä."
- Niilo Rauhala -
villiviinikaariterveisin
Leena Lumi
Olen harmissani, sillä törmäsin kirjaan, jonka fontti on sairaan pientä eikä kyseessä ole pokkari. Helpottelen harmistustani vaikka katsomalla tätä villiviinikaarikuvaa syyskuulta 2016....
Ihanaa reissua teille ja mukavaa uutta viikkoa <3
VastaaPoistaMaatiaiskanasen Elämää, kiitos, kivaa oli. Eilen illalla tulimme.
Poista<3
Hieno miljöö oravalla nakerrella. 🍁
VastaaPoistaMeillä villiviini ei kasvanut millään. Onkohan vääränlainen maaperä.
Joululainen, eikö vain!
PoistaVilliviini ei useinkaan kasva rehevänä talojen seinien vierellä, jos niissä on routaeristys tehty vaakatasoon (muukin mahdollisuus on), sillä se tarvitsee syvän istutuksen ja ravinteikkaan maan. Vanhojen talojen villiviinit ovat ihan toisesta maailmasta. Olen istuttanut villiviiniä pääosin käynnöshortensian joukkoon, joten jos villiviini on hatara, köynnöshortensia korvaa.
<3
Mukavia hetkiä Luvialla:) Oi mitä herkkuja, kantarelleja on aika ikävä. Kerran oli marketissa kuivattuja kantarelleja mutta kantarelleista menee maku kuivattaessa. Mukavaa syksyistä viikkoa Leena:)
VastaaPoistaJael, mehän viestimme privasti eli olemme jo koton:) Kiitos. Ne vain ovat niin herkkua. Minustakaan ne eivät maistu kuivattuina miltään. Kiitos samoin sinulle<3
PoistaVoi, pieni fontti on vihoviimeinen vitsaus! Otan osaa.
VastaaPoistaIhanat veden kielelle nostattavat kuvat ja kuvaukset, onneksi täällä on ruoka uunissa :-D Syömäaikani ovat vähän espanjalaiset kyllä. Mukavaa yhdessäoloa äitisi kanssa kuulostaa olleen, se on ihan paras juttu ♥
Saila, ja kun on vielä kahdet uudet lasit! Taidan luovuttaa...No,ehkä noin on Espanjassa, mutta on ollut hämmentävää huomata, miten aikaisin vaikka Itävallassa syödään ja testissä ollut monta tunnettuakin paikkaa. Sen sijaan Krakovassa kaikki oli toisin.
PoistaTouhusimme vähän äidin pienessä, mutta runsaassa puutarhassa herkuttelun ohessa. Perhe♥
Väriloistoa alkaa olemaan luonnnossa, vaikka on ollut niin lämmintä vielä ovat kasvit päättäneet että on aika jo kuihtua pois.
VastaaPoistaHyvää syksyn jatkoa1
Irma, totta on! Nyt on niin kaunista, että ei sanotuksi saa.
PoistaKiitos samoin sinulle♥
Syksy on ihanaa aikaa, ja postauksesi täynnä sen tunnelmaa. Niilo Rauhalan runot ♥! Kiitos virkistävästä hetkestä, Leena!
VastaaPoistaAiri, eikö vain ja kiitos. Rauhalan runot♥ Ole hyvä, Airi!
PoistaPunainen vaahteranlehti vihreillä lumpeenlehdillä - upea on, upea luonnon taideteos.
VastaaPoistaAino, itseasiassa se vaahteranlehti lepää sinikuunliljan suurella lehdellä, mutta yhtäkaikki: Luonto osaa!
Poista<3
Kiitos tarkennuksesta. Jäinkin vähän mietteliääksi, oliko kyseessä kuitenkaan lumpeenlehti. Kuva on todellakin vaikuttava ja koskettava, hieno otos.
PoistaAino, ole hyvä. Kiitos!
PoistaIhana kuulas syksy on taas täällä! <3 Olen jo vähän odotellut kesän katoamista, lämpötilojen laskua - tykkään neljästä, selkeästi toisistaan poikkeavista vuodenajoista!
VastaaPoistaIhana syksyinen postaus -kanttarellit sipulilla ja kermalla on jotain taivaallista <3
Kaisa Reetta, ja se on ihanaa!<3 Neljä vuodenaikaamme ovat rikkautemme.
PoistaKiitos<3
Ai että miten ihana ja herkullinen postaus. Mekin käytiin viimeviikonloppuna sukuloimassa Pohjois-Karjalassa. Teki niin hyvää jutella pitkästä aikaa, kävellä hissukseen tutussa kaupungissa ja katsella eritahtista menemistä.
VastaaPoistaOdotan jo aika innolla syksyä ja värien kirjoa. Vaikka täällä kyllä on vielä aivan vihreää. Tänään siivoan parvekkeelta osan tavaroista pois ja tuon sinne valoa iltojen pimeisiin hetkiin. Syyskukkia en vielä tohdi hankkia, pelargoniani näyttävät nyt siltä, kuin niillä olisi alkukesä meneillään. Kukat ovat hehkeitä ja niin hyvän näköisiä. Ehkä se kesän "kuoleminen" oli niille kuin pieni talviaika.
Aivan mahtavaa viikonloppua teille <3 Mä ajattelin veikata jotain rahakasta numeroriviä tänään, josko me vihdoin päästäis sinne reissuun :)
ps. oliko sulla ajatuksissa tulla kirjamessujen aikaan tännepäin vai jätättekö väliin?
Birgitta, mie en muistanutkaan, että siekin oot karjalainen: No ilmankos:)
PoistaTytär on valittanut, että Hesassa on nyt kylmä. Minä uskon, että pari viikkoa Espanjassa saa kaiken tuntumaan kylmältä. Jopa masentuneen näköiset ihmiset aamumetrossa. No, toki merenrannalla on eri tuulet ja kosteus. Pelakuut ovat nyt parhaimmillaan, mutta istutin callunoita vain muutaman ruukullisen ja vein alapuutarhaan, josta ne sitten syys-talvisiivousten myötä nousevat terassille. Meillä on verholedit jo päällä eli ne yli sata pinetä tähteä valkoisten verhojen takana sekä alaterassin katto on tähditetty.
Kuin myös teille<3 Yritäs ny!
PS. En tiedä vielä, kerron sinulle sitten ihan ekana.
Meren äärellä kosteus tekee ilmasta joskus todella kolean. Metron ihmisistä en tiedä, mutta junassa ne tahtoo vain katsella kännykkää, lukevat kirjoja (senhän me suomme ilomielin) tai kuuntelevat jotain kuulokkeista. Vaatteiden värimaailma muuttuu syksymmällä aina kovin tummaksi ja siksi olenkin iloinen, että hankin viime vuonna kirkkaan punaisen sadetta pitävän syystakin.
PoistaEi osunut viimeviikolla, pitänee pinnistellä enemmän ;-)
Kiva, kerro sitten ♥
Birgitta, ymmärän kyllä Meriä, sillä olen itse asunut 25 vuotta merenrantakylässä. Hänellä lisäksi iho reagoi kylmään viimaan ja pakkaseen. Pelkään että muuttavat pysyvästi etelään...jossain vaiheessa. Kun katsoo omaa vaatekaappiaan, on tumma kaupunkitoppis ja tumma ulsteri. Onneksi kevyttoppis on vaaleanpunainen. Kaupoissa ei täällä vain ole kuin sitä, mitä kuulemma eniten kysytään eli tummaa.
PoistaOijoi:)
♥♥