Otsikko on L.M.Montgomerylta ja olen hänen kanssaan niin samaa mieltä. Jos asioilla on tapana järjestyä, se tapahtuu juuri syyskuussa. Syyskuu on kuin syyskesän vuodenaikajuhla puutarhan tuoksuineen ja täyttyvine kellarinhyllyineen. Suussa maistuu luumu ja tuuli. Mielessä soi muutos. Jos olet noussut väärään junaan, voit vaihtaa junaa juuri syyskuussa. Tämän tummasävyisen kesämme myrskyissä, olemme odottaneet juuri syyskuuta. Askelmerkit ovat menneet uusiksi ja aloin taas unelmoida. Istutan siltikin sipulikukkia, näen unia ensilumen tuoksusta, hyräilen joululauluja ja taitaa palkissani olla jo yksi joulukirjakin. Sieltä löytyy myös jännitystä, kotimaisia sekä brittiläisiä vaiettuja perhesalaisuuksia sekä Mary, joka vie lukijan sotilasjuntan hallitsemaan Kreikkaan.
Tässä Luvialla äitini syyshortensia Bombshell, joka on hänen suosikkinsa hortensioista. Tämäkin punastuu pakkasen hipaistua.
Luontopihamme ilopillerit ovat aamuisin oravat ja iltaisin siilit. Hämärillä myös lepakot, joille Lumimies rakensi oman hotellin.
Kaneliomenat ovat herkkua ja niistä valmistuvat herkulliset soseet ja piirakat. Tässä omenassa on minusta jotain symboliikka tätä välisarjan kesää ajatellen...
Kristallimaljassa kortit vain lisääntyvät: Kiitos♥ Tämän sain tänään sisareltani ja jotenkin Vilijonkka tuossa kalliolla on niin oikeassa.
"Uskon, että hauskimmat ja suloisimmat päivät eivät ole niitä, jolloin tapahtuu jotain erikoisen ihanaa tai jännittävää. Ne ovat niitä, jotka tuovat mukanaan yksinkertaisia pieniä iloja seuraten toisiaan kuin helmet helminauhassa."
- L.M.Montgomery -
Suloista syyskuun viikonloppua teille kaikille tasapuolisesti!
Love
Leena Lumi
PS. Viikonlopun menu on tietysti grillattua merilohta, mutta on myös kaupan hyviä kaalikääryleitä, capresea ja vispipuuroa. Tänään on purkitettu puolukkasurvosta. Piti valmistaa jättiannos kaalilaatikkoa, mutta tällä kertaa näin.
Voi miten löysitkään oikeat sanat kuvaamaan syyskuuta!
VastaaPoistaKaikkea ihanaa syksyä <3
Milla
Milla, niin sinäkin!
PoistaKiitos samoin♥
Heips,
VastaaPoistaTuo lause oli kuin tehty Sinulle juuri nyt. Hienoa, että tuli jo perille. Tuo oravakuva on aivan ihana. Ihan kuin hän istuisi suojassa pesässään tuon ison lehden alla.
Mukavaa viikon jatkoa!!
Lämpöisin terveisin,
Hei!
PoistaJuuri niin! Hän on. Ja katso, kelpaa maapähkinä:) Pörröhännät jo odottavat sinua.
Kiitos samoin♥
Minäkin RAKASTAN. Juuri kirjoitinkin omat rakkaudentunnustukseni. Lempikuukauteni, syntymäkuuni. MIten riemullista, että saan elellä syyskuita taas täällä Suomessa. Ja miten hyvä kuulla, että sielläkin toivo nousee sipulinkukkien tavoin. ps. Meillä on huomenna siellä teilläpäin häät.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, rakastaminen on tärkeää, aina hot ja in. Syyskuu on kaunis syntymäkuukausi. Minulla se on toukokuu, joka oli ennen sosikikuukauteni, mutta vuosien myötä rakkaus syyskesään on vain kasvanut. Suomen syyskuu on niin antelias, jopa suorastaan hillitön tarjotessaan kaikkea mahdollista herkuista tunnelmiin, mutta rauhoittava iltahämärä putoaa lopulta illalla ylle kuin rakkain untuvatäkki. Juu, nyt taisin päästä kuilun yli, mutta miten likellä olinkaan jostain, mitä en olisi kestänyt. Mikä ei olisi ehkä edes ollut kokonaisuuden huomioon ottaen järkevää. Uudet polut, uusi toivo! Oi, toivon, että teillä on hienot kelit. Säätieteilijäni lähti juuri reissuun tapaamaan vakavasti sairasta omaistaan, joten en voi kysyä, mitä on luvassa. Toivon kuitenkin mukavatunnelmallista tilaisuutta kelistä viis. Jos olette harjukaupungissa, huomaa, että järvi näkyy melkein minne vain. Me täällä harjukaupungin äärimmäisellä saarella, paratiisissa. Täältä ei puutu mikään muu kuin meri:)
PoistaKiitos Leena kivoista kuvista :) Meillä on täällä meri, joten saareen olisi aikomus lähteä omppuja keräämään ja tekemään hilloa, jos peurat eivät ole syöneet kaikkia :) Kaikenlaista istutuspuuhaa olisi vielä aikomus tehdä: karviaisia, vadelmia, mansikoita ym.
VastaaPoistaSaareen on myös tullut oravaperhe, joka tänä kesänä järjesti meille hauskan kesänäytelmän lähipuissa. Samoin meriharakka emonsa kanssa meidän pihalla. Ja lepakonpoikanen eteisessä. On meillä kivoja seuralaisia ja sitten niitä, joista en kauhean paljon tykkää nimittäin käärmeistä.
Tämä syyskuu on jotenkin vain alkanut. Millään en viitsisi laittaa sukkia jalkaan, eikä jalat tykkää kengistäkään, kun ovat saaneet olla sandaaleissa ja kangastossuissa. Onneksi vaaleanpunaiset isot dahliat ovat heti vastassa, kun avaan oven ulos. Ne tykkäävät ilmeisesti kahvinporoista, kun heitän ne aina siihen penkkiin.
Iloista viikonloppua Leena <3
Mai, ole hyvä<3 Meilläkin on Meri! Kuopuksen nimen valinta ei ollut vaikeaa, kun täällä kaipasimme merta. Syysistutukset ovat kiitollisimpia!!!
PoistaOn parhautta, kun saa elää luonnossa kiinni, osana sitä. Meillä oli lapsuuteni merenrantamökillä myös paljon käärmeitä. Onneksi suurin osa oli harmittomia rantakäärmeitä.
Sepä siinä. Minulla ja Bessulla on sukkasääntö: Kesäkuun ekana sukat pois ja sitten jalkaan vasta syyskuussa. Vain hautajiaset tekevät poikkeuksen. Minulla ei ole ollenkaan dahlioita, sillä olen liian laiska niitä nostamaan talveksi ylös. Tämähän kuulostaa vitsltä, sillä olen taas kerran kuivattanut viime joulun amarylliksen sipulit ja ne odottavat paperipussissa. Kunpa vain tietäisin, milloin ne laitetaan ruukkuun, jos jouluksi haluan. Minulla näkyy heti oven avattua jättimäiset syyshortensiat ja jos otan pari askelta eteenpäin, näkyvät jo lyhtykoisot. Tämä siis nyt rskaa odotellessa. Minäkin käytän Robertsin suklaakahvin poroja kukille:)
Kiitos samoin sinulle<3 Paljon parempi viikonloppu, mitä oli viikko sitten.
Kivalta kuulostaa, että voit paremmin :)
PoistaHauskaa, että teillä on sukkasääntö. Mun mies ei osallistu tähän sukattomuuteen, sillä hänen jalkojaan palelee. Hän on entinen kilpatanssija ja jalathan siinä ovat kärsineet kovasti, joten kylmyys on pahasta. Minä sinnittelen edelleen ilman, sillä meillä on edelleen kesä.
Mai, no ainakaan minua ei ole nyt enää villetty auki, kun se juttu ei olisi sujunut. Henkisesti alan vahvistua ja siihen osasyy on tietenkin myös syyskuu.
PoistaSe on ehdoton! Siis minulla on se parhaan ystäväni kanssa, ei R:n. R. on myös jaloistaan palelija toisin kuin minä. Tosin talvella sitten villasukat ovat kova sana. Ymmärrän. Luen kaiken Jorma Uotisesta, sillä hän oli lukion viimeisellä Porissa kun minä tulin ekalle. No, minulla on ytkin paljaat jalat, mutta R. laittoi kuitenkin leivariin tulet ja tänään ne 120 lediaä syttyvät verhojemme takana. Ilalla kynttilöitä leffaa ja herkkuja. Luojalle kiitos launtaista!
Minäkin otan syyskuun ja syksyn avosylin vastaan. On se vain jotenkin niin ihanaa aikaa: samalla saa jollain tapaa rauhoittua, tehdä pesän sohvan nurkkaan pimenevinä iltoina ja sitten toisaalta uusien asioiden alkua, muutosta ja menoa. Hyvää syysviikonloppua myös teille! Me meinaamme pitää leffaillan, kokata oikein pitkän kaavan mukaan ja vaan rentoutua.. Menu on jo selvä (munakoisovuokaa pääruoaksi, omenapaistosta jälkkäriksi), mutta leffaa ei olla vielä valittu. :) Mutta herkulliselta kuulosti teidänkin menu, nauttikaa! <3 -Taru
VastaaPoistaTaru, pesäaika alkaa!!!Olen kaivanut jo huovat esille, verhojen takana olevat pikkuledit, yli sata, syttyvät huomenna ja varmistin, että on kaakaota, sitä aikuisten hyvää. Kiitos samoin teille♥ R. on tänään muuualla, mutta huomenna leffailta kera herkkujen eli sellainen hyvä lauantai. Ach, sinä teet munakoisovuokaa! Minä en ole toimeentunut, mutta vielä ehtii. Meillä on jälkkärinä vispipuuroa, jota tänään vatkasin niin, että äitikin olisi tyytyväinen:), mutta tietysti pakatimessa on myös jäätelöä ja nyt on kolmea sorttia, hui! Ehdotomasti: kiitos♥
PoistaEnpä ole pitkään aikaan syönytkään vispipuuroa, mutta nyt rupesi hirmuisesti tekemään mieli.. Ei kai auta muuta kuin laittaa omakin vispilä heilumaan :) Vähän olen myös noista teidän kolmesta sortista kateellinen. Jos minulla jälkkärien suhteen joku heikko kohta on niin se on kyllä juuri jäätelö.. -Taru
PoistaTaru, ja se on niin helppoakin. Olen liian perso hyvälle! Tiedätkö, meidän joulupöydän jälkiruoka ratkesi sinä jouluan, kun juustotarjotin ja hedelmät oli nautittu ja minä totesin, että 'mikä harmi kun pakastimessa ei ole jäätelöä'. Se on niin ihana dolce, pyöristää kaiken just sopivasti. Jäätelö!♥
PoistaOmenakuu - ihana! Syyskuu ei kuulosta yhtään niin hyvältä. Se jotenkin katkaisee väkivalloin kesän. Mutta oikeasti omenoita vasta aletaan poimia syyskuussa. Luumut ja kirsikat on jo syöty elokuun puolella. Omenakuu jotenkin vielä vähän jatkaa kesää. Syyskesäkin on kaunis sana.
VastaaPoistaVilijonkka paljastuu Viisaaksi.
Suloista seurata eläinten pihatouhuja.
Ihanaa Omppukuuta!
Irene, omenakuu kuulostaa raikkaalta ja se on täynnä lupausta! Minulle syyskuu on syyskesää ja huomasin, että vielä osa lehtosinilatvoista kukkii. Teillä valmistuu aikaisemmin tai sitten teillä on punaluumua. Meilläkin oli, mutta se hyvin satoisa puu kuivui ja kun lähdimme ostamaan uutta, tuli vahinogssa siniluumu. Kypsyy myöhemmin, eikä ole niin mehuisa. Uusi punaluumu on jo hankittu, mutta se vähän kärsi, kun jouduimme tekemään siirron...Rrrrakastan sanaa syyskesä. Siinä on kaikki ihanuus yhdessä: Loppusuven lempeys, hämärät illat, syyshortensiat iltojen lyhtyinä, runsas sato, joka tuoksuu, ja saa sekä nauttia vielä kesästä että saa alkaa vähän jo rakentaa syyspesää. Ollaan kuin oravat!
PoistaVilijonkka tietää.
Ja suloista saada olla aamulla kotona ja herätä siihen, kun pikkuiset pomppaavat mongolianvaahterasta pähkinäravitnolaansa. Meidän tammet eivät vielä anna terhoja.
Kiitos samoin sinulle onnellista Omppukuuta!♥
Muistan hyvin miten kesä loppuu ja syksy alkaa,syyskuussa. Minusta tosin oli kovin vaikeaa luopua kesästä.Kauniit kuvat ,ja minä pysähdyin etenkin tuon ihanan oravasi kuvan eteen,ne kun ovat niin herttaisia ,ja muistan miten ne tulevat hakemaan makupalaa parvekkeeltasi:)
VastaaPoistaKaunista ja hyvää syyskuuta Leena:)
Jael, minusta syyyskuu on osa kesää, se on syyskesä. Osa heinäkuun kukkijoista kukkii vieläkin, mutta kaiken päälle ihanat sametti-illat ja hillitön luonnon ja puutarhan sato. Arvaa onko siskoni ensi viikonloppuna innoissaan: Mahtaako orvilta ja siileiltä nukkua. Iso jänskin istuu välillä kalliollamme ihan valoisaan aikaan, kun ei nyt koiruutta talossa. Siellä taitaa joukossa olla vielä pari sinunkin tuttuais:)
PoistaKiitos samoin sinulle Jael!<3
Ihan unohtui sanoa että tänä aamuna aikaisin (klo 6 ) mittari näytti 23 astetta.Ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun kun aikaisin aamulla on asteet alle helletason,joten syksyä kohti mennään täälläkin:)
VastaaPoistaBravo! Olisiko kuumin aika irrottamassa otettaan. Minä vaihdoin eilen lakanat täkkeihin, mutta täkeissä on vielä se viileä puoli käytössä. Sinulle koittaa pian se aika, josta eniten pidät eli Israelin talvi.
PoistaIhana, syksynmakuinen postaus! Hienoja synonyymeja syyskuulle - omenakuu, syyskesä... Noita sanoja on kiva mutustella :)
VastaaPoistaKatseleeko Viljonkka tuossa Rauli-myrskyä? Syyskesän yllättäjää.
Onnellista Omppukuuta Leenalle <3
Tuula, niin ja Irene vielä keksi Omppukuun!
PoistaVarmaan juuri Raulia. Rauli yllätti meidät isosti eli kunnon puu kaatui muutaman metrin päähän autostamme, jonka R. oli ajanut ns. huvilatietämme alapuutarhaan. Toisaalta nyt tajusin, miksi mustilanhortensia ei ollut pitänyt olostaan osin puun takana eli takuulla ensi vuonna runsaampi kukinta. Outoja luonnon ääri-ilmiöitä alkanut olla...
Kiitos samoin sinulle Tuula!<3
Syyskuu ja omppukuu. Kurkia ja oravia. Olen aina rakastanut syksyjä. Sitä ihmeellistä haikeutta, mikä siihen liittyy. Toivottavasti jalkasi on parantunut hyvin.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua ja ihania syyspäiviä! :)
Risa, niitä ja varmaan montaa muutakin. Kurkia, oravia, kantarelleja, kosteikkovahveroita, tunnelmailtoja, ledit verhojen takana, joka päivä jo kynttilässä tuli, viikonloppuna monissa...Kohta istutetaan sipulikukkia.
PoistaJalka on parantunut yllättävän hyvin. Eilen tosin, kun olin koko päivän yksin ja vähän liikaa innostuin puutarhassa, piti illalla laittaa tyyny jalan alle ja ryhtyä lukemaan jo hyvin aikaisin. Mutta kyllä se siitä sitten asettui. Odotan lihasten vahvenevan eli menen tietyt raput ainakin 10 kertaa per vrk: Meillä on kaksikerroksinen talo ja puutarha on kolmessa tasossa.
Kiitos samoin sinulle!<3
Syyskuussa on taikaa. Tuntuu muuten, että syyskuu on alkanut usein kylmillä, jopa kirpsakoilla säillä, jotka sitten muuttuneet intiaanikesäksi. Nyt kesä tuntuu jatkuvan keskeytyksettä...
VastaaPoistaToivotan sinulle kaikkea hyvää syksyn alkuun! <3 <3 <3
Kaisa Reetta, ehdottomasti! Usein on menty näin. Muistan monta syyskuuta, jolloin oli niin lämmin, että kävin uimassa tuosta vain, enkä tosaankaan ole mikään kylmien vesien uimari.
PoistaKiitos samoin sinulle!♥♥♥
Minulla on juuri nyt omenapiirakka uunissa ja keitin lopuista omenista hilloa.
VastaaPoistaSirkkis, omenakuun juhlaa!♥
PoistaOi Leena! Tämä postauksesi aloitus oli niin hieno, että aivan tyhjenin. Mikä vuosi takana, miten omituinen ja matalapaineinen. Sitten tuli vielä elokuu, kylmä ja sateet ja minä mietin, ettei tämä voi mennä näin... Onneksi lähdimme viikko sitten Pohjois-Suomeen, siellä näin talven kylmyyttä ja syksyn kirkasta sekä raikasta kauneutta. Kuulin purojen solinaa, söin marjoja ja mietin miten ihana ja rauhallinen maa tämä meidän onkaan.
VastaaPoistaMietin siellä, miksi syys ja sade saa minut vähän lamaannuksiin ja kirjoitin asiasta ystävälleni. Hän sanoi, että on muuttanut käsitystään syksystä parisen vuotta sitten. Osti ensin kauniit ja iloiset vesisadevaatteet. Ei tunne pahaa mieltä siitä, ettei aina ole ulkona (se kesän pakko ;-)), saa notkahtaa sohvalle ja miettiä omiaan ja valmistautua talveen (ilman joulun hässäkkää ;-)).
Ja nyt luen tämän sinun tekstisi.
Te kaksi ihanaa olette nyt antamassa minulle uutta potkua. Minä nousen täältä ja mietin uskomukseni syksystä ja tihkusateesta uusiksi. Ensiksi käyn kyllä ostamassa ne iloiset kumisaappaat ja sateenvarjon. Kenties myös kauniin sateenkestävän takin. Lisäksi otan opikseni sanoistasi, että nyt voin kääntää uuden lehden. Parasta tehdä niin, sillä muuten lamaannus vie tämän naisen.
Kirjoista, nyt menee Lopotti. Aivan mielettömän hienoa tekstiä <3. Ja huomaan, että sinulla on tulossa Mortonin Salaisuuden kantaja. Sitä odottelen luettavakseni jossain vaiheessa ja tietysti sinun postaustasi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää. Toipumista ja ihanaa syksyn satoa. Kirkkaita syyskesän päiviä (miten ihana sana), mehukkaita maisteltavia ja intohimoisia hetkiä <3
Oi Birgitta, tämä vuosi jää muistiin monin tavoin outoja ja kesäkin oli välisarjan suvi. Sateet sopivat minulle. Ne tuovat rauhaa ja happea. Nukun paremmin. Sade myötäilee, ei temmo vastaan, ei pakota rockiin, kun kaipaan rumbaa. Siellähän on nyt pohjoisessa upeat värit. Meillä ne ovat myös jo osin alkaneet.
PoistaMinäkin katselin liian haalean vihreää kostean kelin takkiani ja mietin, miksei enemmän värejä. Nyt juon taas oranssia. Kaipaan myös tiettyä vihreää. Ystäväsi on salasiskoni: "Kesän pakko". Olen liian monena kesänä uupunut ihan siihen, että pitää peltikotterossa ajaa pitkin Suomea. Nyt ei tarvinnut:)
Minullakin on tarkoitus ostaa iloiset kumisaappaat!!!Ehkä mun on käytettävä loppuun se mun hiukan tyyris, mutta vanha ha haalea ns. sadetakkini...Osta sinä sitäkin kirkkaampi!!!
Lopotissa on paljon, mikä ei unohdu.
Äiti ja sisko tulevat jo pe ja lähtevät vasta ma, joten paljon ei jää lukuaikaa. Tarivtsen myös uudet lasit, joten...Olen aloittanut hiukan Salaisuuden kantajaa ja ainakin vielä pitää sitä tasoa, jota olen Mortonilta odottanut.
Kiitos samoin sinulle! Luumupuu tulvii, värit tulvivat ja joka päviä niitä on enemmän ja enemmän. Sellainen järistys on koettu, että helposti emme toisistamme irrota, vaan ihemettelemme, 'miten vieläkin kaiken jälkeen olemme tässä!' Kaikkea suloista♥
Siippakin sanoi tänään minulle, että hänellä syksy on kaiken uuden alku. Miten minä olen ollut tämän kaiken ulkopuolella? En ymmärrä. Vai onkohan kuitenkin niin, että tämä vuosi on ollut niin musertava, että vasta nyt huomaan luoneeni syksyllekin kuoleman vaatteet. Mieluummin rakennan nyt tilalle teidän paremmin tietävien uuden alun, joka alkaa keltaisesta ja oranssista, ja jää vielä vihreään nurmeen ennen lumen tuloa. Ajattelin tehdä itselleni uuden syyskuukausien kartan, johon kerään kaikki hienot asiat syksystä ja vahvistan sitä aina, kun löydän uutta hyvää ja mehevää.
PoistaSain maistella tänään työkaverin tuomia luumuja, liloja ja vihreitä. En ollut koskaan nähnyt sellaisia kauniin vaalean vihreitä luumuja, jotka olivat kypsiä ja makeita. Oletko maistanut sellaisia?
Käyn katselemassa puutarhaliikkeessä jotain kaunista ja syksyistä parvekkeelle. Tilaa nimittäin olisi, minun pitää antaa tomaatti vanhemmille hoitoon, heillä se sentään pysyy hengissä lasitetulla parvekkeella siihen asti että tomaatit punertuvat kypsiksi.
Suloisia hetkiä sukulaisten kera ja ihanaa loppuviikkoa ♥
Birigtta, kuuntele häntä:) Vaikka olisi mikä, niin syksystä kaikki alkaa. Sinä olet niin kesän lapsi. Ehdit vielä kasvaa tähän tunteeseen:) Kiva: Jakakaamme tämä muserrus!!!♥♥♥ Minä haluan nyt keltiasta, vihreää, oranssia...Enpä ole ennen ostanut oransseja kynttilöitäkään!
PoistaEn vihreitä! Oma suosikkkini on punaluumu, mutta voihan tuo maku vielä muuttuakin, jos saa uusia maistella.
Sama täällä. Ellemme ehdi huomenna, kun lähdemme asioille, käymme puutarhaliikkeessä viikonloppuna, kun äiti ja sisko tulevat.
Kiitos samoin sinulle&co♥
Tulin pitkästä aikaa vierailulle blogiisi ja ilahduin kovasti, kun voit paremmin, toivo alkaa viritä ja katsot eteenpäin. Itse asiassa kyllä sinun kohdallasi uskoin, että selviät myös henkisesti. Jotenkin sen sinusta vaistoan, taistelutahdon ja tietyn, oikeanlaisen vahvuuden, vaikka toki tiedän sen, että tiukoilla olet ollut eikä kaikkea voi edes kertoa. Mutta ihanaa, että on toivoa, valoa, iloa, ihania syksyn värejä ja hienoja kirjoja. Lämpimiä ajatuksia!
VastaaPoistaAnna, mikään ei ole ohi, vain yksi todella rankka leikkus sen toiseen perään jätettiin pois. Nyt kaiekn uhallakin syyskuu on minun ja perheen, katsotaan mitä sitten tapahtuu. 22.9. tulee vasta 2 kuukautta siitä isosta leikkauksesta, joten...tavallaan toivun vieläkin ja haen voimaa jatkoon. Onhan minustta tiettyä vahvuutta, mutta osa siitä tulee luonnosta ja pitkiltä lenekeiltä ja hurjasta määrästä tunteja puutarhassa: Nyt niihin ei ole ollut mahdollisuutta. Reunalla olen seissyt ja hauraus on ollut nimeni! Onneksi minulla on R. joka on nyt kallioni. Siis näen valoa, koska nyt kuitenkin aion istuttaa sipulikukkia ja ehkä vielä uuden luumupuunkin! Kiitos samoin♥
Poista