Villiviinikaari ruskassa - syksyn odotetuin

Koska yläterassin ruokakatoksemme pitkä sivu on villiviinikaarta, on sen ruska ehkä odotetuin. Kaiken huipuksi tämä näkyy myös olkkariimme sekä ruokapöytään että sohvalle.

Tästä siis kysymys ja pitkä sivu on tässä vasemmalla. Toki päätykin on viehko ja täynnä villiviiniä ja mukana kiipeää jo kovasti ylös köynnöshortensia, jonka kukat yltävät jo yli tuon kulmauksen. Tämä on varhempi kuva, muut viime viikolla ja eilen otettuja ellen toisin kerro.

Tämä on kiehtova kuvakulma, sillä villiviini ehtii joka vuosi ennen kuin kuvassa näkyvä pieni, mutta täydellisen oranssi vaahtera taaempana sekä sen edessä kohti kaliota valuva korallikanukka. Tarkoittaa, että kun kaksi viimeksi mainittua ovat loistossaan, on villiviini jo pudottanut lehtensä. Villiviini on ihastuttava ruskassaan, mutta sen myöhäisen aloituksen ja varhaisen talvehtimisen takia, olemme istuttaneet enemmän köynnöshortensiaa, joka aloittaa jo huhtikuulla ja pitää lehtensä vielä ensilumillakin!

Tässä viime vuoden kuvassa olen päässyt ehkä lähemmäs tuon pikkuvaahteran oranssia kuin koskaan villiviinin vielä hehkuessa.

Eri vuorokaudenajat muuttavat värejä ainakin meille eli aina näyttää eriltä.

Eri myös tämä viime syyskuussa kuvattu eli antaa vähän kuvaa ruokakatoksen rakenteista eli nuo kivat kiehkurat, joihin villiviiniä voi pujottaa.

Tässä kulman kiehkuraa päädystä viime syyskuulta.

Tässä köynnösten peittämä ruokakatoksemme keskipihalta kuvattuna eilen

20.9.2016 ja

ja viime syyskuulta. Tässä näkyy, miten köynnöshortensia muodostaa alaterassista pergolan, jonka kattoon olemme laittaneet telineet ledeille eli 'terassitähdillemme'. Tarkoitus on jatkaa koko matka kuvassa näkyvään päätyyn asti, jossa istuskellaan saunan jälkeen.

Tässä 'tähdet' syyssuven iltahämyssä. Huomatkaa miten köynnöshortensia valloittaa...Tässä yläpihan puoleisessa päädyssäkin on villiviiniä, mutta vähemmän kuin ruokakatoksen päässä.

Villiviinikaarta riepottavat etenkin oravamme, joille on terassin toisessa päädyssä pähkinätarjoilu. Samassa paikassa on talvella kokonainen pöytä tarjoomuksineen sekä linnuille että oraville. Vieraamme ovat olleet haltioissaan kurreistamme, jotka voivat tulla ihan pöydän liki ruokailtaessa, mutta eivät pöydälle. Eräs ystävämme sai syömään hasselia kädestäänkin ja kerran Lumimies grillasi lohta orava olkapäällään! Nyt on monta tammea kasvamassa terhojen toivossa...

Syyskuu on takuulla maagisin kuukausi ikinä♥ Se yllättää aina tavalla tai toisella ja tietty etenkin vaihtuvilla väreillään, sillä syksyt eivät ole siskoja keskenään. Nyt on minusta niin lupaava ruska, että kuunnellaan tämä lumoava biisi, jonka Lady of The Mess soitti eilen facessa ja oli omistanut erityisesti minulle, kiitos♥

villiviiniterveisin
Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa

Tämän syksyn viimeinen villiviinikaarikuva tältä aamulta kera oravan.

Ja syyspesämme kun köynnöshortensiakin alkaa jo vetää ruskalle.